veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Tutkimus: Mielekäs tekeminen ja raha motivoivat eläkeläisiä töihin

Tutkimus: Mielekäs tekeminen ja raha motivoivat eläkeläisiä töihin
5.2.2021

Monet eläkeläiset haluavat tehdä ansiotyötä eläkkeellä. Eläkeläisten mielestä työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa. 

Lähes kaksi kolmesta, 63 prosenttia, haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä, mutta vain joka kolmas, 42 prosenttia, oli työskennellyt eläkkeellä ollessaan. Sopiva määrä töitä olisi useimpien mielestä 2–3 päivää viikossa.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten taloudellista tilannetta ja työntekoa eläkkeellä. 

Vaikka eläke ei ole monen kyselyyn vastanneen mielestä riittävä, ei työnteon motiivi ole vain raha. Eniten työntekoon eläkkeellä kannustavat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen. Joka neljäs vastaaja mainitsee myös halun kuulua työyhteisöön kannustavana tekijänä työnteolle.

Mitkä asiat kannustaisivat sinua tekemään ansiotyötä eläkkeell eniten? Lähde: Työnteko ja toimeentulo eläkkeellä -kyselytutkimus (N = 1 004), Ilmarinen 2021.

Vain noin joka seitsemäs kertoo, että mikään ei kannustaisi heitä ansiotöihin eläkkeellä. 

Miehillä ja ylemmillä toimihenkilöillä työnteon motiivina korostuu mielekäs tekeminen, naisilla ja yksinasunvilla tulotason parantaminen. 

"Naisille jää kertomansa mukaan pakollisten menojen jälkeen rahaa kuukaudessa noin 300 euroa vähemmän kuin miehille, joten ero motiiveissa on ymmärrettävä", tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta sanoo.

Verotukseen eläkeläiset kaipaavat enemmän kannustavuutta ja sopivaa verotukseen vaikuttavaa tulorajaa, esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa kevyehköllä verotuksella.

Suurin osa vastaajista kokisi jaksavansa ansiotyössä hyvin ja yli puolet kokee, että työssäkäynti lisäisi hyvinvointia.

Vatasen mukaan eläkeläiset kokevat edelleen olevansa hyvässä kunnossa tehdäkseen ansiotyötä. Useimmat vastaajat arvioivat jaksavansa ansiotyössä hyvin ja yli puolet ajattelee työssäkäynnin lisäävän hyvinvointia. 

Yhä useammat ovat jatkaneet töissä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen. Tähän on kannustanut elinaikakerroin, jonka kannustinvaikutus oli nyt merkittävämpi kuin vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä.

Työtä tuunaamalla enemmän töitä eläkeläisille 

Tutkimuksessa ei tullut esiin selkeää yksittäistä syytä, joka estää tekemästä ansiotyötä eläkkeellä. Kolme tärkeintä työnteon estettä ovat terveydentila sekä sopivan työn ja motivaation puute. Moni mainitsi syyksi myös jaksamisen. Lähes joka toinen vastaaja ei tunnistanut lainkaan esteitä.

"Työn tuunaaminen voisi olla ratkaisu moneen näistä ongelmista. Samaa mieltä oli myös eräs tutkimukseen vastannut eläkeläinen, joka kommentoi vastauksessaan, että työnteon edistämiseksi tulisi tehdä työn yhteensovittamista muun muassa työntekijän terveydentilaa vastaavaksi. Vastaaja koki, että liian monella työnantajalla on edelleen ajatus vain 100-prosenttisesta työnteosta", Vatanen kuvailee.

Eläkeläisten mielestä työnteon lisäämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa.

"Uskon, että jos yhteiskunta, työnantajat ja työntekijät yhdessä pyrkisivät aktiivisemmin muokkaamaan työtä eläkeiän kynnyksellä, kaikki voittaisivat. Yhteiskunta saisi lisää verotuloja, työnantajat saisivat osaavaa työvoimaa ja työntekijät saisivat mielekästä tekemistä sekä lisäansioita."

Pakollisten menojen jälkeen eläkkeestä jää käteen alle 500 euroa 

Eläkeläiset arvioivat toimeentulonsa kohtalaiseksi, mutta jopa joka toinen kokee, että eläke ei ole riittävä. Kyselyyn vastanneiden eläke oli keskimäärin noin 1 800 euroa kuukaudessa, josta vastaajat arvioivat verojen ja asumisen vievän yhteensä noin puolet.

Muiden pakollisten menojen, kuten lääkkeiden ja ruuan, jälkeen eläkkeestä käteen jää keskimäärin 475 euroa kuukaudessa. Vastaajista valtaosa oli selvittänyt eläkkeensä suuruuden ennen eläkkeelle jäämistään.  

Eläkkeen määrä, e/kk

Lähde: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, Eläketurvakeskus 2020. Työnteko ja toimeentulo eläkkeellä -kyselytutkimus (N = 1 004), Ilmarinen 2021.

Eläkeläiset kokevat, että eläke riittää pakollisten menojen jälkeen kohtalaisen hyvin. Eläkkeestä käteen jäävä summa vaihtelee kuitenkin paljon eläkeläisten välillä.

Joka toiselle vastaajalle eläkkeestä jää käteen alle 300 euroa kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen. Noin joka yhdeksännelle ei jää eläkkeestään lainkaan ylimääräistä.

Vatanen kertoo, että vastaajien ihanne-eläke olisi noin 2 230 euroa. Keskimäärin suomalaisten vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläke on noin 1 900 euroa.

Eläkepäiviin säästetty, varautumattomia kuitenkin aikaisempaa enemmän

Suurin osa kyselyyn vastanneista eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviin taloudellisesti myös itse. Yleisimpinä tapoina eläkepäiviin varautumisessa nousivat esiin oman asunnon hankkiminen ja tilille säästäminen.

Lähde: Työnteko ja toimeentulo eläkkeellä -kyselytutkimus, Ilmarinen 2021

Muita heikommin ovat varautuneet työttömänä ennen eläkkeelle jäämistä olleet, alle 1 400 euron eläkettä saavat ja yksinasuvat.

Aivan yhtä moni ei ole taloudellisesti varautunut kuin aiempina vuosina. Vuonna 2014 julkistaman kyselyn perusteella noin yhdeksän prosenttia ei ollut varautunut mitenkään, kun nyt joka viides ei ollut varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti. Vuodesta 2014 on muuttunut myös se, että nyt yhä useampi jatkoi työssä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen.

"Eläkeläiset voivat taloudellisesti kohtuullisesti", Vatanen arvioi. Vaikka joka toinen kokee, että eläke ei ole riittävä, niin pienempi joukko on huolissaan taloudellisesta tilanteestaan. Osittain syynä on kertynyt varallisuus kuten omistusasunto.

Ilmarisen kyselyyn vastasi 1 004 henkilöä joulukuussa 2020. Vastausprosentti oli 42. 

Minna Petäinen

Lue lisää eläkeläisen verotuksesta ja eläkkeistä

Rahat, verot, työ & eläke, koti