veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Tunteet riehuvat perintöriidoissa – kuka saa äidin kansallispuvun, kenelle isän kaataman hirven sarvet?

Tunteet riehuvat perintöriidoissa – kuka saa  äidin kansallispuvun, kenelle isän kaataman hirven sarvet?
18.9.2023

”Kenenkään ei kannata olla hautausmaan rikkain”, neuvoo perintöjuristi Harri Kontturi. Perintöasiat kannattaa ottaa puheeksi hyvissä ajoin myös perintöriitojen välttämiseksi.

Isän kaataman hirven sarvet ja äidin kansallispuku ovat laamanni Harri Kontturin mukaan yllättävän yleisiä riidanaiheita perinnönjakotilaisuudessa. Perintöriidoissa on harvemmin kyse rahasta, mutta sitä useammin tunteista.

Rahanahneisiin perillisiinkin 40 vuotta alalla toiminut Kontturi on törmännyt. Erään perikunnan osakas vei äitinsä kuoleman jälkeen poliisille tutkittavaksi tapauksen, jossa liikuntarajoitteinen äiti oli maksanut häntä elokuvissa käyttäneen edunvalvojatyttären pääsylipun. Muut lapset eivät olleet äidin hyvinvoinnista niinkään välittäneet.

Eteen on tullut myös tapauksia, joissa joku sisaruksista vastustaa äidille hankittavia kotihoidon palveluita tarpeettomina. Nehän syövät mielessä siintävää perintöä.

”Yleensä sisarusten väliset kaunat ja patoutumat pidetään melko hyvin pinnan alla siihen asti, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Sen jälkeen alkaa keskustelu, ketä lapsista vanhemmat ovatkaan aina suosineet.” 

Testamentit arkipäiväistyvät

Käräjäoikeuksiin päätyneiden perintöriitojen määrä on parin viime vuoden aikana lisääntynyt. Onneksi testamenttirintamalla on samaan aikaan tapahtunut edistystä.

”Yleisin syy testamentin tekemiseen on lesken aseman turvaaminen”, kertoo kokenut perintöjuristi Harri Kontturi. Pyöräilyä harrastava Harri Kontturi on kuvattu Joensuussa, jossa myös hänen asianajotoimistonsa Kontturi & Co Oy sijaitsee. Kuva: Mitja Piipponen

Harri Kontturin havaintojen mukaan 2000-luvulla testamentteja ovat alkaneet tehdä varakkaiden lisäksi ihan tavalliset pariskunnat eli ne, joiden omaisuus muodostuu asunnosta, kesämökistä ja autosta.

Kiinnostusta on lisännyt paitsi omaisuuden myös uusioperheiden lisääntyminen. Usein pelätään ‒ tosin turhaan ‒ että uusperheen ainoa yhteinen lapsi vie kaiken.

”Yleisin syy testamentin tekoon on lesken aseman turvaaminen. Monesti on seurattu tuttavapiirissä ikäviä tapahtumia ja päätetty, ettei meillä saa käydä noin. Vaikka leskellä on omaisuuteen avio-oikeus ja oikeus jatkaa asumista yhteisessä kodissa, testamentti tuo hyvinvointiin vipuvartta.”

”Toisena syynä tulee lasten välisten riitojen välttäminen. Myös omaisuuden säilyminen suvussa nähdään tärkeänä. Halutaan varmistaa, etteivät vävyt tai miniät vie omaisuutta väärään sukuun. Näiden jälkeen tulee verosuunnittelu”, Kontturi listaa.

Perhejuristin kokemuksen mukaan useimmat vanhemmat haluavat jakaa omaisuutensa tasapuolisesti lastensa kesken.

Yleisin poikkeus on tapaus, jossa halutaan tukea enemmän sitä lapsista, joka ei ole päässyt elämässä yhtä tukevasti vihreälle oksalle kuin sisaruksensa. Jotta tämä ei tule perillisille yllätyksenä, asiasta kannattaa kertoa etukäteen ja kirjoittaa perustelu vielä testamenttiinkin.

Muutenkin perillisille kannattaa kertoa ainakin testamentin olemassaolosta ja halutessaan myös sen pääpiirteistä. 

Kesämökin kohtalo ajoissa selväksi

Lapsuuden kesämökin jättäminen sisarusten yhteiseen käyttöön kuulostaa kauniilta, mutta lopputulos on harvoin sitä. Kun muistelee lapsuuden metsämansikkamättäitä tai on aikuisena pyörähtänyt mökillä vain aurinkoisina viikonloppuina uimassa ja saunomassa, saattaa mökin todellinen luonne työsiirtolana yllättää. 

Siksi mökin kohtalosta kannattaa keskustella kiihkottomasti jo perinnön jättäjän elinaikana. Jos mökki päätetään jättää yhdelle perillisistä, kannattaa se verotuksellisesti hoitaa usein jo elinaikana ja tehdä lahjakirja. Muita perillisiä sitten hyvitetään testamentissa muulla omaisuudella.

Jos mökki halutaan jättää kaikkien yhteiseen käyttöön lahjakirjalla, perillisten kannattaa ennen lahjoitusta keskustella yhteisen omaisuuden hoitoon, käyttöön ja kustannuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Harri Kontturi kertoo laatineensa pisimmillään 17-sivuisen lahjakirjan, jossa määriteltiin esimerkiksi se, että kunnan rakennustarkastaja päättää kattoremontin tarpeellisuuden, jos asiasta ollaan eri mieltä.

Lahjakirjassa määriteltiin myös, miten sähkölasku jaetaan ja että haravointi annetaan paikallisen urheiluseuran hoidettavaksi. Kun kaikki lahjan saajat sitoutuvat lahjan ehtoihin allekirjoituksellaan, pelisäännöt ovat kerralla selvät.      

Jos edessä on mökin myynti tai joku lapsista haluaa lunastaa sen itselleen, testamentilla voidaan määritellä, että erimielisyystilanteessa käyvän hinnan arvioi nimeltä mainittu kiinteistönvälitysyhtiö ‒ sellainen, joka on todennäköisesti pystyssä vielä vuosienkin päästä.

Testamentissa on mahdollista antaa perillisille myös verosuunnittelun avaimet. Heille voidaan testamentissa määrätä oikeus ottaa vastaan koko perintö, vain osa siitä tai vaikkapa vain Lapin kelomökin käyttöoikeus, jolloin muu omaisuus menee suoraan yhden sukupolven yli ja perintöveroja säästyy. 

Kirjaa testamenttiin myös perustelut

Vaan miten ne hirvensarvet tai äidin Kalevala-korut pitäisi jakaa?

Jos perinnönjättäjä haistaa, että hirvensarvia, Halikon käätyä tai kaappikelloa kärkkyy useampi perillinen, kannattaa tällaisen irtaimiston kohtalo kirjata testamenttiin. Silloin on hyvä kirjata myös perustelut. Hirvensarvien saaja voi olla esimerkiksi se lapsista, joka oli isän kanssa metsällä, kun sarvipää kaadettiin.

Lapsettomien avioparien testamenteissa näkyy Kontturin mukaan se, ettei perintöä haluta jättää kaukaisille sukulaisille, joilta ei ole tullut joulukorttia 20 vuoteen. Jos testamenttaa omaisuuttaan vaikkapa sisarusten lapsille, kannattaa perustella, miksi juuri Vilma saa rantamökin ja Aapeli osakehuoneiston.

Monet lapsettomat pariskunnat testamenttaavat omaisuutensa hyväntekeväisyyteen tai tieteelliseen tutkimukseen.

Testamenttilahjoituksia ovat saaneet myös metsästysseurat ja lintutieteellinen yhdistys lintujen talviruokintaan. Tällöin on erittäin tärkeää testamentissa määrätä varojen käyttötarkoitus. Näin ne eivät kulu yleiskuluihin vaan kohdistuvat juuri perinnönjättäjän sydäntä lähellä olevaan toimintaan.

Dementiadiagnoosi ei estä testamentin tekoa

Kuten leffalippuesimerkki todistaa, se lapsista, joka on hoitanut eniten ikääntyneitä vanhempiaan, saattaa kohdata syytöksiä hyödyntavoittelusta. 

Tämän ja monien muiden perintöriitojen estämiseksi perintöjuristi suosittelee erityisesti iäkkäille testamentin tekijöille lääkärinlausuntoa siitä, ettei tekijän ymmärryksessä ole vikaa.

Toisin kuin usein luullaan, esimerkiksi dementiadiagnoosi ei estä testamentin tekoa, sillä henkilö voi olla taudin alkuvaiheessa täysin oikeustoimikelpoinen tekemään testamentin.

Jos oikeustoimikelpoisuudesta on testamentinteon aikoihin lääkärin lausunto, perillisten on turha syytellä toisiaan höperöityneen vanhuksen harhauttamisesta.

Jos vanhuksen hoitoon käyttää omaa rahaa, kuitit kannattaa riitaisessa sisarusparvessa säilyttää.

Hoitomaksuihin voi vaikuttaa

Hallintaoikeustestamentilla pyritään usein minimoimaan veroja pidättämällä lapsille siirtyvän omaisuuden hallinta- eli käyttöoikeus leskellä. Leskelle voidaan määrätä esimerkiksi sijoitusasunnon tai osakesalkun hallintaoikeus, joka tarkoittaa, että hän saa käyttöönsä kyseisen omaisuuden tuoton.

”Testamentintekohetkellä ei tulla ajatelleeksi tilannetta, jossa lesken hoitomaksut määräytyvät tulojen mukaan.”

Jotta lesken joutuessa hoitolaitokseen perintö ei valu soten kassaan, testamentissa voidaan erityismääräyksin turvata se, että tuotot ohjautuvatkin perillisille eivätkä hoitomenoihin. 

Edunvalvontavaltuutuksella puolestaan voidaan määrätä varsinaisen valtuutetun lisäksi esteetön edunvalvoja sen varalle, että edunvalvottavan varat ovat vaarassa huveta hoitomenoihin.

Esteetön edunvalvoja on ulkopuolinen jäävitön henkilö, joka voidaan valtuuttaa lahjoittamaan tilillä olevia varoja lapsille. Monille järjestelystä seuraavat lahjaverot ovat mieluisempi maksu kuin hoitokulut. 

Edunvalvontavaltuutukseen on suositeltavaa laatia erillinen liite omista hyvän elämän yksityiskohdista, joita tulee noudattaa sen jälkeen, kun edunvalvontavaltuutettua tarvitaan. Siihen voi kirjata, että haluaa kerran kuukaudessa kampaajalle, konserttiin tai vaikkapa invataksilla sukuhaudalle. Tällöin kukaan perillisistä ei voi syyttää henkilön edunvalvonnasta huolehtivaa perinnön tuhlailusta.

Testamentti ei ole kiveen hakattu

Usein testamentti on laadittu vuosia sitten, ja oma tai perillisten elämäntilanne on nyt toinen.  Jos tuntuu, että tehtyä testamenttia olisi syytä muuttaa, niin kannattaa tehdä.

”Testamenttia voi muuttaa vaikka kerran päivässä, kunhan jokainen testamentti täyttää testamentin vaatimukset esteettömine todistajineen.”

Viimeisin testamentti on muutetuilta osin se, joka pätee, vaikka aikaisempi olisikin vielä asianajajan tai pankin kassaholvissa.

Testamenttia muutetaan paitsi riitojen välttämiseksi myös tilanteessa, jossa joku perillisistä on niin pahoissa talousvaikeuksissa, että perintö menisi ulosottoon tai pelivelkoihin. Tällöin usein ohitetaan oma lapsi ja määrätään omaisuus lapsenlapsille. 

Kissa pöydälle hyvän sään aikana 

Perintöriitojen välttämiseksi perilliset voivat itse tehdä varsin vähän ‒ paitsi olla riitelemättä ja tyhjentämättä kuolinpesää omavaltaisesti.

”Perillisten kannattaa silti keskustella etukäteen sekä keskenään että perittävän kanssa silloin, kun tilanne on seesteinen.”

Toinen vinkki riitojen minimoimiseen on pitää vävyt ja miniät pois pesänjakotilaisuudesta.

Mitä aiemmin perintösuunnittelu aloitetaan, sitä todennäköisempää on suvun harmonian säilyminen ja pienimmät mahdolliset verot. Harri Kontturi muistuttaa, että kenenkään ei kannata olla hautausmaan rikkain. 

Katri Isotalo 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti