Kevään 2025 kehysriihessä pääministeri Petteri Orpon hallitus linjasi mittavista yleisistä tuloveronalennuksista.
Alennuksien rahoitus taas nojasi keskeisesti kolmeen seikkaan: menosäästöihin, veronalennuksille laskettuihin dynaamisiin vaikutuksiin ja veronkiristyksiin toisaalla.
Jälkimmäisiin lukeutui muun muassa linjaus työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistosta. Jatkossa tarjottava etu arvostettaisiin käypään arvoon eikä polkupyöräedusta enää saisi verohyötyä. Verotuki on arviolta noin 50 miljoonan euron suuruinen vuodessa.
Linjaus ei tullut kello kaulassa. Edun poisto on kirvoittanut kohtuullisesti huomiota, eikä suotta. Poisto vaikuttaa merkittävästi työsuhdepyöräbisneksessä operoiviin yrityksiin, ja tekee monen alan yrittäjän arjesta vähintäänkin tukalaa.
Polkupyöräetu tarjotaan usein monen vuoden pituiselle jaksolle. Jos siis on esimerkiksi tehnyt kuluvan pyöräkauden alun kynnyksellä pitkän sopimuksen kalliista leasing-sähköpyörästä veroedun pysyvyyteen vilpittömästi uskoen, edessä häämöttää kohtuutonkin veronkiristys.*
Miten polkupyöräetu toimii?
Verovapaan polkupyöräedun enimmäismäärä on ollut 1 200 euroa vuodessa vuoden 2021 alusta lähtien. Työnantaja voi tarjota edun kahdella tavalla:
- osana palkkaa (etu vähennetään rahapalkasta) tai
- palkan päälle (etu annetaan erillisenä lisäetuna)
Jos etu annetaan palkan päälle, siitä ei ole tarvinnut maksaa TyEL- tai työttömyysvakuutusmaksua. Jos taas etu vähennetään palkasta, työntekijän verotettava tulo pienenee, mikä pienentää myös veroja. Tällöin kuitenkin TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut maksetaan samoin kuin ilman etuakin.
Kalliimmat polkupyörät ”vuokrataan” usein leasing-sopimuksella, jonka kustannuksista vastaa työnantaja. Sopimus voi kattaa pyörän lisäksi esimerkiksi vakuutuksen, huollot ja kypärän.
Sopimuskauden päättyessä työntekijä voi yleensä lunastaa pyörän itselleen edullisesti, tyypillisesti noin 5 %:lla alkuperäisestä hankintahinnasta ja pyörän omistus siirtyy työntekijälle.
Leasing-maksut ja pienehkö lunastusmaksu sopimuskauden päätteeksi voitaneen näin tulkita ikään kuin pyörän osamaksuiksi. Hyvin tyypillisesti pyörä lunastetaan sopimuskauden päätteeksi.
Sopimus on usein monen vuoden pituinen, minkä vuoksi hankittava pyörä voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin 1 200 euroa. Näin 1 200 euron vuotuisesta edusta voi hyötyä monena vuonna peräkkäin.
Etenkin sähköpyörien hinnat voivat monesti ylittää verovapaan edun enimmäismäärän, minkä vuoksi leasing-sopimus on ehdottomasti kannattanut jakaa useammalle vuodelle.
Kun sopimuskausi on päättynyt ja pyörä lunastettu, edun saaminen loppuu. Toki tässäkin vaiheessa työnantaja voi tarjota etua edelleen. Ja jos näin on, työntekijälle voisi liisata uuden työsuhdepyörän, kun lunastetun pyörän voi vaikkapa myydä tai antaa lapselleen.
Vaihtoehtona leasingille työnantaja voi myös ostaa pyörän suoraan omistukseensa ja antaa sen työntekijän käyttöön. Pyörän hankintahinnan arvo jaetaan viidelle vuodelle. Pyöräliiton mukaan leasing-sopimukset ovat kuitenkin yleisin tapa hankkia työsuhdepyörä.
Onko työsuhdepyörän veroedun poisto järkevää?
Polkupyöräetu on ollut suosittu ja sitä käytti viime vuodenvaihteessa yli 100 000 henkilöä. GoByBiken teettämän kyselytutkimuksen mukaan 63 % kyselyyn vastanneista työsuhdepyörän hankkineista ilmoitti, ettei olisi hankkinut pyörää ilman työnantajan tarjoamaa pyöräetua. Toisaalta se on osin syrjäyttänyt uusien pyörien ”tavanomaista” kauppaa.
Pyöräily on erinomaista liikuntaa, ja siihen kannustamista puoltavat monet syyt. Arkiliikuntana se on taloudellinen ja lyhyillä matkoilla nopeimpia liikkumismuotoja, josta aiheutuu hyvin vähän negatiivisia ulkoisvaikutuksia (esim. kasvihuonekaasut, katupöly, muut ilmansaasteet, melu).
Samaan aikaan kun kansanterveydestä uutisoidaan varsin huolestuttavia ennusteita, ajatus muutenkin ikääntyvän väestön sote-kustannuksien kehityksestä ja puutteellisen työkyvyn aiheuttamista verotulomenetyksistä tulevaisuudessa voi tuntua lohduttomalta. Sikäli voisi ajatella, että lihasvoimin liikkumista tarvittaisiin nykyistä enemmän, ei vähemmän. Työmatkapyöräilyn kun on todettu voivan vähentää sairauspoissaolojenkin riskiä.
Siitä huolimatta verovapaus ei ole vailla ongelmia – etenkin jos kysyy laajojen veropohjien ja matalien verokantojen ystävältä. Ymmärrettävä ja yksinkertainen verojärjestelmä on itsessään arvo, jota sinänsä kivat mutta järjestelmälle epäterveelliset verokarkit rei’ittävät. Pyöräetu on nyt päätymässä veroetujen alttarille muiden verotukien puolesta, eikä välttämättä verotuista huonoimpana.
Polkupyöräetu vaikuttaa luoneen vähittäiskaupan ja työnantajien väliin uuden pyöräoperaattorien välikäden hoitamaan työsuhdepyöräetujen hallinnointiin liittyvää kiemuraista byrokratiaa. Hallinnollisia kustannuksia koituu myös työnantajille ja -tekijöille, vähittäiskaupalle sekä taloushallinnoille. Lisääntyvästä byrokratiasta syntyvää työllistävää vaikutusta ei voitane pitää kansantalouden näkökulmasta pelkästään edullisena.
Etua voi luonnehtia varsin anteliaaksi saajajoukolleen, mikä on aikanaan voinut olla lainsäätäjän tarkoituskin. Efektiivisen verohyödyn määrä keskituloiselle palkansaajalle 1 200 euron pyöräedusta on karkeasti n. 530 euroa vuodessa. Periaatteellista ongelmaa alleviivannee, että jos kaikelle kansalle tarjottaisiin tämän kokoinen yleinen tuloveroale, toimen hintalappu laskettaisiin miljardeissa.
Vaihtoehtoinen tapa tukea pyöräilyä ikään ja väestöryhmään katsomatta voisi olla laadukkaaseen ja ennen kaikkea turvalliseen pyöräilyinfraan satsaaminen. Se kohottaisi olemassa olevan pyöräkannan käyttöarvoa sekä nostaisi todennäköisesti uusien pyörien ja pyöräilyn kysyntää ylipäätään.
Tällöin hyöty kohdistuisi ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta kaikkiin, jotka kohentavat terveyttään pyöräilemällä, ei vain palkansaajiin. Ehkä se rohkaisisi nousemaan satulaan niitäkin, jotka eivät vielä nykyisellään kuolemanpelkonsa, mukavuudenhalunsa tai muun syyn vuoksi niin tee.
Janne Kalluinen
* Päivitys 30.6.2025: Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu 2026. Muutosta sovellettaisiin hallituksen esityksen luonnoksen (25.6.2025) mukaan vuoden 2026 alusta alkaen polkupyöräetuihin, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä olisivat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen tätä sovittuihin polkupyöräetuihin sovellettaisiin nykyisiä verovapaussäännöksiä sopimuskauden loppuun saakka.
Kommentoi