Nykyelämässä harva asia onnistuu käyttämättä jonkinlaista laitetta tai ohjelmistoa. Erilaisia aparaatteja tarvitaan kaikkeen blogien lukemisesta aina ruuanlaittoon ja lääkäriajan varaamiseen.
Kaikissa näissä kojeissa on käyttöliittymä eli se osa, jonka avulla käyttäjä käyttää laitetta. Käyttöliittymän kautta käyttäjä syöttää tietoa, ilmaisee tahtonsa ja toivottavasti saa jonkin hyödyllisen vastauksen.
Hyvä käyttöliittymä on sellainen, että homma hoituu helposti ja nopeasti.
Koneiden käyttöliittymissä on paljon samaa kuin on kansalaisten ja valtion välisessä rajapinnassa. Valtio on väline parempaan yhteiskuntaan, ja me kansalaiset käytämme valtiota hoitaaksemme kaikenlaisia arkisia askareitamme.
Kun vanhus varaa lääkäriajan, vanhempi viestittelee koulun kanssa tai palkansaaja täyttää veroilmoitustaan, hän käyttää jonkinlaista käyttöliittymää.
Kun osaava koodari suunnittelee ohjelmistonsa käyttöliittymää, hän pyrkii tekemään siitä mahdollisimman intuitiivisen. Silloin käyttöliittymä ohjaa käyttäjäänsä luontevasti eteenpäin, jotta hän voi keskittyä täysin varsinaiseen tehtäväänsä.
Hyvän käyttöliittymän käyttäjä ei välttämättä edes tule ajatelleeksi käyttävänsä käyttöliittymää. Kun näit linkin tähän blogikirjoitukseen, tuskin jouduit ajattelemaan, miten saat linkin auki.
Käyttöliittymien suunnittelijat ovatkin kiteyttäneet keskeisen ohjenuoransa muotoon “älä pakota minua ajattelemaan”. Jos käyttäjän on pysähdyttävä miettimään, miten mikäkin nappi toimii, käyttöliittymässä on parantamisen varaa.
Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös yhteiskuntaa suunniteltaessa sen lukuisia palveluita ja säännöksiä.
Harva elää tutkiakseen vanhempainrahan hakulomakkeen täyttöohjeita. Ne ovat vain väline varsinaiseen elämään. Jokainen sekunti, joka säästyy tylsältä byrokratialta, tarkoittaa lisäaikaa lasten kanssa.
Julkiset palvelut jäävät helposti kömpelöksi, koska niiltä puuttuu kilpailu. Kun kuluttajat eivät voi äänestää jaloillaan, ei kilpailu karsi kelvottomia tuotteita ja kannusta kehittämään parempaa. Esimerkiksi rakennusluvan myöntäjää ei voi kilpailuttaa, joten käyttäjän on tyydyttävä viranomaisen tarjoamaan palveluun.
Yksi sekava lomake ei vielä käyttöjärjestelmää kaada, mutta kun kaikenlaista byrokratiaa ja sääntelyä kertyy, se alkaa viedä valtavasti aikaa ja energiaa.
Moderni yhteiskunta on monimutkainen ja vääjäämättä valtiota tarvitaan monessa, mutta liian usein käyttökokemus on kankea ja kansalaisen on vaikeaa löytää oikeat palvelut ja saada tarvitsemansa asiat hoidettua.
Fiksut ja koulutetut ihmiset ehkä vielä kestävät byrokratian taakan, mutta yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Heille byrokratia voi olla este, jonka heiltä jää saamatta heille kuuluvat palvelut ja tuet.
Ohjelmistojen tavoin valtiosta on helppo tehdä monimutkainen ja sekava, kun tuotetta suunnitellaan ilman näkemystä kokonaisuudesta. Uusia toimintoja on helppo lisäillä, kunnes ydintoimintoja on vaikea löytää.
Esimerkiksi tällä hetkellä suomi.fi-sivustolta löytyy yhteensä 1466 kappaletta erilaisia palveluita tarjoavia organisaatioita.
Kansantalouden näkökulmasta tarpeettoman kankea valtio tekee meistä kaikista köyhempiä. Kun aikaa ja muita resursseja kuluu virastojen ja järjestelmien kanssa sähläämiseen, se on pois kaikesta siitä, mitä kukin kansalainen on keksinyt pitää elämässään tärkeänä.
Samoin, kun yritys käyttää aikaansa miettien, millaisia verovähennyksiä se voisi hyödyntää tai miten täyttää lomakkeet oikein, se ei keskity tuotteidensa kehittämiseen tai asiakkaidensa palvelemiseen.
Parantamalla yhteiskunnan käyttöliittymää aikaa voisi säästyä valtavasti.
Ajatellaan esimerkiksi kuolemaa ja siihen liittyvää valtavaa byrokraattista taakkaa. Vuosittain Suomessa kuolee noin 60 000 henkeä, ja jokaisesta muodostuu kuolinpesä, jonka asioita omaiset joutuvat hoitamaan hautajaisten lomassa. Jos vaikka yksi osaava virkamies onnistuisi vuoden suunnittelutyöllä (julkisen hallinnon alalla vuosityöaika on keskimäärin 1565 työtuntia) vähentämään edes tunnin verran aikaa jokaisen kuolinpesän käsittelystä, se säästäisi 60 000 tuntia vuodessa. Ajassa mitattuna se tarkoittaisi noin 38-kertaista tuottoa investoidulle ajalle joka vuosi.
On myös helppo olla huomaamatta, kun jokin palvelu toimii hyvin. Kun käyttöliittymä on kunnossa, asiat hoituvat luontevasti, eikä palvelu herätä huomiota. Siksi on tärkeää muistaa kiittää huolella kehitetyistä palveluista.
Suomessa moni palvelu toimiikin verrattain hyvin, vaikka aina on parantamisen varaa. Esimerkiksi henkilöasiakkaiden veroilmoitus on onnistuttu automatisoimaan niin yksinkertaiseksi, että ihmiset voivat ne täyttää itse, kun monissa maissa tätä varten pitää palkata avuksi oma veroasiantuntija.
Uusia säännöksiä ja julkisia palveluita suunniteltaessa ei pitäisi laskea kustannuksia vain euroissa, vaan myös miettiä, kuinka paljon aikaa ja vaivannäköä ne vaativat kansalaisilta. Hyvän käyttöliittymän periaate — älä pakota minua ajattelemaan — sopii myös hyvinvointiyhteiskunnan suunnitteluun. Annetaan ihmisten keskittyä siihen, mikä on heille oikeasti tärkeää.
Jos valtio olisi appi, millaisen arvostelun jättäisit? Ja ennen kaikkea — mitä pitäisi korjata, jotta se saisi viisi tähteä?
Juha Itkonen
Kommentoi