Starttiraha tarjoaa yrittäjälle taloudellista turvaa yritystoiminnan aloitukseen. Starttirahaa voi saada yrityksen perustava henkilö riippumatta siitä, onko hän esimerkiksi työtön vai siirtyykö hän yrittäjäksi palkkatyöstä.
Starttirahaa voi saada myös siirtyessä osa-aikaisesta yrittäjästä päätoimiseksi yrittäjäksi. Samoin sitä voi saada tilanteessa, jossa ryhtyy omistajaksi ja täysipäiväiseksi työntekijäksi olemassa olevaan yritykseen – tai perustaa yrityksen yhdessä muiden kanssa. Starttiraha on siis yrittäjälle, ei yritykselle, myönnettävä tuki.
Starttirahaa ei makseta, jos henkilö saa samalta ajalta palkkaa tai eläkettä. Myös esimerkiksi maksuhäiriöt tai verovelat voivat estää starttirahan saamisen.
Starttirahan saamisen edellytyksenä on, että yrityksellä on mahdollisuudet kannattavaan yritystoimintaan. Lisäksi starttirahan myöntävä työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tarkistaa, ettei perustettava yritys toimi alalla, jossa on jo ylen määrin paikallista tarjontaa. Yritys ei myöskään saa olla perustettu ennen starttirahan hakemista. Tämä voi tulla tuoreelle yrittäjälle ikävänä yllätyksenä.
Starttiraha vastaa suuruudeltaan peruspäivärahaa ja on vuonna 2021 noin 33,80 euroa päivässä eli noin 700 euroa kuukaudessa. Jotta starttiraha voidaan myöntää, hakijalta vaaditaan liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma. Tuki on siis harkinnanvaraista.
Neuvoja muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen saa TE-toimistojen aloittavan yrittäjän palveluista, uusyrityskeskuksista tai kunnallisista tai seudullisista kehittämisyhtiöistä.
Starttirahaa myönnetään kuuden kuukauden jaksoissa enintään 12 kuukaudeksi. Myönnettyä tukea haetaan kuukausittain TE-toimistolta. Korona-aikana starttirahaa on voitu myöntää vuoden 2020 puolella aloittaneille yrittäjille yhteensä 18 kuukauden ajalle, mikäli siihen on koronaepidemiasta johtuva perusteltu syy.
Palkkatöistä siirrytään yhä useammin yrittäjäksi
Starttiraha voidaan jossain tapauksissa myöntää henkilöille, joilla on aiempaa yrittäjyyskokemusta, mutta pääasiassa saajat ovat yrittäjinä ensikertalaisia.
Iältään starttirahan saajat ovat 2000-luvulla olleet keskimäärin hieman yli 36-vuotiaita. Ikärajoja starttirahajärjestelmässä ei ole. Miehiä on saajista hitusen enemmän kuin naisia. Yli puolella on vähintään alempi korkeakoulututkinto.
Kun starttirahajärjestelmä otettiin 1980-luvulla käyttöön, se oli tarkoitettu työttömille työnhakijoille. Viime vuosina työttömien osuus starttirahan hakijoista on ollut keskimäärin noin puolet, mutta vuosittainen vaihtelu on ollut melko suurta. Työttömien ja opiskelijoiden osuus on kuitenkin laskenut selvästi. Vastaavasti palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyneiden määrä on kasvanut. Ennen koronaa starttirahan saaneista lähes yhtä moni oli ollut palkkatyössä kuin työttömänä.
”Nuorten starttirahayrittäjien määrä on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina, ja osa-aikaisista yrittäjistä yhä useampi on laajentanut toimintaansa starttirahalla kokoaikaiseksi”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut-osastolta.
Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualalle
Noin viidennes kaikista Suomessa perustettavista yrityksistä perustetaan starttirahan avulla. Starttirahan saajien tärkeimmät motivaatiotekijät yrittäjäksi ryhtymiselle ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvitysten mukaan:
- halu luoda itselleen työpaikka (62 % vastaajista)
- vapaus ja itsenäisyys työelämässä (53 %)
- sekä oman ammattitaidon ja koulutuksen hyödyntäminen (37 %).
Yritysten eloonjäämisaste on ollut valtakunnallisen starttirahaselvityksen mukaan korkeampi starttirahaa saaneissa yrityksissä kuin niissä, joissa starttiraha ei ole haettu tai saatu. Eniten starttirahayrityksiä perustetaan palvelualoille, viime vuosina erityisesti kuluttajapalveluihin.
Suurin osa starttirahalla perustetuista yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, ja suurin osa myös jää pieniksi.
”Starttirahalla aloittaneille yrityksille on joillakin alueilla tarjolla Startti Plus -palvelu, jolla pyritään vahvistamaan muun muassa yrityksen markkinointiosaamista”, Tiina Oinonen kertoo. Kasvua siis toivotaan.
Entä jos yritys ei menesty?
Starttirahaa voi saada vain päätoimiseen yritystoimintaan. Starttirahayrittäjä ei siis voi tehdä samaan aikaan palkkatöitä, vaikka oma yritys ei työllistäisikään täysipäiväisesti tai rahat eivät riittäisi elämiseen.
Mikäli starttirahaa saanut yrittäjä lopettaa yritystoiminnan starttirahakaudella, starttirahan maksatus päättyy, mutta jo saatua starttirahaa ei joudu maksamaan takaisin.
Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, mikäli yritystoimintaa ei lopeteta kokonaan. Jos yritystoiminnan aloittaa työttömänä ollessaan, oikeus työntekijän työttömyysetuuteen säilyy neljä kuukautta, kunhan yrittäjä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tämä muutos tuli lakiin vuonna 2018.
Lisätietoa starttirahasta:
- te-palvelut.fi
- suomi.fi/yritykselle
- Starttiraha ja rekrytointiosaaminen yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukena/ TEM, selvitys 2020
Apua yrittäjän talousvaikeuksiin:
FAKTA! Starttiraha vastaa suuruudeltaan peruspäivärahaa ja on vuonna 2021 noin 33,80 euroa päivässä eli noin 700 euroa kuukaudessa.
Lue joulukuun Taloustaidosta juttu Nappiajoitus hevosvalluksille, jossa nuori yrittäjä Suvi Mähönen kertoo hevosmatkailuyrityksestään, jonka hän perusti keskellä pahinta koronaepidemiaa. Voit lukea jutun myös näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Katri Isotalo
