veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Fiksu varautuu ajoissa – valitse oikea eläkesäästämisen muoto

Susanna ja Seija Miekk-oja-Järvinen

50+ talous 

Susanna Miekk-oja (oikealla) ja Seija Järvinen ovat pankkitaustaisia säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijoita, jotka keskittyvät keski-iän ja sen jälkeiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Seuraa Twitterissä @SMiekkoja

”Siitähän saa kaksinkertaisen tuoton” -lausahdus hätkähdytti minua. Istuimme Vaasan yliopiston kahvilassa professori Timo Rothoviuksen kanssa ja keskustelimme siitä, mikä eläkeaikaan varautumisen muoto on viisain. Rothovius kannatti PS-sopimusta, pitkäaikaista ja sidottua säästämistä eläkeaikaa varten. Hän perusteli kantaansa rahoituksen professorille sopivalla analytiikalla: 

”Oletetaan, että osinkotuotto on 4 % vuodessa, pääoman tuotto 5 % vuodessa, verot nykyiset, kulut samat molemmissa vaihtoehdoissa, salkku kiertää kerran vuodessa ja kuukausittainen kertatalletus on 100 rahaa. Suoraan sijoittamalla on 30 vuoden päästä 621 rahaa, kun PS-tilin kautta sijoittaneella on nettona 1254 rahaa (bruttona 1792). Itse olen säästänyt PS-tilille sen maksimin 5 000 euroa heti kun se tuli mahdolliseksi. Toki säästän muutenkin, pääasiassa suoraan osakkeisiin”. Rothovius piti Osakesäästötiliä erittäin tervetulleena lisänä säästömuotojen valikoimaan. 

Mitkä ovat eläkesäästämisen muodot?

Verotuettuja eläkesäästämisen muotoja ovat yksilöllinen eläkevakuutus ja PS-sopimus. Ilman valtion verotukea yleisimmät pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen ratkaisut ovat säästelytilien lisäksi rahastoihin, vakuutussäästösopimuksiin ja suoraan osakkeisiin tehtävät sijoitukset. Molemmissa säästämisen muodoissa on mahdollista sopia säännöllisestä säästämisestä. 

Jatkuvaan rahastosäästösopimukseen sisältyvästä palvelusta, kuten irronneiden osinkojen keräämisestä maailmalta ja sijoitusten hallinnointiin liittyvistä valuutta- ja johdannaiskaupoista, on monelle hyötyä.

Säännöllisen säästämisen sopimus mahdollistaa sijoittamisen kaikille palkansaajille tai muita tuloja nauttiville, mikä automatisoi sijoituspäätöksen sekä nousevien että laskevien kurssien aikana tuomalla tärkeän ajallisen hajautuksen. Säännöllinen eläkesäästäjä hyötyy myös markkinoiden heilunnasta, sillä automaatti ostaa myös kurssilaskun aikana, mikä meille ihmisille on tutkitusti vaikeaa.

Verotuetut säästämismuodot nauttivat siis erikoisedusta eläkesäästämisessä, mutta ne pitävät mukana myös rajoitteita käteiseksi muutettavuudessa ja säästöjen käyttöönotto ei ole vapaasti itse päätettävissä. 

Helposti tuleekin ajatelleeksi, että tällainen rajoittaminen on vain negatiivinen asia. Esimerkiksi PS-sopimusta on kritisoitu siitä, että nykyisen lainsäädännön mukaisesti uudessa sopimuksessa kertyneitä eläkesäästöjä pääsee nostamaan vasta lakisääteisen eläkkeelle jäämisen ylärajan osoittamassa iässä. Tällöin saattaa unohtua PS-säästämisen tarkoitusperä ja se tosiasia, että varat voi kyllä saada käyttöön aiemminkin elämän kriisitilanteissa. 

Ymmärrän nyt, kun siirryin eläkkeelle ja ystävistä moni on yli 70-vuotias, että tässä iässä sitä lisätuloa vasta alkaa tarvita. Rajaus, joka estää säästöjen käytön aiemmin, olisi suojellut siis omalta käyttäytymiseltä. Markkinoiden heilunta olisi useaan otteeseen houkutellut myymään, enkä ole varma olisinko osannut mennä markkinoille takaisin oikeaan aikaan eli ostaa. 

Sinulle sopiva eläkesäästämisen muoto määräytyy aina omien tavoitteidesi mukaan. Kuten sijoituskohteiden, myös sijoitusmuotojen hajauttaminen on viisasta.Keskity aina näihin kolmeen asiaan, kun työelämän aikana säästät eläkeaikaa varten: 

  • Kuukausierä: Pyri säästämään vähintään 10 % bruttopalkastasi.
  • Allokaatio: Pitkän aikavälin sijoittajilla osakepainon tulee olla suuri ja sijoitusten laajasti hajautettu
  • Mihin säästää: Eläkeaikaan säästämistä voi tehdä sekä verotuetusti että ilman tukea – tunne ja löydä oma tapasi 

FIKSUA! Ota täysi hyöty 5 000 euron vuotuisesta verovähennyksestä 

Susanna Miekk-oja

Säästänkö turhaan, jos en ehdikään itse nostaa eläkettä? 

Verottajan eläkesäästämiseen antamasta tuesta huolimatta moni ei pidä vapaaehtoista eläkesäästämistä houkuttelevana, koska varat ovat sidottuja pitkään ja aikanaan niiden nostaminenkin on pitkä prosessi, sopimuksen tekoajankohdasta riippuen kaksi tai kymmenen vuotta.

Eläkesäästöissäkin on kuitenkin joustomahdollisuuksia:

  • Jos eläkevakuutus on tehty aikaisintaan vuonna 2010, voi vakuutuksenottaja halutessaan siirtää sen toiseen vakuutusyhtiöön tai vaihtaa sen johonkin muuhun pitkäaikassäästökohteeseen (PS-sopimus). Aiemmin tehdyn eläkevakuutuksen osalta vakuutusyhtiö voi estää siirron.
  • Eläkevakuutussopimusten mukaan vakuutuksenottajalla on tavallisesti oikeus nostaa säästöpääoma kerralla joko oltuaan työttömänä vähintään vuoden, tultuaan pysyvästi työkyvyttömäksi, avioeron yhteydessä tai puolison kuollessa.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ensisijainen tarkoitus on luonnollisesti helpottaa vakuutuksenottajan taloudellista tilannetta eläkkeellä, mahdollistaa ”pilven kultareunus”, kuten sanotaan. 

Eläkevakuutussopimukseen liitetään kuitenkin tavallisesti henkivakuutus siltä varalta, että vakuutuksenottaja kuolisi ennen kuin kaikki eläkesäästöt on nostettu. Silloin vakuutuksenottajan määräämät edunsaajat saavat säästöjen perusteella henkivakuutuskorvauksen. Korvausta verotetaan joko pääomatulona tai perintönä, riippuen vakuutussopimuksen tekemisajankohdasta. Vapaaehtoiset eläkesäästöt eivät siis mene hukkaan, vaan siirtyvät jälkeenjääville kuten muukin säästetty omaisuus.

PS-tilin päättyminen säästäjän kuollessa poikkeaa henkivakuutuskorvauksesta siinä, etteivät tilillä olevat sijoitukset muutu automaattisesti rahaksi, vaan ne ovat edelleen kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, esimerkiksi osakkeita, rahastoja tai joukkolainasijoituksia. Säästäjän kuollessa nostamattomat säästöt verotetaan kuolinhetken arvoon sekä kuolinpesän tai testamentinsaajan pääomatulona että perintönä. (Suoraan testamentinsaajan tuloksi lukeminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa.) 

Kahdenkertaisen veron poistamiseksi säästövaroista tuloverotuksessa menevä vero vähennetään perityn omaisuuden arvosta perintöverotuksessa. Kun tätä omaisuutta myöhemmin myydään, pidetään hankintamenona perintöverotuksessa käytettyä arvoa. Säästövaroista menevän tuloveron perusteella tehtävä vähennys perintöverotuksessa ei vaikuta hankintamenon määrään. 

Koska itse otetun eläkevakuutuksen säästöt ovat omaisuutta siinä kuin muukin omaisuus, pitäisi ne ottaa huomioon myös avioeron johdosta tehtävässä osituksessa. Korkein oikeus katsoi vuonna 2016 julkaisemassaan ratkaisussa, että säästöjen piilevät verovelat tuli vähentää säästöjen arvosta. KKO totesi kuitenkin, että ratkaisu piilevän verovelan huomioon ottamisesta pitää tehdä kussakin yksittäistapauksessa erikseen riippuen olosuhteista.

Seija Järvinen

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.