Minun ja puolisoni omaisuus koostuu lähinnä yhteisestä kodista ja vähäisistä rahavaroista. Tiedämme, että toisen meistä kuollessa, leskellä on lakiin perustuva oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Lisäksi rintaperillisillämme on oikeus vaatia lakiosiaansa.
Kumpi näistä oikeuksista on vahvempi? Jos rintaperillisemme vaatii lakiosaansa, joutuuko leski luopumaan kodistaan, jotta hän voi maksaa lakiosan?
Verojuristi Maisa Katisko vastaa:
Ei joudu.
Lesken suojaksi säädetty asumisoikeus on rintaperillisen lakiosaoikeutta vahvempi oikeus. Leski saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon ja sen asuntoirtaimiston rintaperillisen lakiosavaatimuksesta huolimatta.
Rintaperillisen lakiosan toteuttaminen lykkääntyy ja tapahtuu lesken kuoleman jälkeen tai lesken luopuessa asumisoikeudesta.
Jos leskellä olisi omistuksessaan samalla paikkakunnalla toinen asunto, joka ominaisuuksiltaan suurin piirtein vastaisi yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, lesken lainmukainen asumisoikeus poistuu, jos rintaperillinen niin vaatii.
Samoin voi käydä, jos leski myöhemmin saa tai hankkii itselleen kodiksi sopivan asunnon ja rintaperillinen vaatii sen vuoksi täydennysjakoa ja lesken asumissuojan poistoa vanhasta asunnosta saadakseen lakiosansa ulos.
