Futuristi Elina Hiltunen on erikoistunut ennakoimaan tulevaisuutta. Paitsi ennakoida, Elina haluaa vaikuttaa. Erityisesti hän haluaa vaikuttaa tyttöjen tulevaisuuteen.
Huhtikuussa vakuutusyhtiö Elon kokoustilaan kiipesi kymmeniä naisia maalauspohjat kainalossaan. Pöytiin oli jaettu inspiraatiokuvia, sivupöydästä sai hakea itselleen maaleja ja pensseleitä. Jo kolmas vaikuttajanaisten maalausilta oli alkamassa.
Illan tarkoituksena oli kerätä rahaa Tyttöjen Talolle. Tyttöjen Talo on Loisto Setlementti ry:n tarjoamaa tukea ja toimintaa 10–28-vuotiaille tytöille ja naisille. Suomen ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin jo vuonna 1999. Sittemmin myös muihin kaupunkeihin, kuten Espooseen, Ouluun ja Rovaniemelle, on perustettu Tyttöjen Talo.
Miksi tyttöjen hyvinvointi ja tulevaisuus huolestuttaa? Ja mitä lahjoituksilla saadaan aikaan?
JOKA KOLMAS TYTTÖ ON AHDISTUNUT
Tytöt kokevat heikkoa osallisuutta selkeästi poikia yleisemmin. Kouluterveyskyselyssä noin viidesosa yläkoulujen ja lukioiden tytöistä ja peräti joka neljäs tyttö ammatillisissa oppilaitoksissa kokee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.
Joka kolmas tyttö kokee ahdistuneisuutta. Pojilla ahdistuneisuuden yleisyys on selvästi tyttöjä matalampi, seitsemästä kahdeksaan prosenttia.
Erityisen huolestuttavaa on, että merkittävä osa nuorista – yläkoululaisista lähes 40 prosenttia – kertoo, ettei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa koulupsykologilta, vaikka olisi tarvinnut.
”Kannan huolta tytöistämme”, kirjoitti LinkedInissä myös psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio.
”Se ei tarkoita poikien väheksymistä, ei muun maailman järkyttävyyden mitätöimistä vaan tyttöjen tilanteesta ja tulevaisuudesta huolen kantamista.”
3 500 EUROLLA SEITSEMÄN UUTTA KURSSIA
Tyttöjen Talo tarjoaa yhteisöllisyyttä ja ryhmä- ja yksilömuotoista toimintaa. Vaihtuvasta viikko-ohjelmasta löytyy retkiä ja pizzailtoja, harrastusryhmissä voi muun muassa tanssia, leipoa ja kuvataiteilla. Olohuoneessa voi ihan vain hengailla turvallisessa ympäristössä. Lisäksi Tyttöjen Talon erityisosaamiseen kuuluu pop in -seksuaalineuvontaa, nuorten äitien tukiryhmiä, ja tukea seksuaaliväkivaltaa kokeneille tytöille.
Tytöille räätälöidyn pienryhmäkurssin hintalappu on 500 euroa kaudelta. Sadalla eurolla voidaan järjestää nuorten itsensä suunnittelema työpaja. Yhden nuoren välipalat koko kauden tukiryhmän ajaksi maksavat 20 euroa. Materiaalit vuorovaikutustaitoja harjoittaviin ryhmiin saa 15 eurolla.
Pienelläkin rahalla saadaan paljon hyvää aikaan.
Huhtikuun maalausillassa osallistujat ja Elo lahjoittivat Tyttöjen Talolle yhteensä 3 500 euroa. Summalla saa seitsemän uutta pienryhmäkurssia, iloitsi Tyttötyön työalajohtaja Pauliina Liukkonen. Elon lisäksi maalausiltoja on ollut Elisan pääkonttorilla ja Tyttöjen talolla Amdocsin sponsoroimana. Yhteensä maalausillat ovat tuottaneet Tyttöjen Talolle 7 600 euroa.
ÄÄNTÄ MYÖS HYVINVOINTIVALTION PUOLESTA
Maalausilta oli ihana, ja minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä. Kun olin peruskoulussa, kävin kuviskoulussa. Kun olin ammattikorkeakoulussa tein harjoitteluni ja opinnäytetyöni Tyttöjen Talossa. Yhtäkkiä, Elinan kutsusta, nämä kaksi rakasta paikkaa yhdistyivät nykyhetkessäni.
Mutta kannan huolta paitsi tytöistä, myös hyvinvointivaltion puolesta. Tyttöjen hyvinvoinnin tueksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskuntaa ja sen rakenteita. Sopivan kokoisia luokkia, turvallisia oppimisympäristöjä, riittävästi aikuisia, sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kannan huolta tulevaisuudesta, jossa tyttöjen hyvinvointi riippuu hyväosaisten hyväntahtoisuudesta. Vaikuttajanaisten ja yrityssponsorien lahjoituksilla ja järjestötoiminnalla ei voida paikata sitä, jos hyvinvointivaltion rakenteita nakerretaan. Varsinkaan, kun valtionavustuksia on nimenomaan leikattu järjestöiltä.
On huolestuttavaa, että monet hyväosaiset kokevat tyytymättömyyttä hyvinvointivaltioon ja liberaaliin demokratiaan ja kokevat sen tehottomaksi. Tutkijat Hanna Kuusela ja Anu Kantola haastattelivat 90 huipputuloista, ja havaitsivat, että monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia – kuten tyttöjen pahoinvointia – halutaan ratkaista irrallaan politiikasta. Tutkijat kutsuvat tätä ”epäpoliittiseksi ratkaisukeskeisyydeksi” (unpolitical solutionism).
Seuraava maalausilta on tulossa syyskuussa, ja toimintaan pääsee niin osallistujaksi kuin yrityssponsoriksi. Hyväntekeväisyys tekee hyvää ja siitä saa hyvän mielen, mutta sillä ei korvata hyvinvointivaltiota. Pidetään siis ääntä paitsi positiivisista yhden naisen ideoista, myös tyttöjen hyvinvointia parantavien poliittisten päätösten puolesta.
Shadia Rask
Kommentoi