veronmaksajat.fi

Vuonna 1988 isäni maksoi bensasta 0,56 euroa litralta, mutta silti minulle ajaminen on halvempaa

Juha Itkonen

SEKATALOUSTIETEILIJÄ

Juha Itkonen on startup-yritys Robonomistin perustaja ja pikkulapsiperheen pääekonomisti. Hän on tutkinut ilmastopolitiikkaa, sosiaalisia verkostoja, talousennusteita ja digitalisaatiota. Seuraa Twitterissä @JuhaItkonen 

Isäni oli autoihminen. Nuorena hän työskenteli autonasentajana ja harrastuksenaan ajoi rallia. Koko nuoruuteni ajan autot olivat kaikessa läsnä perheemme elämässä. Häneltä opin korjaamaan autoja ja arvostamaan, kuinka teknisesti mahtavia laitteita ne ovat.

Vähän vanhempana sain omakseni suvussa kulkeneen vuosimallin 1991 Toyota Camryn, joka oli jo selvästi taipaleensa loppusuoralla. Sain viettää muutaman kesän haalarit päällä auton alla, kun isäni opasti, miten auto saadaan ajokuntoon.

Tekniikan lisäksi opin isältäni myös autokulttuurista. Autoiluun liittyy vahvoja tunteita ja tietynlainen nostalginen kaiho. Isäni puhuessa vanhoista autoista äänessä oli aina kunnioittava sävy.

Vaikka vanha Camryni oli melkoinen bensasyöppö, siihen muodostui tunneside. Teknologia kehittyi, mutta asiat tuntuivat menevän autoilijan kannalta aina vain huonompaan suuntaan. Selkein merkki siitä oli bensa hinta. Mutta olivatko asiat ennen oikeasti paremmin?

Bensan hinta on tosiaan noussut. Vuonna 1988 tammikuussa (varhaisin mihin Tilastokeskuksen tilasto yltää) maksoi 95E-bensiini 3,33 markkaa eli 0,56 euroa litralta. Sittemmin hinta on noussut epätasaisesti mutta varmasti, ja vuoden 2022 tammikuussa bensa maksoi keskimäärin 1,88 euroa litralta. 

Ovatko siis pojalla asiat huonommin kuin isällä aikanaan? Edellä mainituista luvuista on vaikea olla päättelemättä, että bensa on nyt kalliimpaa. Silti asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Polttoaineet rokottavat kuluttajien kukkaroita vähemmän kuin ennen.

Raaka pumppuhinta ei anna oikeaa kuvaa hintakehityksestä pidemmällä ajanjaksolla, sillä kaikilla hinnoilla, kuten myös tuloilla, on taipumus paisua ajan saatossa. Bensan hinta on liki nelinkertaistunut 34 vuodessa, mutta niin on myös suomalaisten ansiotaso.

Pelkkien euromäärien sijaan hinnat onkin parempi suhteuttaa tuloihin. Voidaan esimerkiksi kysyä, kuinka suuren osan palkasta tankillinen bensaa vie? Miten tämä osuus on muuttunut? 

Bensiini 95 E10, hinta ansiotasoindeksillä deflatoituna
€/litra vuoden 2021 ansiotasoon suhteutettuna

Bensiini 95 E10, hinta ansiotasoindeksillä deflatoituna, €/litra vuoden 2021 ansiotasoon suhteutettuna

Suhteuttamalla bensan hinta palkansaajien keskiansioihin nähdään, ettei bensalitra vie paljoa enempää palkasta kuin 80-luvulla. Koronan aikana osuus oli pienempi koskaan, mutta viime vuoden aika se on noussut jyrkästi.

Polttoaineiden kustannusta voidaan tarkastella myös suhteessa kotitalouksien kaikkiin kulutusmenoihin. Kun ynnätään kaikki kotitalouksien menot perunoista puhelinliittymiin, montako prosenttia meni polttoaineisiin? Vuonna 1988 vastaus oli 3,3 % ja vuonna 2020 se oli 2,7 %. Viimeisin havainto oli tilastohistorian matalin.

Polttoaineiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista

Polttoaineiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista

Meno-osuus vaihtelee väestöryhmittäin, mutta erot eivät ole kovin suuria. Esimerkiksi vuonna 2016 meno-osuus oli kaupungeissa asuvilla 2,5 % ja maaseudulla 4,3 %. Työntekijöillä se oli 4,0 % ja opiskelijoilla 2,1 %. Pienituloisemmalla viidenneksellä se oli 2,2 % ja suurituloisimmalla 2,8 %.

Polttoaineiden meno-osuus on laskenut vuosikymmenten aikana siitäkin huolimatta, että suomalaiset ajavat entistä enemmän. Vuonna 2020 henkilöautoilla ajettiin Suomessa 64,1 miljardia henkilökilometriä, mikä oli 15 % enemmän kuin vuonna 2000, vaikka koronaepidemian ensimmäisenä vuonna ajomäärä supistui 4 %.

Keskeinen syy autoilijoiden aseman paranemiseen on autojen polttoainekulutuksen pieneneminen. Ensirekisteröityjen henkilöautojen bensa-autojen kulutus on pudonnut 37 prosenttia 15 vuodessa. Samansuuntainen trendi näkyy myös koko autokannan keskikulutuksessa mittaustavasta riippumatta.

Viime kädessä bensaa ei osteta vain poltettavaksi, vaan sen tarkoitus on liikuttaa autoa. Mikä siis on todellinen ajamisen polttoainekustannus? Sen sijaan, että kysymme, montako euroa bensa maksaa litralta, on olennaisempaa kysyä, kuinka pitkälle eurolla pääsee.

Ajatuksen voi viedä pidemmällekin. Voidaan ajatella, että teemme työtä, jotta saisimme rahaa, jotta voimme ostaa polttoainetta, jotta voimme liikkua. Todellisen kustannuksen voi siis muotoilla kysymykseksi: Montako tuntia suomalaisen pitää tehdä töitä saadakseen bensarahat esimerkiksi mökkimatkaan?

Ajamisen reaalinen kustannus
Tehtyä työtuntia per 100 km

Ajamisen reaalinen kustannus Tehtyä työtuntia per 100 km Lähteet: Tilastokeskus, Trafi ja omat laskelmat

Tähän löytyy vastaus yhdistämällä Tilastokeskuksen tulotietoja ja Trafin ajoneuvorekisterin tietoja. Vuonna 2020 sadan kilometrin matkaa varten tarvittavien polttoaineiden hankkimiseksi suomalaisten tarvitsi tehdä noin 14 minuuttia töitä, kun vuonna 2006 vastaava luku 30 minuuttia. Toisin sanoen autolla ajamisen todellinen polttoainekustannus on puolittunut 15 vuodessa.

Mietin, olisinko saanut isäni vakuutettua siitä, että bensa ei ole historiallisen kallista, vaikka siltä tuntuu. Uskon, että hän olisi sen kyllä ymmärtänyt, vaikka tunteesta hän ei ehkä olisi päässyt eroon. Tosiasia kuitenkin on, että hän joutui työskentelemään minua kovemmin ajaakseen autolla. Tässä suhteessa perin paremman maailman kuin hän aikanaan. 

Juha Itkonen

Kommentit (6)
 
  • Reino Aula 25.2.2022 11.05
     
    Vuoden 1988 markan arvon muuttamisessa euromääräiseksi arvoksi ei voi käyttää kerrointa 5,9457, koska kyseinen kerroin pätee vain euroon siirtymisen ajankohtana (v. 2002). Tilastokeskuksen rahanarvolaskimen mukaan yhden markan arvo vuonna 1988 oli 0,31 euroa. Bensalitran hinta (3,33 mk) euroina oli tuolloin siis 0,31 x 3,33 e = 1,03 e.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Juha Itkonen 25.2.2022 11.49
     
    Hei Reino, blogissa käytin käypähintaisia tilastoja, joissa Tilastokeskus on muuntanut markat euroiksi. Käyvät hinnat ovat siis hintoja, jotka tosiasiassa olivat pumpulla aikanaan. Tilastokeskuksen rahanarvolaskuri puolestaan deflaatoi käyvät hinnat elinkustannusindeksillä, eli poistaa niistä inflaation vaikutuksen. Blogissa tein myöhemmässä kohdassa vastaava inflaatiokorjauksen ansiotasoindeksillä elinkustannusindeksin sijaan, jolloin hinnat suhteutuvat nimellisiin palkkatuloihin. Nämä ovat kaksi yleistä tapaa laskea ns. reaalihintoja. Reaalisia ne ovat siinä mielessä, että ne suhteuttavat hinnat johonkin todelliseen resurssiin kuten muihin hyödykkeisiin tai työhön. Käypä hinta on kuitenkin se, mikä tosiasiassa luki hintalapussa.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Markku Mäkelä 28.2.2022 9.11
     
    Minä maksoin alussa mopobensasta alle 50 penniä/litra. Muistan, kun bensan hinta nousi yli markan per litra niin se oli jo raju hinta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Sami Leino 1.3.2022 6.17
     
    Minulle 1988 edusti Pentti Kouria ja Hannes Kulvikia. Sain ensimmäiset Sammon osakkeet ja Vauxhall vivan joka myöhemmin muuttui Porsche Carreraksi SKOP pankin omistuksen kivutessa yli 8%, Syp 0,5% ja Kop vastaavasti 0,5%. Tuolloin, Säästäöpankki leirin johdossa ollut kolmas isoisä Sven Erik Relanti sanoi, "meillä on ollut hankalaa, kommunistit ovat ajaneet meidät ahtaalle, jos olet kiinnostunut osakkeista niin voin näyttää miten arvo on". Myöhemmin työllistyin Yhdysvaltoihin yritysarvomerkintöihin. Vuonna 1987 autojen arvo nousi kun niitä tuotiin maahan. Olin Trans Amin kyydissä 1987, se maksoi 330.000 mk, samoin Sea Ray Pachanga vene maksoi 330.000 mk, koska siinä oli 330 hv moottori. Ajattelu siitä että jokainen markka on tärkeä ei ollut meillä siten, se oli sellaista että ollaan fiksusti, tyylikkäästi ja jos jokin maksaa se sitten maksaa. Pankit ajoin alas lyhyeksi myynnillä josta jäi maksettavaa 178.500.000 mk keskuspankilta meille, presidenttiehdokas Esko Ahon vakuutellessa että 43% maksetaan 20.9.1991 klo 14.00 ylimääräisessä SKOP yhtyiökokouksessa. Kariluoto & Lehti myi meidän osakkeita Henrik Kuninkaalta 8.000.000 kpl voitolla myynti 16.20mk, osto 5,4mk, voittoa 10.400.000mk mutta näitä rahoja ei maksettu ulos pankkiiriliikeiltä 1991 kesällä vaan ne siirrettiin suoraan Jukka Kariluodon ja Jani Lehden omaisuudeksi. United Bankers ei ole stabiili pankki eikä autojen kustannuksilla ole merkitystä jos asiat on laillisella pohjalla. Suomalaisilla pankeilla ja tuontiautoverotuksella näin ei ole, se on presidentti ja pääministerikeskeistä edellä jossa Helsingin Hovioikeus suojelupoliisin sanelemana ei saa oikeutta minulle.

    SKOPn 16% äänioikeuden edustaja 20.9.1991

    Sami Leino


    Ilmoita asiaton viesti
  • Jole 12.6.2022 14.30
     
    Tuo ansiotasoindeksillä deflatoitu käyrä… ja missä kohdin Trump olikaan presidentti ja piti USAn energiaomavaraisena öljyn tuottajana eikä öljyn kuluttajana maailmanmarkkinoilla.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Tässä miete: 19.11.2022 7.37
     
    Hyvä näkökulma mutta näissä unohdetaan aina se että jos sinulla on 2004 vuodelta vaikka säästöjä niin 2021 se raha ei muutu miksikään, ts: se on suoraan verrannollinen sen ajan hintoihin. Jos mulla ois 1988 ollut 180 000mk sillä olisin saanut auton eikä se olisi maksanut mitään verrannollisesti samaa tähänpäivään vaan se olisi tasan sen 180 000mk eli halpa kuin mikä... puhumattakaan verrannollisista kuten 1mk puuroannoksista huoltsikalla jne. Myöskään näissä ei oteta huomioon barrelihintaa hankkiessa sekä älyttömästi nousseita asumisen kuluja mitkä on tätä päivää. Äitini mm. Asui alivuokralaisena tuntemattoman kodissa vuoden ajan 50mk kuussa, mikä ei sekään onnistuisi tänäpäivänä millään. Ja Helsingissä oli 74m² asunto myytävänä 380 000mk mikä tänäpäivänä olisi melkeen sama euroissa.Myös työnteossa ei puhuta siitä että työn määrä kasvanut moninkertaiseksi tai että 15pv lomia hävinnyt taivaantuuliin ja lisät samalla leikattuja tai verot nousseet paljon eikä siitä että vuorotyö on normaalia vs 1988 vaikka työpäivät rajoittuivat pääsääntöisesti arkeen . Näitä kun ajattelee niin kannattaa miettiä että 1000e vhs tullessaan oli uutta samoin tietokoneet eikä vielä massatuotettua niinkuin nyt ja autot ovat samoin moninkertaisesti massatuotettuja vrt aikaisempaan eli hinta pitäisi olla montakertaa halvempi siis. kiitos ja toivottavasti tämä näkemys sai jossainppäin jotain ajateltavaa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit