veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Birger Kaipiaisen Helmilintu-veistoksesta maksettiin huutokaupassa 120 000 euroa

Birger Kaipiaisen Helmilintu-veistoksesta maksettiin huutokaupassa 120 000 euroa
2.5.2019

Birger Kaipiaisen Helmilinnusta maksettiin peräti 120 000 euroa Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa Helsingissä huhtikuussa. 

Stockholms Auktionsverketillä oli myynnissä kaksikin Birger Kaipiaisen tunnettua ja arvostettua keramiikkatyötä, joista Helmilintu on jopa ikuistettu postimerkkiin. Kaipiainen voitti Helmilinnuillaan Milanon Triennaalissa Grand Prix -palkinnon vuonna 1960, joten siihen kohdistui myös kansainvälistä kiinnostusta.

Birger Kaipiaisen Helmilintu on tehty Arabian tehtailla noin vuonna 1960. Siinä on mustia, harmaita ja valkoisia keraamisia helmiä punottu metallilangoille, jotka on kiinnitetty metallirunkoon. Linnun korkeus on 82 cm ja pituus 94 cm. Kuva: Stockholms Auktionsverk

Näitä Helmilintuja on myynnissä erittäin harvoin. Englantilaisen Bonhamsin huutokauppayhtiön huutokaupassa Los Angelesissa sellainen myytiin vuosia sitten, ja siitä maksettiin peräti 42 500 euroa. Linnun huutokaupattavaksi tuonut myyjä oli ostanut keramiikka-pronssilinnun Arabian myymälästä Helsingistä vuonna 1960 juuri ennen kuin vastaavanlainen helmilintu oli lintuparvessa, joka voitti Milanon palkinnon. Ostos osoittautui siis erittäin kannattavaksi.

Suomalaishuutokaupassa sellainen myytiin 2001, ja lähtöhinta oli tuolloin 120 000– 130 000 markkaa. Mikäli se myytiin tuolla hinnalla, nykyrahassa se vastaa hoitomaksuineen runsasta 30 000 euroa. Auktionsverketillä kilpahuuto nostatti hinnan huutomaksuineen peräti noin 120 000 euroon eli nelinkertaiseksi arviohinnasta.

Birger Kaipiainen loi näitä Harppua soittavia enkeleitä kolmea erilaista – eri väristä. Tämä Auktionsverketillä myyty sininen variaatio soitti taiteilijan mukaan Händelin musiikkia. Kuva: Stocholms Auktionsverk

Huutokaupan toinen design-harvinaisuus oli Harppua soittava enkeli kooltaan 52x40 cm. Se oli sinistä ja mustaa keramiikkaa sekä sinistä lasia oleva teos, jonka Kaipiainen loi menetettyään läheisen ystävänsä. Teos on vuosilta 1968–68. Teos nousi huutomaksuineen noin 11 000 euroon.

Niin Helmilintu kuin Harppua soittava enkelikin olivat turkulaisen keräilijän ja monenlaisissa bisneksissä mukana olleen Jaakko Lindbergin kokoelmista. 

Valaisimista kova hinta Tampereella

Tampereella Annmari´sin huutokaupassa myytiin puolestaan jälleen näyttäviä Paavo Tynellin valaisimia. Huiput vaihtoivat omistajaa yli 10 000 euron hinnalla.

Tamperelainen Annmari´s huutokauppasi huhtikuussa mm. tämän Paavo Tynellin ison kattovalaisimen halkaisijaltaan 100 cm ja korkeudeltaan 110 cm. Valaisimesta maksettiin huutomaksuineen 45 000 euroa. Kuva: Annmari´s

Teuvo Auran kaappi myytiin Lontoossa

Myös kansainvälisissä design-huutokaupoissa on ollut tarjolla suomalaista huippudesignia, josta on myös maksettu aika mukavia hintoja. Esimerkiksi lontoolaiseen Phillipsin huutokauppaan oli jostain kulkeutunut parikin huonekaluharvinaisuutta, joista ainakin toinen on peräisin Postisäästöpankin pääkonttorista. Kyseessä on pääjohtaja Teuvo Auran virkahuoneeseen teetetystä kaapista, jonka ovenvetimiin on jopa laitettu hänen nimikirjaimensa T.A.

Postipankin pääjohtajan huoneesta lontoolaiseen huutokauppaan päätynyt kaappi on kooltaan 131x81x28 cm. Sen valmistaja on Paul Boman Oy.

Kaapin suunnittelivat Yrjö Rosola sekä Runar Engblom – molemmat arvostettuja muotoilijoita, mutta jääneet suurelle yleisölle hieman tuntemattomiksi. Heidän töitään liikkuu huutokaupoissa harvakseen.

Phillipsin huutokaupassa kaapista maksettiin kolminkertaisesti arviohintansa nähden eli noin 16 000 euroa.

Omistusjärjestelyt jatkuvat

Kilpailu pohjoismaisten huutokauppamarkkinoiden jaosta jatkuu ja kovenee, kun voimakkaasti laajentunut ja kansainvälistynytkin tanskalaisomisteinen Lauritz järjesteli omistuksiaan. Yhtiön perustaja ja pääomistaja Bengt Sundström joutui jopa panttaamaan oman viinitarhansa Ranskasta Marseillen läheltä omistusjärjestelyjään varten.

Tämän jälkeen Lauritz.com osti takaisin 51 prosentin enemmistöosuuden Stockholms Auktionsverkista, jonka se oli rahapulassaan myynyt noin vuosi sitten liikemies Per Taubelle. Pohjoismaiden vanhin ja arvostettu Stockholms Auktionsverk siirtyi Lauritzin omistukseen nelisen vuotta aiemmin. Sen ostoon liittyi rahoitusjärjestelyjä, joita on nyt selvitelty ja selvitellään yhä, koska yritysobligaatiot lankeavat maksuun kesällä.

Lauritz on Pohjoismaissa kova kilpailija ruotsalaiselle Bukowskille.

Helsingin Pantin omistus on puolestaan vaivihkaa siirtynyt veroparatiisina tunnetuille Cayman saarille Britannian kautta. Tosin se on aiemminkin ollut ulkomaalaisomistuksessa. Amerikkalainen rahastoyhtiö myi omistuksensa englantilaiselle konsernille, jonka emoyhtiö on siis Cayman saarilla. Konsernilla on varsin suomalaiselta kuulostava nimi Aurajoki Holdings UK, joka toimii myös pikavippialalla.

Vain yhden kirjaimen tähden

Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa maaliskuussa oli tarjolla erittäin harvinainen kolikko – 20 markan kultaraha vuodelta 1912. Sen lähtöhinta oli 8 000 euroa, ja se siitä myös tarjottiin. Lopullinen kauppahinta oli huutomaksuineen lähes 10 000 euroa. Edellisen kerran tällainen rahaharvinaisuus vaihtoi omistajaa Rahaliike Holmaston huutokaupassa vuonna 2015. Silloin tästä kultakolikosta maksettiin huutomaksuineen runsaat 15 000 euroa.

Arvokas suomalainen kultakolikko. Kuva: Filateliapalvelu

Arvokkaaksi sen tekee tämä rahamestarin nimeä osoittava L-kirjain. Kuva: Filateliapalvelu

Filateliapalvelussa huutokaupatun kultakolikon tekee harvinaiseksi rahamestarin sukunimeä (Conrad Lihr) osoittava L-kirjain. Tällöin siitä on maksettu 10 000–15 000 euroa. Paljon yleisempi on saman vuoden kultaskolikko, jossa on S-kirjain (rahamestari Isa Sundell).  Sellaisesta maksetaan vain 300–400 euroa.

”Vain priimaa sekundaa”

Sekundamuumimukien jännittävä kauppaaminen julkisuudenkin avulla jatkui huhtikuussa. Turengin huutokauppakeskuksessa huusi maskulaisyrittäjä virheellisellä painatuksella varustetun Vilijonkka-mukin huutomaksuineen peräti noin 7 400 eurolla, mutta tuli sitten ilmeisesti katumapäälle ja löysi perusteluksi kaupan purkamiseen hiusmurtuman mukistaan.

Ensin siis tämä muki olisi ollut erittäin arvokas virheellisen painatuksen takia, mutta kun siitä löytyi lisää virhettä, se ei enää olisikaan arvokas.

Sekundamukiostoksensa perunut perusteli julkisuudessa toimintaansa sillä, että ”hiusmurtuma laski mukin arvoa, ja minä ostan vain priimakuntoisia mukeja.”

Pentti Avomaa

Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.