veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Leskelle koti – lisäturvaa testamentilla

Leskelle koti – lisäturvaa testamentilla
2.5.2022

Aina puolisoiden vanha koti ei sovi leskelle asunnoksi, johon hän voisi jäädä. Lesken talouteen ja asumiseen voi saada lisäturvaa esimerkiksi omistusoikeustestamentilla tai hallintaoikeustestamentilla. 

Vaikka leskellä olisi oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon, se ei aina ole käytännössä mahdollista. Kodin ylläpitokulut voivat olla niin suuret, ettei leskellä ole varaa niihin. Kyseinen asunto voi myös soveltua huonosti esimerkiksi iäkkään lesken tarpeisiin. Ehkä leski haluaa asua lähempänä palveluita tai lapsiaan.

Tällaisia tilanteita ennakoiden puolisot voivat ohjata lisävaroja leskelle tämän asumisratkaisuja helpottamaan esimerkiksi testamentilla tai henkivakuutuksella.

Jos puolisot ovat sitä mieltä, että lakiin perustuvat lesken oikeudet (mahdollinen oikeus tasinkoon ja yhteiseen asuntoon) eivät ole riittäviä lesken taloudellisen aseman turvaamiseksi, he voivat laatia keskinäisen testamentin, jossa jälkeen jäävälle puolisolle annetaan omistusoikeus ensin kuolleen kaikkeen omaisuuteen, osaan siitä tai vaikkapa tämän omistamaan asuntoon.

Testamentilla saatu omistusoikeus tuo leskelle vapaan määräämisvallan: hän saa käyttää, kuluttaa, myydä, vaihtaa, lahjoittaa tai testamentata puolisolta tulleen omaisuuden mielensä mukaan.

Vanhempien testamenttausvaltaa rajoittaa kuitenkin rintaperillisen oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet rintaperillisen perintöosuudesta. Vanhempi voi siis varmuudella testamentata vain puolet perinnöstään leskelle.

Toisaalta lakiosa ei lankea rintaperilliselle automaattisesti, vaan hänen on vaadittava sitä. Niinpä leski voi saada testamentilla kuolleen puolisonsa koko omaisuuden, jos rintaperillinen hyväksyy vainajan viimeisen tahdon eikä halua vaatia lakiosaansa.

Omistusoikeus tuo päätösvaltaa ja perintöveroja

Jos testamentti suo leskelle omistusoikeuden puolison perintöön, hän voi joutua myös maksamaan perintöveroja. Leski saa kuitenkin vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan niin sanottuna puolisovähennyksenä 90 000 euroa. Käytännössä leski maksaa perintöveroa vasta 110 000 euron perinnöstä, koska perintöveroasteikko alkaa 20 000 eurosta. 

ESIMERKKI: Sepolle jäi asunto, tytär ei vaatinut lakiosaansa

Seppo ja Saija ovat aviopari. Heillä on yksi yhteinen lapsi Sirpa. He ovat tehneet keskinäisen testamentin, jossa kumpikin heistä jättää koko omaisuutensa leskeksi jäävälle puolisolle ja toivoo, ettei Sirpa vaadi lakiosaansa.

He omistavat puoliksi asunnon, jonka käypä arvo Saijan kuollessa on 200 000 e. Heillä ei ole muuta omaisuutta eikä velkaa. Sirpa ei vaadi lakiosaansa (½ x 100 000 e = 50 000 e). Sepon Saijalta saaman perintöomaisuuden arvo on siis 100 000 e.

Seppo ei maksa perintöveroa, koska puolisovähennyksen (90 000 e) jälkeen perintöosuuden arvo (10 000 e) jää alle 20 000 euron.

Hallintaoikeustestamentista vähemmän veroja

Perintöverotuksellisesti omistusoikeustestamentti voi olla raskas vaihtoehto. Ensin leski maksaa omaisuudesta perintöveron ja hänen kuoltuaan hänen rintaperilliset maksavat perintöveroa samasta omaisuudesta toiseen kertaan.

Keskinäisessä testamentissa puoliso voi määrätä leskelle omistusoikeuden sijasta pelkän hallintaoikeuden omaisuuteensa tai osaan siitä.

Leski ei maksa hallintaoikeustestamentilla saamastaan oikeudesta perintöveroa ja hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta rintaperillisten perintöverot lasketaan, samaan tapaan kuin aiemmin tässä artikkelissa mainittu lesken lakimääräinen hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon.

On myös mahdollista, että leskelle testamentataan omistusoikeudella verottomasti 109 999 euroa ja muuhun omaisuuteen leskelle määrätään testamentilla vain hallintaoikeus.

Toisaalta lesken hallintaoikeus voi joskus tuoda perillisten ja lesken välille ongelmia. Niitä saattavat aiheuttaa perillisten perintöverojen rahoitus taikka esimerkiksi asunnon myyminen tai isoista remonteista päättäminen, joista on sovittava haltijan ja omistajan kesken yhteisymmärryksessä.

Hallintaoikeus on omistusoikeutta vähäisempi oikeus, eikä leski voi pelkästään hallintaoikeuden perusteella esimerkiksi myydä käyttämäänsä kuolleen puolison jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja hankkia tilalle itselleen sopivampaa asuntoa. Hän tarvitsee asunnon luovuttamiseen vainajan rintaperillisten luvan. Hyvin laaditulla testamentilla voidaan kuitenkin saada leskelle lisäturvaa perillisiä vastaan – esimerkiksi juuri oikeus asunnon vaihtamiseen.

Hallintaoikeustestamenttiin ei pitäisi päätyä pelkästään verotussyistä. Jos omassa tilanteessa tuntuu, että hallintaoikeus ei riitä leskelle, vaan hänen etunsa vaatii omistusoikeuden saamista asuntoon tai muuhunkin vainajan omaisuuteen, pitää perintöverojen minimoinnin väistyä tärkeämmän tavoitteen tieltä.

KODIN TURVAA LESKELLE | Kun aviopuoliso kuolee, kuinka käy lesken kodin? Kirjaudu ja lue juttu huhtikuun Taloustaidosta (klikkaa Näköislehti) . 

Tero Hämeenaho 

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti