veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Maakuntahärdelliin tuli tolkkua

Teemu Lehtinen
Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Hallituksen viime lokakuussa kaavailemia ”monialaisia maakuntia” ei ole sittenkään tulossa.

Tämä selvisi, kun asiaa valmistellut parlamentaarinen työryhmä julkaisi tammikuun puolivälissä esityksensä.

Mitä sitten on tulossa? Ei juuri mitään uutta hallituksen jo aiemmin esittämän sote-uudistuksen päälle.

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa sote-uudistuksessa palvelut tuottaisivat vuodesta 2023 alkaen 21 ”hyvinvointialueeksi” nimettyä alueellista toimijaa sekä Helsingin kaupunki. Rahoitus tulee suoraan valtiolta, eikä hyvinvointialueille tule omaa verotusoikeutta.

Parlamentaarinen työryhmä siis selvitti, voitaisiinko nämä nyt perustettavat hyvinvointialueet muuttaa niiden tehtäviä laajentamalla ”monialaisiksi maakunniksi” vuonna 2026.

Tulos oli täystyrmäys tehtävien olennaiselle laajentamiselle. Työryhmä lisäisi hyvinvointialueille vain ympäristöterveydenhuollon. Tämä sanahirviö pitää sisällään muun muassa eläinlääkintään ja elintarvikevalvontaan liittyviä toimintoja.

Ympäristöterveydenhuollon menot ovat vuodessa vain 0,1 miljardia euroa, mikä lisäisi vaivaisen puoli prosenttia hyvinvointialueiden 19,9 miljardin euron menoihin. Hyvin marginaalisesta muutoksesta olisi siis kyse.

Käytännössä hyvinvointialueet jatkaisivat vuonna 2026 suunnilleen ennallaan. Mitään kehitystä monialaisuuden suuntaan ei tapahtuisi.

*** 

Entä sitten hyvinvointialueiden rahoitus vuonna 2026? Muuttuisiko siinäkään mikään?

Parlamentaarisen työryhmän nyt esittämä varsin minimaalinen muutos hyvinvointialueiden tehtäviin ja menoihin ei edellytä mitään olennaista muutosta myöskään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Vain pientä justeerausta tarvitaan rahoitusperusteisiin.

Työryhmä linjasi viisaasti, että vasta hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuessa ja kokemuksien kertyessä uudistuksen vaikutuksista on syytä pohtia mahdollisia lisälaajennuksia alueiden tehtäviin.

Jäitä hattuun siis ja vain yksi uudistus kerrallaan. Järki on tässä asiassa voittamassa, kun sote-himmelin päälle ei nyt tulekaan samanaikaista maakuntahärdelliä.

Kun hyvinvointialueiden tehtävien laajempi tarkastelu on siirtymässä kauemmas tulevaisuuteen, niin sama koskee myös alueiden rahoituksen isompia muutoksia.

Samalla poistuu myös erityinen kiire päättää mahdollisen maakuntaveron käyttöönotosta.

*** 

Hallitus antoi viime vuonna maakuntaveron selvitettäväksi parlamentaariselle komitealle, jossa itsekin olen mukana. Komitean määräaikaa jatkettiin hiljattain helmikuun loppuun asti.

Maakuntaveron mahdollinen käyttöönotto olisi erittäin suuri ja laajakantoinen rakenteellinen muutos Suomen verojärjestelmään. Sillä olisi merkittäviä vaikutuksia alueiden taloudelliseen ohjaukseen ja myös julkisen talouden suunnitteluun kokonaisuutena.

Tällaisista muutoksista päättäminen edellyttää luonnollisesti huolellista ja monipuolista valmistelua ja perusteellista harkintaa. Maakuntaverokomitealla on hyvä tilaisuus tuottaa aiheesta laadukasta ja asiantuntevaa pohjatietoa tulevien pohdintojen taustaksi.

Päätöksiä mahdollisesta maakuntaverosta kannattaa harkita vasta siinä tilanteessa, jossa myös maakuntien tehtäviä hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kenties olennaisesti muutetaan. Ainakaan tällä vaalikaudella sellaisesta ei tulla päättämään. Nyt on siis hyvä aika miettiä verotustakin kaikessa rauhassa.

Teemu Lehtinen

Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 20.1.2021.

Kommentit (1)
 
  • Herakleitos 15.1.2021 16:16
     
    Muuten hyvässä kirjoituksessa jää se kuuluisa "pukinsorkka" pahasti piiloon. Parlamentaarinen komitea" nimittäin on ensisijassa poliittinen elin, joka noudattaa istuvan hallituksen tahtoa tai ei ainakaan saa merkittävästi poiketa siitä, sanoivatpa sen "riippumattomat" asiantuntijat kuten arvoisa blogisti tai muut talousmiehet mitä tahansa. Poliittinen elin toimii aina isäntänsä parhaaksi ja isäntää puolestaan ei kiinnosta jokin abstrakti "hyvinvointi" eikä edes talous vaan yksinkertaisesti omien äänestäjien miellyttäminen.

    Tässä siis mahtisana "parlamentaarinen" tarkoittaa, että koska Keskusta on ainoa hallituspuolue, jota kiinnostaa maakuntien etu tai kaupungeista erillisen maaseudun olemassaolo ylipäänsä, hallituksen sisällä on jo sovittu maakuntien aseman heikentämisestä valtiovallan hyväksi.

    Miksi sitten Keskusta suostuu omien äänestäjiensä vallan heikentämiseen, johtuu luultavasti siitä, että sen kannatuksen romahdettua hallituksessa pysymisestä on tullut viimeinen mahdollisuus vaikuttaa edes muihin puoluetta kiinnostaviin asioihin. Sellaiset tosin ovat vähissä Soten maakuntamallin kaaduttua Sipilän hallituksen mukana.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit