Ei ole äänestäjän vika, jos tammikuun aluevaalien lähestyessä on jäänyt epäselväksi, mistä vaaleissa valittavat valtuustot oikein päättävät.
Poliitikot ovat toistaiseksi tehneet parhaansa sekoittaakseen selviäkin asioita.
Jatkuva keskustelu mahdollisesta maakuntaverosta on tästä yksi hyvä esimerkki.
Vuonna 2023 ei ole tulossa monialaisia maakuntia, vaan pelkkiä sote-palveluja tuottavia hyvinvointialueita. Ja näille alueille ei ole tulossa verotusoikeutta, vaan valtio antaa niille rahat palvelujen järjestämiseen.
Kun ei ole tulossa maakuntia, miten ihmeessä voisikaan olla tulossa maakuntaveroa?
Kysymys on yksinkertaisuudessaan hyvä. Ja luonnollinen vastaus on, että ei olekaan tulossa.
***
Keväällä 2023 pidettävät eduskuntavaalit ovat seuraavat verovaalit. Silloin kaikkien puolueiden on luonnollisesti otettava laajasti kantaa veropolitiikkaan vaalikaudella 2023-2027.
Maakuntaverostakin tällöin varmasti puhutaan, mutta tuskin eduskuntavaalien jälkeen muodostettava seuraavakaan hallitus ryntää heti ensi töikseen repimään auki juuri vaivalla säädettyä ja vuoden 2023 alussa käyttöönotettavaa rahoitusmallia.
Vaalikausi 2023-2027 menee siis helposti kartuttaessa ensikokemuksia uusista sote-alueista ja niiden rahoituksesta. Joitakin viilauksia järjestelmään tehtäneen saman tien, mutta tuskin sentään heti uutta massiivista maakuntauudistusta veroineen kaikkineen.
Kevään 2027 eduskuntavaalien alla onkin sitten oiva tilaisuus kertyneiden kokemusten pohjalta arvioida uuden laajan maakuntauudistuksen tarvetta ‒ ja siinä yhteydessä luontevasti myös kysymystä mahdollisesta maakuntaverosta.
Vasta 2027 on siis odotettavissa oikeat maakuntaverovaalit.
***
Suomeksi sanottuna: tehdään vain yksi iso uudistus kerrallaan eikä valmistella monta päällekkäin.
Onneksi asiallisiakin puheita uudistusten aikataulusta on viime aikoina pidetty.
Demarien suunnalta on kuultu järkevää viestiä, että maakuntavero on vasta seuraavien eduskuntavaalien ja ehkä senkin jälkeisen ajan asia. Kun myös keskusta vastustaa veron pikaista säätämistä ilman laajempaa maakuntauudistusta, on aika ilmeistä, ettei asia etene enää tällä vaalikaudella.
Tämä vastaa myös asiaa perusteellisesti ja asiantuntevasti selvittäneen parlamentaarisen komitean näkemystä aikataulusta.
Komiteahan torjui selvin sanoin maakuntaveron nyt perustettavien hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Olin itse mukana tässä komiteassa, jonka johtopäätöksille antaa erityistä painoa se, että komitean laaja enemmistö oli niiden osalta varsin yksituumainen. Myönteisempää suhtautumista maakuntaveroon esitti vain kaksi puoluetta, eikä kukaan meistä asiantuntijajäsenistä.
***
Soteen on siis nyt tulossa Tanskan malli: valtio antaa rahat ja alueet järjestävät palvelut.
Toimiakseen tämä edellyttää alueille annettavia selkeitä talousraameja, joita myös tinkimättömästi noudatetaan.
Jos siinä on jo onnistuttu Tanskassa, on se ainakin periaatteessa mahdollista toteuttaa onnistuneesti myös Suomessa.
Helppoa tämä ei kuitenkaan tule olemaan.
Valtiontalouden hoidossa on jo kertynyt paljon kokemusta kehysbudjetoinnista. Nyt vastaavaa huolellisen taloudenpidon kulttuuria on kehitettävä myös perustettaville hyvinvointialueille.
Teemu Lehtinen
Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 3.11.2021.
Kannattaisi mainita minkä puolueiden poliitikot ovat niitä asioita sekoittavia - mutta sehän ei oikein Lehtisen agendaan sovi, kun joutuisi moittimaan itse fanittamiaan yhteiskuntaa alasajavia veroluikureita, jotka verovalheillaan pilaavat yhteiskunnan.
Kommentoi