Miltä Suomi näyttää koronatalvena 2020?
Lehtikuvassa väki rynnii kauppakeskukseen Black Friday -tarjousten perässä. Osalla on kasvomaskit, osalla ei.
Ruokakauppojen jonoissa seisotaan etäällä muista ihmisistä, kämmeniin hierotaan käsidesiä. Monet muistuttavat hämmentävän paljon kirurgeja ja hammaslääkäreitä.
Mutta sitten: joku valitsee tomaatteja ilman maskia.
Kaduilla ihmiset pitävät etäisyyttä. Toisessa korttelissa ystävykset halaavat.
Joku pyöräilee töihin, toinen matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Yksi käyttää raitiovaunussa maskia, toinen ei.
Helsingissä liikkuessani olen pohtinut aika useinkin, minkähän takia kansa tuntuu koronan aikaan käyttäytyvän niin epätasaisesti. Osa esimerkiksi kulkee julkisissa sisätiloissakin ilman kasvomaskeja, vaikka pääkaupunkiseudulla virus on leviämisvaiheessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. THL:n sivuilla on annettu selkeät ohjeet maskin käytöstä epidemian perus- kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla.
Tärkeinä varotoimina ovat tunnetusti myös hyvin olennaisena pidetty käsi- ja yskimishygienia sekä vähintään 1–2 metrin turvaetäisyyden noudattaminen.
Suositusten tärkeys korostuu etenkin joulun alla, kun tontut lähtevät – todennäköisesti sankoin joukoin – lahjoja metsästämään. Toivoisinkin ihmisten muistavan, että korona-ajan varotoimet turvaväleistä, hygieniasta ja maskeista koskevat myös joulupukkia, hänen alamaisiaan ja näiden kätyreitä.
Niin tärkeää lahjaa ei nimittäin olekaan, että sen vuoksi kannattaisi vaarantaa oma tai jonkun muun terveys.
Virukselta ei kukaan ole suojassa. HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi viime perjantaina pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän pitämässä tiedotustilaisuudessa, että tilanne on erittäin vakava. Tauti voi iskeä kehen vaan, missä tahansa.
”Varotoimia tulee noudattaa joka paikassa ja aina.”
Vastuun kantamista tarvitaan siis jokaiselta.
Nolona myönnän, että alkusyksystä oma maskikäyttäytymiseni ei ollut vielä kovin systemaattista. Kesti jonkin aikaa muokata toimintaansa ja ymmärtää, että maski on todella muistettava ottaa mukaan kotoa lähtiessä. Syynä hitauteeni oli varmasti se, että koronatilanne Suomessa ei ollut vielä eskaloitunut uudestaan niin hälyttäväksi kuin se on tällä hetkellä.
Nyttemmin maskin käytöstä on tullut minulle miltei automaattinen toimenpide.
Käyttäytymiseni muuttumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa Suomen koronatilanteen paheneminen, lukemani lehtijutut sekä sosiaalisessa mediassa julkaistut päivitykset virukseen sairastuneiden kokemuksista. Tekstit ovat olleet sen verran rankkaa luettavaa, että vaistomaisesti on tehnyt mieli pitää fyysistä etäisyyttä lajitovereihin – ja lisäksi laittaa suojain kasvoille kauppaan ja julkisiin kulkuvälineisiin mennessä.
Voi tietysti olla, että osa väestöstä on jättänyt kasvomaskin kotiin myös siksi, että etenkin keväällä sen hyötyihin liittyi ristiriitaisia näkemyksiä ja poukkoilevaa julkista keskustelua.
Osalla voi olla maskista kieltäytymiseen lääketieteellisiä perusteita. THL:n sivuilla todetaan, että ”maskia ei tule käyttää, jos se vaikeuttaa kohtuuttomasti hengitystä tai jos muut terveyteen liittyvät syyt estävät maskin käytön”.
Mutta, kuten tv- ja radiojuontaja Alma Hätönen taannoin huomautti Instagram-tarinoissaan, Iltalehden jutun mukaan: ”Kenelläkään ei ole mitään lääketieteellistä syytä olla kunnioittamatta turvaväliä.”
Omalla kohdallani olen jo miettinyt, miten tänä jouluna suorittaisin oman osuuteni tonttujen avustajana mahdollisimman turvallisesti. Olisiko aika vihdoin ruveta shoppailemaan verkossa? Vai piipahtaisinko lahjaostoksilla heti aamulla kello 9?
Siinä on tosin se vaara, että nukahdan kassajonoon seisaaltani.
Moni on varmasti jo loputtoman kyllästynyt koronatilanteen aiheuttamaan ankeuteen ja ahdistukseen. Tekisi mieli vähän irrotella, tavata ystäviä, liehua kaupungilla! Ostaa koti täyteen kaiken maailman joulupalloja, ihan vain siksi, että on niin tylsää!
Ei minustakaan eristäytyminen kovin kivalta tunnu. Olen kuitenkin yrittänyt muistaa lauseen, jonka tätini joskus viisaasti sanoi, eräässä toisessa yhteydessä: ”Aina ei oo kivaa.”
Taina Latvala
Kommentoi