Hallituksen kehysriihestä tuli lopulta veroriihi. Tulokset olivat pääosin hyviä.
Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkottiin joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Eläkkeensaajien raippaveroakin höylätään viimein pienemmäksi.
Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen. Samassa yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja.
Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle.
Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa 59 prosentista 52 prosenttiin. Vaikka alennus on selvä, on toisaalta hyvä huomata, että hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen vähän yli puolet veroihin.
Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennykset kasvattavat palkansaajien nettoansioiden ostovoimaa mukavasti vuonna 2026.
Kotimaisen kysynnän kohentaminen vauhdittaa nyt osaltaan talouden toivottua kasvukäännettä. Tämä on erityisen arvokasta tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat muutoin epävarmat ja kuluttajien luottamus alamaissa.
* * *
Yhteisöverokannan alennus 18 prosenttiin on kehysriihen toinen merkittävä verotuksen kasvutoimi. Se on sopiva niin mitoitukseltaan kuin ajoitukseltaan. Maailmantalouden epävarmuuksien kasvaessa on erityisen tärkeää huolehtia Suomen houkuttelevuudesta.
Nyt päätetty maltillinen yhteisöveron alennus ei uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alentaminen on vahva ja konkreettinen signaali kaikille siitä, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö tulosta tekeville yrityksille
Yhteisöveron alentaminen kannustaa myös paikallisesti toimivia listaamattomia yrityksiä ja niiden omistajia tuloksentekoon. Tällöin on erityisen tärkeää kiinnittää huomio myös osinkoina jaetun voiton kokonaisrasituksen pitämiseen jatkuvasti kohtuullisena ja kannustavana. Osinkoverotus pysyy nyt ennallaan, joten yritykset ja niiden omistajat voivat katsoa siltäkin osin tulevaisuuteen turvallisin mielin.
* * *
Perintöveroasteikon alarajan korottaminen oli hallitukselta erityisen myönteinen kehyspäätös. Veronmaksajat on pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009 alkaen. Nyt hallitus aikoo vihdoin korottaa alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon. Myös lahjaveroasteikon alarajaa nostetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon.
Seitsemäntoista vuotta on kohtuuttoman pitkä aika minkä tahansa veroasteikon tarkistukselle. Erinomaista, että nykyinen hallitus viimein tarttuu asiaan ja helpottaa perillisten tilannetta.
Toinen hyvä korjaus oli perintöveron maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen. Hallitus toteutti jo aiemmin hyvän muutoksen, kun se pidensi perintöveron maksuajan 10 vuoteen. Viitekoron päälle tulee kuitenkin tarpeettoman ankara 3,5 prosentin marginaali. Nyt hallitus on kuullut toivettamme ja kohtuullistaa perintöveron maksuajan marginaalin 2,0 prosenttiin eli samaksi kuin tuloverotuksen jäännösverossa.
* * *
Vaikka useimmat veroriihen päätökset olivat siis veroja maksavien kansalaisten kannalta myönteisiä, kaikki hallituksen ratkaisut eivät vie verotusta hyvään suuntaan. Esimerkiksi työhuonevähennyksestä luopuminen on perusteeton heikennys työnteosta aiheutuvien kulujen vähentämiseen, jota hallituksen kannattaisi vielä harkita.
Teemu Lehtinen
Kommentoi