veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Eurot ja uusi parisuhde ovat herkkä asia kaiken ikäisille – puhukaa rahasta!

Susanna ja Seija Miekk-oja-Järvinen
Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

50+ talous 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen ovat pankkitaustaisia säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijoita, jotka keskittyvät keski-iän ja sen jälkeiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Seuraa Twitterissä @SMiekkoja

”Valitse sellainen puoliso, jonka kanssa ei koskaan tule rahasta riitaa”, oli yksi äitini tärkeimmistä neuvoista. Jokaisen liiton menestyminen riippuu viestinnästä. Avoin ja rehellinen keskinäinen puhe oman talouden asioista on paras tapa hoitaa suhdetta, mutta myös suojella molempia. 

Aiheen herkkyys korostuu, jos on uusi liitto edessä ja aiemmasta liitosta on jo aikuisia lapsia, kenties lapsenlapsiakin ja elämän aikana hankittua varallisuutta. Silloin aihe voi olla sangen monimutkainen ja usein ei ole kyse vain euroista vaan myös tunteista.

On kyseessä sitoutunut tai sinkku, paras turva on taloudellinen itsenäisyys. Sen perusta on, että tietää mitä omistaa, mitkä ovat velat ja mitä velkojen jälkeen jää viivan alle sekä mitä jää kuukausittain säästöön. 

Kysymyksiä keskustelun tueksi

Parhaimmillaan kirjaatte vastaukset näihin kysymyksiin yhteiseksi sopimukseksi:

Pidättekö omaisuuserät erillisinä?

Mitä teette kodeillenne? Myyttekö nykyiset kotinne, jotta uusi alku tapahtuu uudessa ympäristössä? Haluaako jompikumpi säilyttää kotinsa?

Kuka on taloudellisesti vastuussa eri asioista ja mitä ne ovat? Selvittäkää kulut, jotka jaatte yhdessä ja mitkä hoidatte erillään. Arkielämän kuluihin sopii hyvin resepti ”sinun, minun ja yhteiset rahat”, koska se mahdollistaa niin yhteiset kuin erilliset päätökset.

Tukeeko suurempituloinen puoliso toista ja jos niin miten? Yksi tapa ontukea toista verotehokkaan eläkesäästämisen keinoin.

Miten huolehditte veloista? Puhukaa yhdessä mahdollisesta lainanotosta tulevaisuudessa.

Entä pitkäaikaiset sairausvakuutukset? Molemmilla on hyvä olla vakuutus. Puhukaa siitä, miten mahdollinen liikuntakyvyttömyys tai suuret terveyteen liittyvät kulut maksetaan.

Mitä tapahtuu, jos eroatte? Puhukaa, minkälaista tukea toinen tulee saamaan eläkeaikaa helpottamaan.

Mitä tapahtuu, jos toinen tarvitsee hoivaa?

On tärkeää, että puhutte myös lapsille ja/tai läheisille suunnitelmistanne. Myöhäisiän liitot joutuvat usein suurennuslasin alle, kun lapset haluavat vanhemmilleen parasta. Kertokaa sopimuksistanne ja kuinka ne suojaavat teitä.

”Suuren kuvan” selvittäminen 

Avoliiton ja avioliiton juridiset vaikutukset ja niiden erot ovat yllättävän monelle epäselviä. Yllättävän moni myös tekee ratkaisuja tai järjestelyjä ottamatta selvää asioista etukäteen. 

Avoliiton varallisuussuhteet ovat pääsääntöisesti laissa sääntelemättömiä. Avoliitolla voi kuitenkin olla vaikutuksia esimerkiksi sosiaalisiin tukiin ja verotukseen. Varsinkin avoliiton päättyessä korostuu, että avopuolisoita käsitellään kuin kahta toisilleen vierasta ihmistä: Lähtökohtaisesti kummallakaan avopuolisolla ei ole oikeuksia toistensa omaisuuteen.

Jos yhteistaloudessa asuminen on jatkunut vähintään viisi vuotta tai avoparilla on yhteinen lapsi, voi toinen avopuoliso kuitenkin vaatia hyvitystä, mikäli hänen panoksensa yhteiseen talouteen on auttanut toista säilyttämään tai kartuttamaan omaisuuttaan ja tämä saisi siitä toisen kustannuksella vähäistä suurempaa perusteetonta etua. Omaisuuden jakoon erottaessa tai kuoleman jälkeen voidaan myös hakea pesänjakajaa, mutta eloonjääneellä ei ole lain nojalla esimerkiksi asumisoikeutta yhteiseen asuntoon. 

Pienellä sanalla ”tahdon” on merkittäviä välittömiä vaikutuksia:

  • Puolison elatusvelvollisuus
  • Avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, ellei sitä osin tai kokonaan suljeta pois avioehtosopimuksella (HUOM! Avio-oikeus ei välttämättä toimi vähemmän omistavan puolison perillisten hyväksi, mikäli tämä kuolee puolisoista ensimmäisenä.)
  • Oikeus periä puoliso, ellei kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä (HUOM! Leskellä ei ole lakiosaa eli hänet voidaan syrjäyttää testamentilla.)
  • Perillisten vaateista huolimatta leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto hallussaan elinaikansa, vaikka hän ei omistaisi asunnosta osaakaan. Tätä oikeutta ei voida poistaa testamenttimääräyksellä tai puolisoiden yhteisellä sopimuksella tai etukäteisluopumisella. Poikkeuksena on tilanne, jossa leski omistaa itsekin ”kodiksi sopivan” asunnon, tai yhteisellä kodilla on muitakin omistajia kuin puolisot (esimerkiksi aiemmin kuolleen puolison perilliset).
  • Oikeus leskeneläkkeeseen, jos avioliitto on solmittu ”riittävän nuorena” ja/tai puolisoilla on yhteisiä lapsia 

Sekä avio- että avoliitossa omaisuuden katsotaan ensisijaisesti kuuluvan henkilölle, jonka nimissä se on. Avoliiton päättyessä kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Avioerossa omistajalla on etuoikeus pitää oma omaisuutensa, ja vauraampi puoliso voi valita, millä omaisuudella hän suorittaa mahdollisen tasingon eli suorituksen, jolla puolisoiden varat tasataan. Kumpikin vastaa myös omasta velastaan.

Avioero-osituksen yhteydessä tehtävässä osituslaskelmassa kuitenkin ylivelkainen puoliso hyötyy toisen puolison omaisuudesta, koska silloin jaettavaa omaisuutta on vain toisella puolisolla, ja tämän pitää maksaa ylivelkaiselle puolisolle tasinkoa. Oman mausteensa tuo mahdollisuus, että verottaja katsoisi omaisuuden jaosta syntyvän puolisoiden välistä lahjaa, mikäli puolison katsotaan luopuneen ”liikaa” hänelle kuuluvista oikeuksista. 

Omistukset selviksi

Edellä kerrotusta johtuen ei siis suinkaan ole yhdentekevää kenen nimiin omaisuus merkitään. Juristin suositus on, että omaisuuden omistussuhteet vastaavat puolisoiden panoksia.

On myös hyvä huomata, että vaikka avoparin osapuolet yhteistä asuntoa hankkiessaan ottavat kumpikin oman lainan, on yhteinen asunto todennäköisesti kummankin lainan vakuutena. Jos toinen jättää lainansa maksamatta, ei toinenkaan saa omaa osuuttaan ”irti” muuten kuin maksamalla toisenkin lainan tai asunnon myymällä. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun avoparin suksien mennessä ristiin toinen jättää velkansa maksamatta eikä häntä tavoiteta, jolloin asioiden hoito on vaikeaa.

Johdonmukainen toiminta perheen taloudessa on hyväksi. Jos uusperheessä on lapsia myös aiemmista liitoista, kannattaa ehkä pitää kiinni esimerkiksi siitä, etteivät omat tulot mene toisen puolison lasten elantomenoihin.

Samoin kannattaa pitää yllä avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden – esimerkiksi avio-oikeuden poissulkevalla määräyksellä perityn omaisuuden – ”jälkiä”: Jos tällaisen omaisuuden käyttää päivittäisten elantokulujen kattamiseen, ei avioliiton päättyessä ehkä olekaan jäljellä mitään ns. perinnön sijaan tullutta omaisuutta, joka olisi oikeus pitää itsellään. 

Asioista voi ja kannattaa sopia

Asioista sopiminen on tärkeää, joten paperit on hyvä laittaa kuntoon. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota asioihin, joista käytännössä on useimmin syntynyt erimielisyyttä:

  • Avioehto ja/tai sopimus avioeron varalta
  • Avoliitossa sopimus yhteiselämän päättymisen varalta
    - Esim. olisi hyvä ottaa kantaa, kummalla puolisoista on erottaessa oikeus jäädä yhteiseen asuntoon, kuinka pitkäksi aikaa, pitääkö asumisesta suorittaa vuokraa/vastiketta poismuuttaneelle puolisolle.
    - Esim. onko jommallakummalla etuoikeus lunastaa asunto?
  • Keskinäiset sopimukset rahoituksesta ja velkavastuista
    - HUOM! Velallisten keskinäiset sopimukset eivät vaikuta pankin oikeuteen vaatia suoritusta velkakirjan mukaisesti.
  • Kirjanpito, vaikka se tuntuisi vaikealta. Vuosien päästä tai jopa kuoleman jälkeen, asioiden selvittäminen on huomattavasti vaikeampaa. Olen nähnyt pariskunnan uudessa parisuhteessa tekevän muistiinpanot kaikista hankinnoistaan ja niiden omistussuhteista. Tämäkin on yksi tapa pitää huolta omista läheisistään.
  • Edunvalvontavaltakirja.
  • - HUOM! Pitäisikö valtakirjaan ottaa varauma, ettei puoliso toimi valtuutettuna, jos on tullut avioero?
  • Testamentti

Oikeus ja kohtuus?

Kaikissa suhteissa ja sopimuksissa tulee pohdittavaksi myös oikeus ja kohtuus, mikä on reilua? Jos jokin asia on jäänyt sopimatta, tai sopimus sittemmin osoittautuu jommankumman kannalta kohtuuttomaksi, ei peli vielä välttämättä ole menetetty.

Kuten edellä mainittiin, voi avoliitossa vaatia toiselta hyvitystä yli oma osuuden tehdystä panostuksesta, jos siitä on seurannut toiselle perusteetonta etua. Avioliittolain mukaan sekä avio-oikeutta että avioehtoa voidaan sovitella, mikäli ne johtaisivat kohtuuttomaan lopputulokseen. Toisaalta on hyvä muistaa, että kohtuullistaminen on aina poikkeus ja sille pitää olla vahvat perusteet. 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.