veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Asetelmamaalaus on ikisuosikki, mutta silti kohtuuhintainen

Asetelmamaalaus on ikisuosikki, mutta silti kohtuuhintainen
2.2.2022

Asetelmat ovat suosittuja maalausten aiheita, vaikka ne eivät koskaan ole olleet kotimaisten kalleimpien teosten listalla.

Asetelmia on maalattu taidehistoriassa jo antiikin ajoista lähtien. Itsenäisiksi taideteosten motiiveiksi ne tulivat vasta barokin aikakaudella ja pohjoisemmassa Euroopassa, jossa kirkko ei dominoinut vahvasti taidetta.

Erityisesti Hollannissa 1600-luvulla asetelmamaalausten arvostus parani, kun porvaristo vahvistui taloudellisesti ja maalauksia alettiin tuottaa kasvavan ja vaurastuneen kauppiasluokan tarpeisiin.

Asetelmakuvauksissa voidaankin nähdä hieman ideologiaa: esineitä ‒ ja esimerkiksi hedelmiä ‒ korostetaan itsenäisinä objekteina ja luodaan samalla todentuntuista syvyysvaikutelmaa.

Oma mielenmaisemamme ja omat arvomme vaikuttavat siihen, miten koemme asetelmamaalaukset, ja siksi tulkinnat jakavat katsojia.

Edellä mainittujen asetelmamaalausten rinnalla oli samaan aikaan myös toisenlainen tyylisuuntaus, ns. kuriositeettikabinettiaiheet, jotka olivat aatelisten ja kuninkaallisten suosiossa.

Nämä olivat maalauksia todellisista huoneista tai piirongeista, joissa oli runsaasti esillä erilaisia seikkailutarinoita sisältäviä harvinaisia keräilyesineitä. Esineillä omistaja halusi luonnehtia omaa persoonallisuuttaan.

Keräilijät arvostivat näitä kolmiulotteisuutta korostavia trompe-l’oeil -maalauksia, mutta taidekritiikki arvosti niitä vähemmän. Nykypäivänä hintahaarukka on taidemarkkinoilla noin 15 000‒25 000 euroa. Tämän asetelmamaalaustyylin ehkä tunnetuimpia maalareita olivat mm. saksalainen Domenico Remps ja hollantilainen Frans Francken nuorempi.

Asetelmakuvauksissa olivat niin ikään 1600-luvulla suosittuja vanitas- ja memento mori -aiheet. Näissä tauluissa haluttiin esinesymboliikan avulla muistuttaa elämän turhamaisuudesta, rajallisuudesta sekä kuoleman tasapuolisuudesta. Symboleita ovat esimerkiksi tiimalasi, pääkallo, sammuneet kynttilät, raha, kirjat ja taideteokset.

Vanitas-aihetta käytettiin myös muotokuvissa. On viitteitä siitä, että aihe olisi jälleen nousemassa suosioon. Esimerkiksi napolilaisen koulukunnan memento mori -aiheinen ja tuplaosainen taulupari 1600-luvulta huutokaupattiin vuonna 2019 Sothebysillä 8 000‒12 000 dollarin lähtöhinnalla. Vasarahinnaksi tuli lopulta 100 000 dollaria.

Astelmamaalauksista tunnettuja taiteilijoita on Suomessa yllättävän vähän

Kotimaisessa taidehistoriassamme monien rakastettujen taiteilijoidemme tuotannosta löytyy asetelmamaalauksia, vaikka pääaiheet olisivat jotain muuta. Kalleimmat teokset edustavat usein juuri sitä aihetta, josta taiteilija on tunnetuin. Muun muassa siksi asetelmien hinnat eivät ole yltäneet kalleimpien teosten tasolle.

Pekka Halonen (1865-1933) on klassikkotaiteilijoitamme. Hän maalasi harvakseltaan myös asetelmia. Tämän Ateneumin kokoelmiin kuuluvan ”Asetelman” Halonen maalasi vuonna 1894. Hän oli matkustanut vuotta aiemmin Pariisiin opiskellakseen ensin Académie Colarossissa ja sen jälkeen Paul Gauguinin oppilaana. Tässä maalauksessa saattaa nähdä vaikutteita Gauguinin symbolismista ja syntetismistä. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola.

Asetelmamaalauksiin keskittyneitä taiteilijoita on Suomessa yllättävän vähän. Nykytaiteilijoista tunnettuja tekijöitä ovat esimerkiksi Johanna Oras ja Jan Palmu.

Kultakauden naismaalareista enemmistö, muun muassa Venny Soldan-Brofelt, Greta Schalin, Fanny Churberg ja Helene Schjerfbeck, teki myös asetelmamaalauksia. Asetelmien katsottiin ‒ kukkien lisäksi ‒ sopivan naisten taideteosten aiheiksi.

Tunnetuista miestaiteilijoistakin esimerkiksi Jalmari Ruokokoski, Veikko Vionoja ja Armas Vainio maalasivat asetelmia. Teosten hinnat pysyivät kuitenkin maltillisina.

Poikkeuksena on Pohjanmaan lakeuksien kuvaaja Eero Nelimarkka, jonka maisemat ovat lähes samanhintaisia kuin hänen asetelmamaalauksensa.

Grafiikan puolelta Pentti Kaskipuron asetelmat ovat taidemarkkinoilla klassikkoasemassa, mikä näkyy myös hinnoissa.

Pauliina Laitinen

Filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti