veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Enemmän palkkaa, enemmän veroja – paljonko tulojen noususta jää itselle?

Enemmän palkkaa, enemmän veroja – paljonko tulojen noususta jää itselle?
17.10.2022

Kun palkka kasvaa, verot nousevat. Lisäksi nousee myös veroprosentti. Mitä palkanlisästä jää tällöin käteen?

Ansiotuloja, kuten palkkaa, verotetaan vuositulojen perusteella progressiivisesti. Tämä tarkoittaa, että mitä enemmän palkkatuloja vuoden aikana ansaitset, sitä suurempi osuus niistä menee veroihin. Eli pelkästään verojen euromäärä ei nouse tulojen noustessa, vaan myös niiden osuus tuloista kasvaa.

Kun palkansaaja pohtii esimerkiksi, ottaisiko vastaan ylitöitä, vaihtaisiko parempipalkkaiseen työhön tai tavoittelisiko bonuksia, on oleellista tietää, paljonko käteen jäävät tulot muuttuisivat päätöksen myötä. Siihen vaikuttaa paitsi tulojen kasvu, myös verojen muutos sen seurauksena.

Pelkästä palkankorotuksesta ei toki kannata kieltäytyä vain verojen takia, koska verot eivät nouse lähtökohtaisesti enempää kuin tulot (tosin joskus, lähinnä yhdessä sosiaaliturvaetuuksien leikkaantumisen kanssa, käytettävissä olevat tulot voivat pienentyä palkankorotuksesta johtuen).

Mutta mikäli palkankorotus tai muu tulojen kasvu edellyttää palkansaajalta vaativampia ponnistuksia, enemmän vastuuta tai pidempää työaikaa, on paikallaan pohtia, riittääkö verojen jälkeisten tulojen kasvu kompensoimaan ne.

Verot määrätään vuositulojen perusteella

Suomessa verotus lasketaan verovuoden päättymisen jälkeen, kun kaikki vuoden aikana ansaitsemasi tulot ja mahdolliset vähennykset ovat selvillä.

Verovuoden mittaan tuloistasi on kuitenkin maksettu ennakkoveroa verokortin ennakonpidätysprosentin perusteella. Mitä paremmin verokortin arvioidut tiedot tuloistasi ja vähennyksistäsi pitävät paikkansa, sitä vähemmän saat veronpalautusta tai maksat mätkyjä verovuoden jälkeen. Mutta verojen määrä ei riipu siitä, ovatko tulot arvioitu oikein ja missä vaiheessa verot maksetaan.

Marginaaliveroprosentti on oleellinen

Se, miten verot muuttuvat tulojen kasvaessa, riippuu marginaaliveroprosentista. Marginaaliveroprosentti on se osuus, jonka verojen nousu vie tulojen noususta.

Progressiivisessa verotuksessa marginaaliveroprosentti on suurempi kuin koko tuloon suhteutettu verojen määrä eli tuloveroprosentti (verot/kokonaistulot=tuloveroprosentti), jolloin tuloveroprosentti on sitä korkeampi, mitä suuremmat ovat tulot.

Palkansaajan veroprosentit tulotasoittain vuonna 2022 Lähde:Veronmaksajat

Esimerkiksi, kun 40 000 euroa vuodessa palkkaa ansaitsevalla (vastaa n. 3 200 euron kk-palkkaa) verot ja veronluonteiset maksut ovat noin 11 220 euroa (28,0 % tuloista) ja vastaavasti 41 000 euroa ansaitsevalla 11 700 euroa (28,5 % tuloista), marginaalivero on 48 prosenttia. Näin siksi, että veroja tulee maksettavaksi 480 euroa (11 700 e - 11 220 e) enemmän 1 000 euroa suuremmalla tulotasolla. Käteen jää tonnin tulonlisäyksestä siis 520 euroa.

Verolainsäädännöstä ei ole suoraan luettavissa palkkaverotuksen marginaaliveroprosentteja, koska palkkaverotus koostuu useasta eri osasesta: on Verohallinnolle tilitettävät valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja yle-vero sekä näiden lisäksi veronluonteiset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Lisäksi palkansaajan marginaaliveroihin vaikuttavat näiden prosenttien lisäksi myös automaattisesti tehtävät vähennykset.

Pääomatuloverotuksessa marginaaliverot ovat selkeämmät: 30 prosenttia 30 000 euroon saakka, ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia (kun ei oteta huomioon mahdollisesti vaikuttavaa yle-veroa). Näin etenkin siksi, että veroja maksetaan vain valtiolle.

Ohessa ja mm. nettisivuillamme on laskettu palkkaverotuksen luvut eri tulotasoilla. 

Paljonko 1 000 euron palkanlisästä jää käteen?  

Palkkatulot,
euroa/v
Kk-palkka,
euroa
Verot ja veronluonteiset maksut, euroa/v 1 000 euron lisäpalkasta käteen jäävä osuus, euroa/v Marginaalivero
25 000 2 000 4 721 603 39,7 %
26 000 2 080 5 118 603 39,7 %
27 000 2 160 5 516 603 39,7 %
28 000 2 240 5 913 603 39,7 %
29 000 2 320 6 311 603 39,7 %
30 000 2 400 6 708 603 39,7 %
31 000 2 480 7 105 634 36,6 %
32 000 2 560 7 471 606 39,4 %
33 000 2 640 7 866 534 46,6 %
34 000 2 720 8 332 519 48,1 %
35 000 2 800 8 813 519 48,1 %
36 000 2 880 9 294 519 48,1 %
37 000 2 960 9 775 519 48,1 %
38 000 3 040 10 257 519 48,1 %
39 000 3 120 10 738 519 48,1 %
40 000 3 200 11 219 519 48,1 %
41 000 3 280 11 700 519 48,1 %
42 000 3 360 12 181 519 48,1 %
43 000 3 440 12 662 519 48,1 %
44 000 3 520 13 143 519 48,1 %
45 000 3 600 13 624 519 48,1 %
46 000 3 680 14 105 519 48,1 %
47 000 3 760 14 586 519 48,1 %
48 000 3 840 15 067 519 48,1 %
49 000 3 920 15 548 519 48,1 %
50 000 4 000 16 029 519 48,1 %
51 000 4 080 16 510 519 48,1 %
52 000 4 160 16 991 519 48,1 %
53 000 4 240 17 472 493 50,7 %
54 000 4 320 17 979 483 51,7 %
55 000 4 400 18 496 483 51,7 %
56 000 4 480 19 013 483 51,7 %
57 000 4 560 19 530 483 51,7 %
58 000 4 640 20 048 483 51,7 %
59 000 4 720 20 565 483 51,7 %
60 000 4 800 21 082 483 51,7 %
61 000 4 880 21 599 483 51,7 %
62 000 4 960 22 116 483 51,7 %
63 000 5 040 22 633 483 51,7 %
64 000 5 120 23 150 483 51,7 %
65 000 5 200 23 667 483 51,7 %
66 000 5 280 24 185 483 51,7 %
67 000 5 360 24 702 483 51,7 %
68 000 5 440 25 219 483 51,7 %
69 000 5 520 25 736 483 51,7 %
70 000 5 600 26 253 483 51,7 %
71 000 5 680 26 770 483 51,7 %
72 000 5 760 27 287 483 51,7 %
73 000 5 840 27 804 483 51,7 %
74 000 5 920 28 322 483 51,7 %
75 000 6 000 28 839 483 51,7 %
76 000 6 080 29 356 483 51,7 %
77 000 6 160 29 873 483 51,7 %
78 000 6 240 30 390 483 51,7 %
79 000 6 320 30 907 483 51,7 %
80 000 6 400 31 424 483 51,7 %
81 000 6 480 31 941 483 51,7 %
82 000 6 560 32 458 483 51,7 %
83 000 6 640 32 976 483 51,7 %
84 000 6 720 33 493 483 51,7 %
85 000 6 800 34 010 483 51,7 %
86 000 6 880 34 527 483 51,7 %
87 000 6 960 35 044 483 51,7 %
88 000 7 040 35 561 483 51,7 %
89 000 7 120 36 078 483 51,7 %
90 000 7 200 36 595 483 51,7 %
91 000 7 280 37 113 483 51,7 %
92 000 7 360 37 630 462 53,8 %
93 000 7 440 38 168 393 60,7 %
94 000 7 520 38 775 402 59,8 %
95 000 7 600 39 373 403 59,7 %
96 000 7 680 39 971 403 59,7 %
97 000 7 760 40 568 403 59,7 %
98 000 7 840 41 165 403 59,7 %
99 000 7 920 41 763 403 59,7 %
100 000 8 000 42 360 403 59,7 %
101 000 8 080 42 958 403 59,7 %
102 000 8 160 43 555 403 59,7 %
103 000 8 240 44 153 403 59,7 %
104 000 8 320 44 750 403 59,7 %
105 000 8 400 45 347 403 59,7 %
106 000 8 480 45 945 403 59,7 %
107 000 8 560 46 542 403 59,7 %
108 000 8 640 47 140 403 59,7 %
109 000 8 720 47 737 403 59,7 %
110 000 8 800 48 335 403 59,7 %
111 000 8 880 48 932 403 59,7 %
112 000 8 960 49 529 403 59,7 %
113 000 9 040 50 127 403 59,7 %
114 000 9 120 50 724 403 59,7 %
115 000 9 200 51 322 403 59,7 %
116 000 9 280 51 919 403 59,7 %
117 000 9 360 52 517 403 59,7 %
118 000 9 440 53 114 403 59,7 %
119 000 9 520 53 711 403 59,7 %
120 000 9 600 54 309 403 59,7 %
121 000 9 680 54 906 403 59,7 %
122 000 9 760 55 504 403 59,7 %
123 000 9 840 56 101 403 59,7 %
124 000 9 920 56 698 403 59,7 %
125 000 10 000 57 296 403 59,7 %
126 000 10 080 57 893 403 59,7 %
127 000 10 160 58 491 403 59,7 %
128 000 10 240 59 088 403 59,7 %
129 000 10 320 59 686 403 59,7 %
130 000 10 400 60 283 403 59,7 %
131 000 10 480 60 880 403 59,7 %
132 000 10 560 61 478 418 58,2 %
133 000 10 640 62 060 422 57,8 %
134 000 10 720 62 638 422 57,8 %
135 000 10 800 63 216 422 57,8 %
140 000 11 200 66 105 422 57,8 %
150 000 12 000 71 883 422 57,8 %

Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto  

Marginaalivero eri tulotasoilla

Ansiotulojen verotus on progressiivisempaa kuin pääomatulojen ja ansiotulojen marginaaliveroprosentit myös vaihtelevat enemmän tulotasosta riippuen.

Verot ja veronluonteiset maksut sisältävä veroprosentti ja marginaaliveroprosentti nousevat, koska erilaiset automaattisesti palkkatuloista tehtävät vähennykset pienenevät tulojen noustessa. Lisäksi valtion tuloveroasteikon korkeammat prosentit kohdistuvat tiettyjen tulotasojen ylittäviin tuloihin.

Pääasiassa marginaaliveroprosentti on pienempi matalammilla tulotasoilla ja suurempi korkeammilla tulotasoilla. 

Toisaalta Suomessa marginaaliveroprosentti on korkea jo pienimmilläkin palkkatasoilla. Esimerkiksi koko vuoden työssä olevalla jo noin 1 760 euron kuukausipalkalla marginaalivero nousee suunnilleen 40 prosenttiin. Noin 22 000–30 000 euroa vuodessa (kuukausipalkka noin 1 760–2 400 e) ansaitsevalla palkansaajalla 1 000 euron lisätulosta lähes 400 euroa menee nouseviin veroihin, jolloin käytettävissä oleva tulo kasvaa noin 600 euroa.

Näillä ja tätä matalammilla tulotasoilla mahdollinen sosiaaliturvan (esim. asumistuki) leikkaantuminen voi hyvin syödä käteen jäävien tulojen kasvua vielä lisää.  

Marginaaliveroprosentti nousee portaittain, ja suunnilleen 34 000–52 000 euron vuosituloilla (kuukausipalkka noin 2 700–4 200 e) palkansaajan marginaaliveroprosentti pysyy noin 48 prosentissa. Keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna näillä palkkatasoilla 1 000 euron tulonlisäyksestä nettotulo kasvaa siis 520 euroa, kun verot nousevat 480 euroa.

Korkeimmillaan marginaalivero on lähes 61 prosenttia keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna noin 93 000 euron vuosipalkalla. Tällöin tonnin tulojen noususta verot vievät reilu 600 euroa ja nettotulo nousee alle 400 euroa.

Marginaaliveroprosentti on tässä tuloluokassa korkeimmillaan, koska valtion tuloveroasteikon ylin veroprosentti tulee sovellettavaksi ja samaan aikaan sekä työtulovähennys ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennys pienenevät (mikä nostaa marginaaliveroa).

94 000 euron tulotasolla marginaaliveroprosentti laskee hieman vajaaseen 60 prosenttiin, mikä voi tuntua omituiselta. Tätä selittää se, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys tippuu nollaan, jolloin sen pieneneminen ei enää nosta marginaaliveroa.

Ja vielä suuremmilla tuloilla 133 000 eurossa, kun työtulovähennys on poistunut, marginaalivero asettuu noin 58 prosenttiin.

Marginaalivero kertoo taloudellisista kannustimista

Marginaaliveroprosentti kertoo palkansaajan taloudellisista kannustimista

Vaikka marginaaliveroprosentti voi kuulostaa luotaantyöntävältä tekniseltä verokäsitteeltä, se on hyvin oleellinen ja konkreettinen apu omaan henkilökohtaiseen taloudenpitoon esimerkiksi palkankorotuksesta neuvotellessa, työnvaihtoa harkitessa tai ylitöitä ja palkattomia vapaita pohtiessa.

Jos vaihtaa esimerkiksi vaativampaan työtehtävään ja saa siitä enemmän palkkaa, pelkkä bruttopalkan muutos ei kerro lähellekään oikeaa vaikutusta omaan talouteen, koska helposti noin puolet palkankorotuksesta menee nouseviin veroihin. 

Pelkkää bruttopalkan tasoa oleellisempaa on työtehtäviä tai työpaikkaa vaihtaessa selvittää käytettävissä olevien tulojen muutos, ja peilata sitä muihin muuttuviin olosuhteisiin.

Paljonko työnantajan palkkakulut nousevat?

Palkkaneuvotteluissa voi olla hyvä tiedostaa palkankorotuksen vaikutus paitsi omaan talouteen, myös työnantajan palkkakustannuksiin.

Kun työnantajan nostaa palkansaajaan vuosipalkkiota (palkkatulot sisältäen lomarahat) tuhannella eurolla, nousevat työnantajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut reilulla 200 eurolla.

Työnantajan palkkakulu veronluonteisine maksuineen nousee siis yli 1 200 euroa. Jos henkilön marginaalivero on 60 prosenttia, jää hänelle tonnin lisätuloista käteen noin 400 euroa.

Kaksi kolmasosaa palkkakustannuksen noususta menee siis veroihin ja veronluonteisiin maksuihin ja vain kolmasosa päätyy palkansaajalle tilille.

Tutustu lokakuun Taloustaidossa tämän jutun esimerkkeihin, joista selviää miten paljon mm. 2 000 euron bonuksesta jää käteen 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle. Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti