veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miten kävi työssäkäyvän eläkeläisen verosuunnitelmille?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Aprikoin viime kesänä tässä blogissa, kuinka työssäkäyvää eläkkeensaajaa verotetaan tulevaisuudessa. Kirjoittamiseen innoitti kesällä virinnyt melko radikaalikin idea verottaa palkka- ja eläketuloja toisistaan erillään. Tämän seurauksena työssäkäyvien eläkkeensaajien verotuksen oli määrä keventyä.

Ajatusta vanhuuseläkepäätöksen saaneiden työ- ja eläketulojen verotuksen eriyttämisestä selvitettiin. Lopulta ideasta luovuttiin, mutta verotus ei kuitenkaan ole jäämässä ennalleen.

Hallitus nimittäin linjasi päättyneen vuoden lopulla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä. Toimenpiteitä koskeneessa tiedotustilaisuudessa selvisi, että varttuneille palkansaajille näyttäisi olevan tuloillaan veronkevennys.

Toimenpiteiden joukkoon lukeutui työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen 200 eurolla yli 60-vuotiaille palkansaajille. Tätä voisi siis hyödyntää myös (yli 60-vuotias) eläkkeellä oleva henkilö, jolla on palkkatuloja.

Jos on niin kuin miltä näyttää, yli 60-vuotias olisi siis oikeutettu korotettuun työtulovähennykseen muihin palkansaajiin nähden. Työtulovähennyksen muutoksen on määrä tulla käytäntöön vuonna 2023.

Nykytilanteessa, eli vuonna 2021, työtulovähennyksen enimmäismäärä on kaikille 1 840 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,89 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään verosta.

Suhteellisesti suurimman hyödyn saisivat monet pienituloiset. Mikäli työtulovähennyksen enimmäismäärää kasvatetaan, eikä muuta eroa ”tavallisen” työtulovähennyksen laskentaperusteisiin tehdä, 200 euron nettotulon lisäyksestä pääsee nauttimaan muitakin kuin vain pienituloisia.

Työllisyystoimien vaikutusarvioissa mainittiin erikseen, ettei vähennyksen vaikutuksiin liittyvissä arvioissa oteta kantaa muutoksen juridiseen toteutuskelpoisuuteen. Tästä syystä lie paikallaan puhua kyseisestä muutoksesta osittain varauksella.

Kuusikymppisen nettotulot?

Kesäisessä blogitekstissäni pohdiskelin myös, mitenköhän hyvin ylipäätään tiedetään, kuinka pitkään ja minkä suuruisia osia julkisyhteisöt varttuneen työntekijän palkkatulosta nappaavat.

Vuoden 2021 osalta 53–62 -vuotias maksaa palkastaan korotettua työeläkevakuutusmaksua (8,65 % palkasta), siinä missä 63–67 -vuotias maksaa yhtä suurta maksua kuin 17–52 -vuotiaskin (7,15 %).

68 vuotta täyttäneiltä ei työeläkevakuutusmaksuja peritä, kuten ei sairausvakuutuksen päivärahamaksuakaan (1,36 %). Päivärahamaksua ei peritä nuoremmiltakaan palkansaajilta silloin, jos palkkatulo vuodessa alittaa 14 766 euroa. Työttömyysvakuutusmaksu (1,40 %) ei koske enää 65 vuotta täyttäneitä.

Koska kyseiset maksut on vähennetty verotettavasta tulosta, maksujen poistuminen toisaalta kasvattaa verotuksessa verotettavaa tuloa ja sitä kautta vaikuttaa korottavasti valtion-, kunnallis- ja Yle-veroon sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun. Nettona ansiot kuitenkin kasvavat.

Mutkikkaaseen verotukseen iän mukaan määräytyvä työtulovähennys tekisi vielä yhden mutkan lisää. Onni toki on, että raskaan työn raatajan itsensä ei tarvitse välttämättä kaikkia näitä yksityiskohtia muistaa.

Näistä asioita voisi kuitenkin olla veronmaksajan hyödyllistä olla perillä – ainakin niiden kuusikymppisten ja/tai eläkeläisten joita mietityttää, paljonko palkasta jää käteen.

 

Janne Kalluinen

Kommentit (1)
 
  • Herakleitos 15.1.2021 17:22
     
    Palkka- ja eläketulojen erillisverotus kuulostaa kyllä niin "ei-demokraattiselta((lue: ei-sosialistiselta) idealta, etten oikein usko sen syntyneen nykyhallituksen piirissä. Siellähän päinvastoin suunitellaan pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen "yhtenäistämistä", suomeksi siis molempien saattamista saman progression piiriin.

    Ennenkuin progressiokirves kolahtaa, työhakuisen eläkeläisen mielestäni kannattaa perustaa Oy ja laskuttaa työpanoksensa sitä kautta. Pääomatuloja(osingot, vuokrat, voitot) ja ansiotuloja(palkka, eläke) koskee ainakin toistaiseksi erillisverotus ja lisäksi firman piikkiin saa yhtä ja toista mukavaa, jota verottaja ei salli "henkilöverovelvolliselle".

    Yrityksen voi myös sukupolvenvaihdoksessa "luovuttaa"(myydä, lahjoittaa) lapsilleen tuntuvin veroalennuksin, joten V-karhun käpälä ei pääse lyömään perillisiäkään yhtä rankasti kuin jos kaikki perintö jaettaisiin kerralla tavan perintökaaren mukaan. Veroista voi tinkiä vielä lisää kun muistaa pidättää itsellään tuotto-oikeuden.

    Toinen konkreettinen etu varttuneemmalle(ei ihan vielä eläköityneelle) yrittäjälle olisi YEL-järjestelmän purkaminen ja vakuuttamisen(eläke, sairaus, työkyvytt) jättäminen yrittäjän itsensä huolehdittavaksi. YEL kun tunnetusti on puhtaasti vakuutusyhtiöiden rahastusautomaatti, jossa korruptiossa valtiovaltaa edustaa on ETK-niminen keskiaikainen inkvis... siis instituutio. Mikä tahansa - siis ihan mikä tahansa - yksityisesti järkätty "vanhuudenturva"(mukaanlukien sijoitustoiminta mutta poiskukien toki rahapelit) tuottaa moninkertaisesti pakotettuun YEL-malliin verrattuna.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit