veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

”Loistava” perhevapaauudistus: lisää rahaa kaikille

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Hallitus julkisti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen suulla luonnoksen perhevapaauudistuksesta. Se on kuulemma niin fantastinen kuin fantastinen perhevapaauudistus vain voi olla. Kaikille lisää hyviä asioita, ja sukupuolten välinen tasa-arvokin kuulemma paranee.

Uudistus muotoiltiin laajennetussa kolmikannassa. Lähes kaikki valmistelijat ovat ”yllättäen” olleet tyytyväisiä. Poikkeuksena EK, joka on näyttänyt nyrpeää naamaa. Joitain muitakin kriittisluonteisia äänensävyjä on ollut.

Perhevapaauudistuksessa on pähkinänkuoressa kyse seuraavasta:

Vapaiden kesto pitenee. Tarkemmin sanottuna:

  • Äidille 40 päivän raskausraha.
  • Kumpaisellekin vanhemmalle 160 päivää korvamerkittyä vapaata, josta toiselle voi luovuttaa enintään 63 päivää.
  • Yhteensä 14,4 kuukautta vanhempainvapaata lasta kohti ((40+160+160)/25), kun nykyisin vapaan kokonaiskesto on 12,7 kuukautta ((105+54+158)/25).
  • Lisää joustoja:
      • Vapaan voi pitää aiempaa useammassa osassa ja osa-aikatyö mahdollistuu.
      • Varsinkin ei-työsuhteisten eli esimerkiksi yrittäjien tilanne muuttuu erittäin joustavaksi.
      • Kustannukset nousevat arviolta 80 miljoonalla eurolla, kun työllisyyden laskusta aiheutuvaa vaikutusta ei huomioida.
      • Työllisyysvaikutus on negatiivinen, joskin todennäköisesti pienehkö.
      • Uudistus tullee voimaan vuoden 2022 elokuussa.

Perhevapaauudistuksen tuomat joustoelementit ovat parannus aiempaan. Yksittäisenä esimerkkinä työpaikoilla voidaan sopia, että isä on perhevapaalla kolme päivää ja äiti kaksi päivää viikossa, jolloin mahdollisuus tasapuolisempaan vanhemmuuteen paranee. Nykyisin tämä ei ole mahdollista.

Mutta. Kyllä kritiikkiäkin pitää voida antaa.

Paljon puhuttu sukupuolten välisen tasa-arvon parantuminen jää uudistuksen jälkeenkin pikemmin puheiden kuin tekojen tasolle. Isille korvamerkitään hieman enemmän ja osin hieman korkeampaa päivärahaa, mutta siihen se sitten jääkin.

Isien vanhempainvapaiden käyttö on jo pitkään ollut trendinomaisessa nousussa (ks. esim. HE-luonnos, s. 45). Tokkopa uudistus tilannetta kauheasti muuttaa. Isien vapaiden käyttö tulisi kasvamaan hitaasti, mutta varmasti tulevaisuudessakin – uudistuksen kanssa tai ilman.

Suuret yhteiskunnalliset virtaukset toteutuvat joka tapauksessa. Isien aikaisempaa ahkerampi osallistuminen lapsensa hoivaan on esimerkki tällaisesta virtauksesta. Tämä uudistus ei kulmakerrointa juurikana muuta.

Valitettava tosiasia on, että niin työllisyyden kuin sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta kotihoidontuki on keskiössä. Ja muutokset kotihoidontukeen oli rajattu hallitusohjelmassa uudistuksista pois. Viestintäkoneiston rummutuksesta huolimatta tasa-arvovaikutukset jäänevät vähäisiksi.

Toinen kriittinen keihäänkärki liittyy yhteisten verovarojen käyttöön. Perhevapaauudistuksen kohdalla hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla: rahaa on ja sitä jaetaan. Kysehän on ”vain” 80 miljoonasta eurosta vuodessa, joku saattaa sanoa. Kyllä, mutta kyse on myös periaatteesta.

Lisäksi päättäjien viestinnässä se olennainen jää kertomatta: tulevaisuutta vasten julkisten menojen lisäys tarkoittaa veronkiristyksiä ja menonleikkauksia. Menneinä vuosikymmeninä näin ei välttämättä ollut, koska työikäinen väestö ja siten talous kasvoi. Nykymaailmassa (pitkän aikavälin) talouskasvu on hitaan puoleista, ja julkiset menot nousevat automaattisesti vuosi toisensa perään.

Menneiden vuosikymmenten talouskasvun aika on ainakin toistaiseksi taloushistoriaa.

On siis ongelmallista, kun päättäjien mentaliteetti tuntuu kerta toisensa jälkeen olevan lisää rahaa kaikille eikä keneltäkään saa leikata. Päätösten teko redusoituu rahan jakamiseksi. Kukapa ei haluaisi kuulla, että juuri sinä saat rahaa, jonka pääosin joku toinen maksaa?

Mauri Kotamäki

Kommentit (1)
 
  • kommentoin 5.4.2021 11:36
     
    "Valitettava tosiasia on, että niin työllisyyden kuin sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta kotihoidontuki on keskiössä. Ja muutokset kotihoidontukeen oli rajattu hallitusohjelmassa uudistuksista pois. "

    Uudistus vaikuttaa kotihoidontuen keskimääräiseen kestoon. Koska ansiosidonnainen jakso pitenee - etenkin yksinhuoltajilla, jotka uudistuksen myötä saavat oikeuden sekä isän että äidin ansiosidonnaiseen tukeen - kotihoidontukijaksot lyhenevät. Uudistus pidentänee etenkin yksinhuoltajaäitien ansiosidonnaisia tukijaksoja. Tarkoitus ei selvästikään ole ollut tasata miesten ja naisten tukijaksoja, kun on tehty tuollainen ehto, vaan edistää yksinhuoltajuutta. Samalla kasvatetaan kannustinloukkuja yksinhuoltajien töihin menolle. Alle 2-vuotiaiden yksinhuoltajista noin 90 % on naisia.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit