Verot vaalien jälkeen

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat verovaalit, niin kuin aina. Keskustelua käydään, puolueiden vero-ohjelmat on julkaistu ja neljän suuren puolueen johtajat ovat kohdanneet Veronmaksajien pääministeritentissä.

Miltä tilanne nyt näyttää, mitä veroille voi odottaa tapahtuvan vaalien jälkeen? 

* * *

Verotuksen kokonaistaso säilynee aika lähellä nykyistä. Kaikki suuret puolueet ovat linjanneet verotuksen yleisestä tasosta melko maltillisesti. Karut muistot viime vaalikauden ”sixpack” -hallituksen toimeenpanemasta jatkuvien veronkiristysten kierteestä tuntuvat olevan yhä mielessä.

Toisaalta myös menopuolella ollaan tällä kertaa leppoisia. Leikkauslistoja ei kyhää kukaan, eikä niille nyt ole näköpiirissä tarvettakaan.

Mielenkiintoinen tilanne syntyy, jos suhdanteiden kääntyessä tullaan vaalikauden aikana tarvitsemaan uusia julkisen talouden sopeutustoimia. Tätä koskeva linjaus tulee olemaan hallitusohjelmassa tärkeä. Veronkiristyksiltä pitäisi välttyä kaikissa oloissa ja keskittyä tarvittaessa menosopeutukseen.

* * * 

Verotuksen rakennetta halutaan yleisesti uudistaa siirtämällä painopistettä ansiotulojen verotuksesta haittaverotuksen suuntaan.

Ansiotulojen verotusta haluavat kaikki keventää, ainakin pieni- ja keskituloisilta. Merkillepantavaa on myös, että suurista puolueista mikään ei aja ansiotulojen verotuksen kiristämistä myöskään korkeilla tulotasolla.

Moni kuitenkin säilyttäisi edelleen vuodesta 2013 väliaikaisena voimassa olleen ”solidaarisuusveron” eli kahden prosenttiyksikön korotuksen valtion tuloveroasteikon ylimmässä tuloluokassa.

Lopputulos voi hyvinkin olla jo monelta aiemmalta vaalikaudelta tuttu linjaus, jonka mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa, pieni- ja keskituloisia painottaen.

Entä ne kiristyvät verot? Ilmasto-, ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia veroja ovat lähes kaikki valmiita korottamaan. Energian, alkoholin ja tupakan veroja kiristetään siis todennäköisesti ensi vaalikaudellakin. Mitä ja kuinka paljon, jää nähtäväksi.

* * *

Yritysverotuksessa ja pääomatulojen verotuksessa on odotettavissa vähän muutoksia.

Yhteisöveron osalta nykyiseen 20 prosentin verokantaan ollaan ainakin tässä vaiheessa tyytyväisiä. Melko paljon tuntuisi olevan myös ymmärrystä verokannan mahdolliselle alentamiselle vaalikauden aikana, mikäli se osoittautuu verokilpailun tiivistymisen takia tarpeelliseksi.

Myös pääomatulojen verotuksen verokannat ja muutkin rakenteet säilyvät luultavasti pitkälti nykyisinä. Pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden merkitys erityisesti pääoma- ja yritysverotuksessa on selvästi ymmärretty.

Osinkoverotuksen uudistamisesta on ennen vaaleja esitetty runsaasti radikaalejakin aloitteita, joista osa kiristäisi ja osa keventäisi verotusta. Todennäköistä kuitenkin on, että listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus perustuu jatkossakin nykyiseen tapaan nettovarallisuudelle laskettavaan tuottoon. Tärkeintä on silloin torjua osinkoverotuksen kiristyshankkeita.

* * * 

Tuleeko aivan uusia veroja? Ainakin kaivosverolle tuntuu olevan laajaa kannatusta.

Entä maakuntavero? Joskus tulevaisuudessa sellainenkin ehkä tulee, jos ajatus itsenäisistä maakunnista ja niille vaaleilla valittavista valtuustoista pysyy elinkelpoisena sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta.

Ensi vaalikaudella tästä ei vielä ole pelkoa, sillä vaikka uusi hallitus päättäisikin edetä maakuntaveron pohjalta, asian selvittelyyn ja valmisteluun kuluu hyvinkin vaalikauden verran aikaa.

* * * 

Koko veropolitiikalle tarvittaisiin yhteinen motto. Tässä ehdotus:

Kun kasvatetaan kakkua ja parannetaan työllisyyttä, voi vähän alempikin veroprosentti riittää.

Teemu Lehtinen

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 27.3.2019.