Pääministeri Petteri Orpon hallitus yllätti kesäkuun lopulla ja tiedotti uudesta romutuspalkkiokampanjasta. Hallituksen esityksen luonnos julkaistiin samassa yhteydessä. Kampanjaan budjetoitaisiin 20 miljoonan euron määräraha.
Romutuspalkkio myönnettäisiin 1.10.2025-31.12.2027 välisenä aikana (tai niin kauan kuin määrärahaa riittää), kun vanhan vähintään n. 10 v. auton tilalle hankittaisiin uusi käyttämätön auto. Palkkion suuruus määräytyisi hankittavan auton käyttövoiman mukaan: nollapäästöisen (sähkö & vety) auton hankinnasta saisi 2 500 euroa ja muista 2 000 euroa, kun CO₂-päästö on ≤ 140 g/km.
Autokannan uudistumisesta arvioidut mahdolliset seuraukset – liikenteen päästöjen väheneminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen – ovat tietysti myönteisiä asioita. Kampanjan reunaehtojen tulisi kuitenkin tukea näitä päämääriä ja autokannan keski-iän alentamista tehokkaammin.
Romutettavalle autolle pitäisi olla vähimmäispäästöraja
Jotta palkkio kohdistuisi suuripäästöisten ajoneuvojen poistamiseen autokannasta ja edistäisi päästötavoitteita, romutettavalta autolta tulisi edellyttää korkeita päästöjä, esim. vähintään 160 g/km CO₂-päästöjä (NEDC-mittaustapa). Esitysluonnoksen perusteella romutettavan auton päästöille ei ole alarajaa. Palkkioon oikeuttava romutettava auto voisi periaatteessa olla jopa nollapäästöinen.
Ehdotettu uuden hankittavan auton CO₂-päästöraja on liian korkea
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että romutuspalkkion saisi uuden henkilöauton hankintaan, jos sen CO₂-päästöt ovat jopa 140 g/km (WLTP-mittaustapa). Rajan tulisi olla selvästi matalampi.
Nykyinen Suomessa ensirekisteröitävien henkilöautojen CO₂-keskipäästö onkin huomattavasti rajaa matalampi (68,8 g/km v. 2024, WLTP). Raja on hyvin korkea myös EU:n uusien autojen CO₂-keskipäästötavoitteeseen (93,6 g/km kaudella 2025–2029, WLTP) verrattuna. Nykyisen liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keskipäästö oli 136,3 g/km v. 2024 (NEDC).
Ehdotettu kampanja ei sulje pois tilanteita, joissa hankittava auto tuottaisi jopa enemmän päästöjä kuin romutettava auto (!). Kampanjan ei tulisi mahdollistaa tilanteita, joissa autokannan keskipäästöt kasvavat uuteen nähden pienipäästöisemmän auton romutuksen seurauksena.
Romutettavan auton vähimmäisikää nostettava
Luonnoksessa esitetään, että romutettavan auton tulisi olla rekisteröity vuonna 2015 tai aiemmin. Raja on siis noin 10 vuotta, jota voi pitää matalana, ja se tulisi nostaa vähintään 15 vuoteen.
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli Manner-Suomessa 13,6 vuotta vuonna 2024. Samana ajankohtana autojen keskimääräinen romutusikä oli 22,8 vuotta.
Keski-iät osoittavat, että autot ovat käyttökelpoisia usein selvästi yli 10 vuotta. Terveydelle ja ympäristölle haitallisia pienhiukkas- ym. päästöjä koskevat Euro-päästöstandardit ovat olleet merkittävästi korkeammat ennen vuotta 2011, joskin ne ovat tiukentuneet vielä tämän jälkeenkin.
Lisää vaihtoehtoja palkkion käyttökohteisiin
Ehdotettu romutuspalkkiokampanjan rajaaminen uuden henkilöauton hankintaan sulkee kampanjan ulkopuolelle monia kotitalouksia, joille ei ole mahdollista tai järkevääkään hankkia uutta autoa, vaikka ne omistaisivatkin tuen ehdot täyttävän romutettavan auton.
Palkkion käyttökohteita tulisi laajentaa esimerkiksi sähköautojen kotilatauspisteiden hankintaan ja asennukseen, polkupyöriin ja joukkoliikennelippuihin. Laajennukset parantaisivat romutuspalkkiokampanjan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ilmastovaikutusta sekä osin kannustaisivat lisäämään arkiliikuntaa.
Lisäksi hallitus aikoo poistaa työsuhdepyöriä koskevan veroedun, joten romutuspalkkion laajennus polkupyörien hankintaan olisi kompensoiva toimenpide pyöräilyalalle veroedun odottamattoman poiston takia.
Vaikutukset verotuottoihin ja julkiseen talouteen laajemmin
Esitysluonnoksessa mainitaan, että romutuspalkkio kasvattaisi autoverotuottoja. On kuitenkin huomioitava, että autoveron nykyisen päästöporrastuksen tavoite on kannustaa vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan.
Kampanjan aiheuttamat lisäiset autoverotuotot eivät siis ole myönteinen asia ilmastotavoitteiden näkökulmasta, jos ne syntyvät korkeamman päästötason autojen hankinnoista. Nollapäästöisten uusien autojen autoverokanta on 0,0%: ainoastaan nollapäästöisistä ensirekisteröitävistä autoista ei siis makseta autoveroa.
Päästövinkkelistä on ongelmallista vauhdittaa uusien polttomoottoriautojen hankintaa nyt, kun sähköautojen valikoima paranee ja hinnat laskevat vuosi vuodelta. Todennäköisesti juuri nyt hankitaan keskimäärin korkeapäästöisempiä autoja kuin vaikkapa viiden vuoden kuluttua.
Esitysluonnoksessa mainitaan autokaupasta kertyvät arvonlisäverotuotot. Kotitaloudet eivät voi pitkällä aikavälillä kuluttaa varallisuuttaan/säästöjään enemmän kuin on kulutettavissa, vaan uuden auton hankinta on pois muusta arvonlisäverollisesta kulutuksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että romutuspalkkion autokauppaa vauhdittavan vaikutuksen keskeisin seuraus on tulevien arvonlisäverotuottojen aikaistuminen. On perusteltua arvioida, että kampanjan arvonlisäverotuottoja lisäävä vaikutus on rajallinen pitkällä aikavälillä.
Uuden auton hankinta (yleisellä arvonlisäverokannalla) voi kuitenkin syrjäyttää yleisen arvonlisäverokannan piiriin kuulumatonta kulutusta, minkä vuoksi arvonlisäveron tuotto voi potentiaalisesti nousta vähäisissä määrin autokaupan vauhdittumisesta.
Kampanjalta tulisi toteutettaessaan edellyttää kustannustehokkuutta, sillä se rahoitetaan viime kädessä veronmaksajien kollektiivisesta taskusta. Vaatimusta alleviivaa julkisen talouden vaikea tilanne – vaikka verorahojen käytöltä tulee toki edellyttää vastuullisuutta joka tilanteessa.
Lisäksi, mikäli Suomi ei saavuta EU:n taakanjakosektorille – johon kuuluu mm. liikenne – asetettuja päästövähennystavoitteitaan, Suomelle voi koitua velvoite ostaa päästövähennysyksiköitä muista jäsenmaista. Riskiä tilanteeseen joutumiseen tulisi mieluummin pienentää kuin kasvattaa.
Huom. romutuspalkkiokampanjan ehdot voivat tarkentua lakiesityksen käsittelyn edetessä. Lue hallituksen esityksen luonnos kokonaisuudessaan täältä: Lausuntopalvelu.fi
Janne Kalluinen
Kommentoi