Työnteko eläkepäivillä kiinnostaa monia suomalaisia, jotka kaipaavat hieman lisätuloja tai pientä puuhasteltavaa omaan arkeensa.
Samaan aikaan eläkeläisiä kuitenkin askarruttaa, miten paljon työskentely tuntuu lompakossa verojen jälkeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty, kuinka paljon 785–3 000 euron kuukausieläkkeellä eri suuruisista palkkatuloista jää käteen vuonna 2019.
On myös hyvä muistaa, että palkkatyö kerryttää työeläkettä aina 68 ikävuoteen asti. Palkkatöitä voi toki tehdä 68-vuotiaana ja vanhempanakin, mutta palkka ei enää silloin kerrytä eläkettä eikä palkasta myöskään peritä työeläkevakuutusmaksua. 65 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat palkansaajat on vapautettu työttömyysvakuutusmaksusta.
Laskelmissa oletetaan, että vasemmassa sarakkeessa mainittua eläkettä saa kuukausittain täyden kalenterivuoden 2019 ajan. Käteen jäävissä tuloissa huomioidaan vain verot ja veronluonteiset maksut (sis. TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut), joten vaikutus esim. eläkkeensaajan asumistukeen ei sisälly lukuihin.
Esimerkki: Hannelen, 64, kuukausieläke vuonna 2019 on 1 700 euroa. Hän tekee eläkepäiviensä ratoksi töitä kaksi päivää viikossa ja tienaa tällä lailla palkkatulona 12 000 euroa vuodessa. Tästä hänelle jää käteen verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen 9 128 euroa.
Alla olevasta taulukosta voi huomata, kuinka samasta palkasta voi toisinaan jäädä käteen enemmän, kun eläkkeen määrä kasvaa. Tämä johtuu verovähennyksistä. Asiaa on selitetty tarkemmin esimerkiksi Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksessä (luku 3.4.).
Jos esimerkiksi istuma- tai etätyö on mahdollista,
mutta korkeakoulututkinnon mukainen työskentely ei onnistu?
Kiitos kysymyksestä. Tämä tarkastelu on rajattu koskemaan lähinnä vanhuuseläkeikään ehtineitä eläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla laskenta olisi periaatteessa aika monimutkaista, sillä työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä voi aiheuttaa muutoksia eläkkeen maksamiseen. Tällöin käytännössä käteen jäävän tulon määrään vaikuttaa paitsi työnteosta aiheutuva palkanlisä, palkanlisäyksestä aiheutuva veromäärän kasvu - mutta toisaalta myös eläkkeen pieneneminen ja sitä vastaava verojen väheneminen.
Kysymyksesi on kuitenkin kaikkea muuta kuin aiheeton! Jään pohtimaan, voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista tehdä jonkinlaisilla oletuksilla laskelmia esittämääsi aiheeseen.
On huomioitu.
Kommentoi