Sosiaalinen media eli some on vain yksi monista rekrytointikanavista, mutta se kasvattaa koko ajan suosiotaan. Tutun LinkedInin lisäksi myös uusia somepalveluita on hyvä kokeilla työnhaussa ennakkoluulottomasti.
Rolf Henriksson sai sosiaalisen median kautta työpaikan noin vuosi sitten. Hän on elävä esimerkki siitä, että somen kautta eivät työllisty pelkästään nuoret, sillä ikää oli tuolloin mittarissa yli 60 vuotta.
“Minulle sanottiin heti, että asenne ja osaamistaso ratkaisevat – iällä ei ole merkitystä”, Tulos Helsingin hakukonemainonnan asiantuntijaksi maaliskuussa 2015 palkattu mies kertoo.
Sosiaalisen median rekrytointikonsultti Tom Laine näkisi mielellään enemmänkin vastaavia esimerkkejä.
“Valitettavasti monissa yrityksissä ollaan sitä mieltä, että ikä on rasite; jo yli 40-vuotiailla alkaa olla vaikeuksia saada töitä. Vaihtelua on kuitenkin paljon toimialoittain ja yrityksittäin. Osa firmoista arvostaa kokemusta ja sitä, että työntekijä on heti valmis tarttumaan työhön. Toisissa taas arvostetaan nuorempien freesejä ajatuksia, nopeaa oppimiskykyä ja joustavuutta työaikojen suhteen.”
LinkedIn-profiili kuntoon
Googlen verkkomainontaa käsittelevällä kurssilla Rolf Henriksson oli saanut kuulla muilta osallistujilta, että LinkedIn-sivujen pitää olla kunnossa, jos aikoo päästä työhaastatteluun.
“Niistä kannattaa tehdä tyylikkäät ja asialliset, koska ne toimivat enemmän tai vähemmän CV:nä”, hän suosittelee.
Myös Tom Laine pitää LinkedIniä parhaana somerekrykanavana. Se ei ole varsinainen CV-tietokanta, mutta kertoo ansioluettelon tavoin työhistorian ja osaamisesi sekä mahdollistaa erilaiset hakutoiminnot.
“Helmikuussa LinkedInissä oli noin 2 300 työpaikkaa auki Suomessa. Yhdessä vuodessa kasvua on tullut noin tuhat työpaikkaa. Tähän asti LinkedIn on profiloitunut lähinnä asiantuntijoiden ja korkeakoulutettujen palveluna, mutta jatkossa siellä jaetaan myös perustyöpaikkoja.”
Tavoitteet esille
Rolf Henriksson välitti LinkedIn-tuttavilleen tiedon siitä, että on verkostoitumassa ja hakemassa töitä. Lisäksi hän liittyi erilaisiin ammatillisiin ryhmiin, joista löytyi linkkejä hyödyllisiin blogeihin ja työpaikkailmoituksiin. Hän tilasi myös LinkedInistä uusimmat työpaikkailmoitukset.
“Sattumalta huomasin avoinna olleen työpaikan, jonka määritelmä sopi täydellisesti minulle. Ajattelin, ettei tässä ole mitään menetettävää.”
Yrittäjänä toiminut Henriksson teki perus-CV:n ja viittasi siinä LinkedIn-sivuihin. Ajatuksena oli, että ne täydentäisivät toisiaan.
“Keräsin LinkedIn-sivuille kaikki tiedot urastani ja laskin, miten paljon olen tehnyt elämäni aikana suoramarkkinointia. Olen toiminut esimerkiksi 17 vuotta TV-Shopin maajohtajana ja tehnyt satoja TV-mainoksia. Tuntuu että kaikki mitä olen urani aikana tehnyt, tukee nykyistä tehtävääni.”
“Saatteeksi laitoin työpaikkahakemuksen, jossa kerroin miksi haluan tämän paikan. Perusteluni oli, että digimarkkinointi kasvaa kuin pullataikina ja verkostoituminen on todella tärkeää.”
Työpaikkasivustot kehittyvät
Myös perinteisillä työpaikkasivustoilla on tuhansia työpaikkoja auki. Tunnettuja sivustoja ovat TE-palvelut.fi (Mol.fi) sekä kaupalliset Monster ja Oikotie. Ne tarjoavat lisäksi hyviä vinkkejä työnhakuun.
“Työhakemus kannattaa laatia ohjeiden mukaisesti siinä palvelussa, mistä työpaikan löytää”, Laine suosittelee.
Rinnalle on noussut esimerkiksi Jobilla-palvelu, joka pyrkii keräämään eri lähteistä hajallaan olevia työpaikkoja yhteen. Jobillan kautta oli haettavissa huhtikuussa yli 17 000 työpaikkaa.
Palvelua tarjoavan Internet Group Finlandin mukaan tietoa kerätään suurimmilta työpaikkasivustoilta eli Molista ja Monsterista. Yhteyksiä on rakennettu myös pienempien portaalien, yritysten, valtion ja kuntien sivustoille.
”Jobillasta löytyy myös työpaikkoja, joita ei löydy muista palvelusta”, Antti Rössi yhtiöstä sanoo.
Harjoittele, harjoittele
Nykyistä suuntausta hajauttaa työpaikkailmoittelua Tom Laine pitää valitettavana, koska se vaikeuttaa työpaikkojen löytämistä. Osa rekrytoijista haluaa kokeilla uusia some-kanavia, kuten erilaisia pikaviestipalveluja ja reaaliaikaista videolähetystä.
”Uusia kanavia kannattaa yrittää seurata, koska niissä on tyypillisesti vähemmän kilpailua. Esimerkiksi Periscope-palvelussa rekrytoija voi kertoa livelähetyksessä, minkälaista työntekijää haetaan. Sen jälkeen linjoilla olevat hakijat voivat kirjoittaa kysymyksiä”, hän havainnollistaa.
Perinteiset työhaastattelut ja testit eivät ole häviämässä, mutta näköpuheluita käytetään melko paljon ja videohaastatteluista on nousemassa jonkinlainen trendi. Niihin kannattaa valmistautua kuten yleensäkin työhaastatteluun; harjoittelemalla. Myös tekniikan toimivuus on hyvä varmistaa etukäteen.
“Puhu selkeällä äänellä täyttä asiaa, unohda lepertely ja lavertelu. Pukeudu siististi. Pyydä vaikka kaveria kuvaamaan kännykällä esiintymistäsi ja kysy rehellistä mielipidettä.”
Ahkeria työllistäjiä löytyy
Suomen ensimmäisen somerekryfirman perustanut Laine kouluttaa nykyisin Projantin palveluksessa lisää osaajia alalle. Hän muistuttaa että Suomesta löytyy edelleen kasvuyrityksiä, jotka rekrytoivat kymmeniä tai satoja henkilöitä vuodessa.
”Suhteilla rekrytointi on lisääntynyt valtavasti etenkin pienyrityksissä. Työnhakijoita etsitään usein some-verkostojen kautta”, hän arvioi.
Näitä verkostoja ovat esimerkiksi LinkedInin, Twitterin ja Facebookin työnhakuryhmät.
”Jos olet myyjä, lisää näkyvyyttäsi erityisesti Linkedinissä.”
Teknisen osaaja, kuten koodari, voisi Laineen mukaan kokeilla liittymistä Stack Overflow -palveluun.”
Näin erotut muista
Henkilöbrändäys voi tuntua vieraalta, mutta sen merkitys on kasvamassa. Henkilökohtaiset verkkosivut, graafiset ansioluettelot ja työnhakuvideot yleistyvät, koska niiden avulla voi erottua muista hakijoista.
“Usein ohjeistetaan tekemään vain yksi tiivis CV-yhteenveto. Itse kehottaisin miettimään kahta erillistä dokumenttia, joista toinen on tiivis, graafinen ansioluettelo ja toinen laaja ansioluettelo, josta käy ilmi olennainen kokemus”, Laine suosittelee.
“Jos kirjoitat hakukirjettä ansioluettelon oheen, mieti sopisiko tyyliksi Pain Letter? Tässä kirjeessä et tyydy vain omien vahvuuksiesi esittelyyn, vaan kerrot myös, mitä lisäarvoa voisit ratkaisuillasi tuottaa yritykselle.”
Oma työnhakukampanja
Entä jos polkaisisit käyntiin työnhakukampanjan? Esimerkiksi ilmaisella Wordpress-alustalla tehdyt työnhakublogit ovat tänä päivänä suosittuja. Vetoavat tarinat, hauskat tai näyttävät kuvat ja videot sekä erilaiset lupaukset kannustavat jakamaan tietoa eteenpäin. Onpa joku työllistynyt somen kautta lupaamalla rahapalkkion työpaikkaan johtavasta vinkistä.
”Blogien haasteena on löydettävyys, mutta blogilinkkejä voi jakaa helposti Twitterissä. Hyvä esimerkki menestyksekkäästä työnhakublogista löytyy osoitteesta hennaojala.com”, Laine vinkkaa.
Millainen on hyvä CV?
- Perustuu hakijan omiin kokemuksiin, vahvuuksiin ja konkreettisiin saavutuksiin.
- Positiivinen ja totuudenmukainen, selkeä, virheetön.
- Erottuu joukosta; mieti kannattaisiko tehdä graafinen ansioluettelo perinteisen rinnalle.
Uusia työkaluja some-työnhakuun
- About.me on henkilökohtainen verkkosivu, jossa voit kertoa itsestäsi ja lisätä kuvan sekä linkit sosiaaliseen mediaan.
- Vizualize.me tiivistää osaamisesi kuvien, grafiikan ja tekstien avulla, halutessasi suoraan Linkedin-profiilista.
- Helppokäyttöisenä kuvien jakamispalveluna tunnettu Pinterest on lisännyt suosiotaan myös visuaalisena ansioluettelona. Palvelu sopii kokeneelle verkonkäyttäjälle.
Kaisa Salminen
