Didierin lainaama rahasumma 200 euroa,
jääkaappi 500 euroa,
kaasuliesi 300 euroa,
pakomatka taksilla 15 euroa,
talon vuokravakuus 1 100 euroa,
tilisiirto uuden elämän ensi kuukausia varten 2 000 euroa,
jne.
Näin listaa Ranskan kohutuin ja kiitetyin nykykirjailija Édouard Louis uusimmassa teoksessaan Monique pakenee (Tammi, 2025). Kirja on kertomus Louis’n äidistä Moniquesta, joka pakenee alistavasta ja väkivaltaisesta parisuhteesta nykypäivän Pariisissa.
Louis pohtii pakenemista hillitseviä ja estäviä tekijöitä, kuten tottumusta ja väkivallan pelkoa. Mutta tärkeimmäksi kysymykseksi nousee: voisiko raha tuoda sen verran itsevarmuutta, että muut lamauttavat ja lannistavat tekijät voisi ylittää?
Ja jos vapaudella olisi tarkka hinta, jonka yhä useampi kykenisi maksamaan, näkisimmekö yhä enemmän uusia pakoja, loputtomiin?
Suoraan sanottuna: moniko ihminen, moniko nainen vaihtaisi elämää, jos saisi šekin?
Lähdin pohtimaan kysymystä suomalaisen tutkimustiedon valossa.
KANSAINVÄLISESTI VERTAILTUNA VÄKIVALTAINEN MAAMME
Väkivallan kokeminen on Suomessa hyvin yleistä sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella.
EU:n laajuisessa tutkimuksessa naisiin kohdistuva väkivalta oli yleisempää Suomessa kuin missään muussa EU-maassa.
Erityisesti nuoret naiset kokevat paljon väkivaltaa elämän eri osa-alueilla, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen. Aihetta on tutkittu Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimuksessa, joka oli osa EU:n laajuista tutkimusta.
Joka toinen 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi, ja joka viides on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen. Parisuhdeväkivaltaa on kokenut joka viides parisuhteessa olleista nuorista naisista.
Väkivaltaa esiintyy kaikissa väestöryhmissä ja yhteiskuntaluokissa, mutta varallisuus vaikuttaa siihen, kuinka vaikeaa väkivaltaisesta parisuhteesta on lähteä.
VÄKIVALTAKOKEMUKSET JA KÖYHYYSRISKI KASAUTUVAT
Elinolotilastojen mukaan kaikista naisista 16,5 % oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2022. Sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Mutta köyhyyskokemukset ovat yleisimpiä samassa ryhmässä, mihin väkivaltakokemukset kasautuvat: nuorista naisista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli lähes kolmannes.
Toinen haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä ovat maahan muuttaneet naiset. Tiedetään, että etenkin maahanmuuttajien keskuudessa lähisuhdeväkivaltaan liittyy myös kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tämä arki ja pakottava kontrollointi on yhä näkymätöntä valtaväestölle, kirjoittaa Ylen kolumnisti Amani Al-mehsen.
Maahan muuttaneiden naisten ansiotulotaso on tutkitusti huomattavasti matalammalla tasolla syntyperäisiin suomalaisnaisiin ja maahan muuttaneisiin miehiin verrattuna. Esimerkiksi Lähi-idän maista muuttaneilla naisilla ei juuri ole ansiotuloja maahanmuuton hetkellä. Vielä 10 vuoden Suomessa asumisen jälkeenkin heidän ansiotulotasonsa on vain noin kymmenesosan siitä, mitä suomalaisnaisilla.
RAHAA PUUTTUU MYÖS VÄKIVALLANVASTAISELTA TYÖTÄ
Monique pakenee -kirjassa kuuluisaksi tullut poika maksaa äitinsä väkivallattoman elämän kustannuksia. Hän tilaa taksin, jolla äiti pakenee väkivaltaisen kumppanin luota, huolehtii uuden asunnon vuokravakuudesta, ja ostaa uuteen kotiin huonekaluja. Mutta harvalla köyhällä naisella on kirjoittamisella rikastunutta poikaa.
Sen sijaan moni nainen saa apua järjestöjen kautta. Viime vuosina kriisityöjärjestöiltä on kuitenkin leikattu huomattavasti rahoitusta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean järjestöavustuksiin suunnitellut leikkaukset ovat noin 130 miljoonaa euroa.
Naisjärjestöjen keskusliitto kuvaa leikkausten konkreettisia vaikutuksia: kun kriisipuhelin ja chat sulkeutuvat, nainen jää yksin suurimman hädän hetkellä. Kun turvakoti on täynnä, liian kaukana tai lakkautettu, nainen ja lapset joutuvat jäämään väkivallan keskelle. Kun ennaltaehkäisevä työ pysähtyy, väkivaltaa ei estetä ennen kuin se tapahtuu. Kun ammattiauttajilta lähtee työ alta, tuki heikkenee ja katoaa, pienillä paikkakunnilla jopa kokonaan.
Nyt säästetään, vaikka tulevaisuudessa kustannukset todennäköisesti kasvavat ja ongelmat siirtyvät seuraaville sukupolville, kiteyttää Mieli ry:n johtava asiantuntija, psykiatri Kristian Wahlbeck.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi listaa, mitä lahjoitetulla eurolla saadaan aikaan kansainvälisessä työssä:
150 euroa lakineuvontaa väkivallan kokeneelle
50 euroa pelastaa 5 tyttöä sukuelinten silpomiselta
25 euroa turvakoti seksuaalista väkivaltaa kokeneelle
10 euroa psykososiaalista tukea väkivaltaa kokeneelle
Suomessakin moni haluaisi paeta kuten Monique, jos vain olisi siihen varaa ja tukea.
Shadia Rask
Kommentoi