Tieliikennettä koskeva fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa (ETS2) käynnistyy toden teolla Suomessa ja muissa EU-jäsenmaissa näillä näkymin vuoden 2027 alussa*, eli jo alle 1,5 vuoden kuluttua.
Päästökauppa on poliittisella päätöksellä luotu markkinaehtoinen järjestelmä, jolla säädellään päästökaupan kohteena olevan sektorin päästöjen kokonaismäärää. Voidakseen aiheuttaa päästöjä, tulee päästömäärää varten luovuttaa päästöoikeuksia.
Verotus ja päästökauppa eivät ole sama asia, mutta niiden voitaneen sanoa olevan sukua toisilleen. Osuva luonnehdinta onkin, että päästökaupassa julkinen valta päättää päästötason (eli päästökaton) ja markkina määrittää päästöoikeuden hinnan kaupankäynnin kautta. Verotuksella puolestaan julkinen valta linjaa verotasot, ja markkina lopulta polttoaineiden kokonaiskulutuksen sekä siitä aiheutuvat päästöt.
EU:n fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupassa (ETS2) päästöoikeudet hankitaan huutokaupoilla. Päästökaupan velvoitteet kohdistuvat polttoaineiden jakelijoihin, joten päästökauppa ei onneksi tule aiheuttamaan kuluttajalle erillistä paperisotaa bensapumpuilla.
Ikävämpi juttu tankkaajan kukkarolle on kuitenkin se, että päästökauppa tietää nousupainetta polttoaineen hintaan. Mutta olennainen kysymys tietysti on, kuinka paljon?
Hintavaikutus on monen tekijän summa
Liikenteen päästökaupan vaikutus litrahintoihin perustuu keskeisesti kolmeen asiaan:
- polttoaineiden ominaispäästöön
- päästöoikeuden hintaan
- päästöoikeuden hinnan läpimenoon (+ yleiseen alv-kantaan)
Fossiilisten polttoaineiden polton päästöt voidaan määrittää tarkastikin, mutta Suomessa laskentaa mutkistaa tankattavan polttoainelitran sisältämä biopolttoaineen määrä. Suurempi biopolttoaineen osuus alentaa polttoaineesta aiheutuvaa päästöä ja näin ollen vähentää päästöoikeuksien tarvetta.
Suuria epävarmuuksia liittyy päästöoikeuksien hintoihin, sillä huutokaupat eivät ole vielä käynnistyneet. Päästöoikeuksien futuurikauppa on kuitenkin jo alkanut ja antanee jonkinlaista osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Ja vaikka tietäisimme tarkalleen polttoaineen päästöt ja päästöoikeuden tulevan hintakehityksen, ei ole varmaa, missä laajuudessa päästökaupan vaikutus viedään hintoihin.
Hintaskenaarioita bensalitralle
Markkina lopulta määrittää, mille tasolle päästöoikeuden hinta asettuu.
ETS2:n toimeenpanoa koskevassa hallituksen esityksessä päästöoikeuksien hinnoiksi on (taulukossa 2) arvioitu 30 euroa vuodelle 2027, 50 euroa vuodelle 2028 ja 55 euroa vuosille 2029–2030, kun on arvioitu päästökaupan huutokauppatuloja. Laskiessaan liikkeelle päästöoikeuksia, julkinen sektori saa näin tuloja.
Tilastokeskuksen Verot ja veronluonteiset maksut -tilastossa EU:n yleisestä ”vanhasta” päästökaupasta aiheutuvat huutokauppatulot kertyvät kategorian 5220 Kertaluonteiset verot alaisuudessa 522002 Tulot päästöoikeuksien huutokaupasta -verolajiin. Päästökauppatulot lukeutuvat myös veroasteeseen.
Kirjoitushetkellä vuoden 2028 päästöoikeusfutuureilla on käyty kauppaa toukokuusta 2025 alkaen 76–87 euron haarukassa. Joulukuun 2030 päästöoikeusfutuureilla vastaavat lukemat ovat 80–92 euroa. Futuurihinnat heijastelevat markkinaodotuksia siitä, mihin hinnat kunakin ajanhetkenä asettuvat.
Güntherin ym. artikkelissa (s.14) on tarkasteltu eri selvityksien arvioita päästöoikeuksien hinnoista. Niissä on päädytty myös merkittävästi futuurihintoja korkeampiin arvioihin vuonna 2030 koskien.
Seuraavassa kuviossa on esitettynä, kuinka päästökauppa vaikuttaisi täysimääräisenä bensalitran kustannuksiin eri päästöoikeuden hinnoilla. Kuviota tarkastellessa on hyvä huomioida, että päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla ja muuttuu jatkuvasti. Hintatasoa ei siis määritetä poliittisesti, toisin kuin huutokaupattavien oikeuksien määrää (eli päästöoikeuksien tarjontaa).
Esimerkiksi 80 euron päästöoikeuden hinnalla päästökauppa näin ollen kohottaisi bensalitran hintaa noin 0,2 €/litra (sis. 25,5 % alv). Nollaluokiteltu (esim. biopolttoaine) ja lain mukaan kestäväksi osoitettu polttoaine on päästökaupan näkökulmasta nollapäästöisiä. Päästökaupan hintavaikutus ei myöskään kohdistu tällaiseen polttoaineeseen.
Jos päästöoikeuden hinnan asettuminen on toistaiseksi arvoitus, ei siis ole myöskään selvää, tullaanko päästökaupan kustannus viemään täysimääräisesti hintoihin. Jos siis läpimeno olisi alle sata prosenttia, hintavaikutus tankkaajalle on lopulta edellä esitettyä pienempi.
Polttoaineita koskeva sääntely turvonnut
Päästökaupan ohella hintoihin vaikuttaa myös moni muu tekijä. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteiden nousu-ura tuo litrahintoihin lisäpainetta päästökaupan ohella etenkin 2020-luvun lopulla. On myös huomionarvoista, että uusi päästökauppa ja jakeluvelvoitteet koskevat myös lämmitysöljyä, minkä vuoksi hintojen nousupaine ei rajoitu vain liikennepolttoaineisiin.
Toiseen suuntaan vaikuttaa hallitusohjelmaan kirjattu liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron 100 miljoonan euron kevennys, kevään 2024 kehysriihessä linjattu ammattiliikenteelle kohdistettu ammattidiesel ja kevään 2025 kehysriihessä linjattu ETS2-hyvitysjärjestelmä. Lisäksi vireillä on myös liikenteen verotuksen kokonaisuudistus.
Energiasisältö- ja CO₂-verot, päästökauppa, ammattidiesel, jakeluvelvoitteet (ml. bio- ym. erillisvelvoitteet), polttoaineiden verotuet (diesel ja kaasu), käyttövoimavero sekä ETS2-hyvitysjärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, jossa polttoaineiden verotukseen, hinnoitteluun ja verotukiin liittyvä tuhti sääntelykehikko on paisunut otsaryppyjä aiheuttavalla tavalla.
Sääntelyllä kun on ihan oikeasti väliä. Kun sääntelyn kerrostumat uhkaavat vain lisääntyä, tulisi pohtia, olisiko edes pahimmista rönsyistä ja päällekkäisyyksistä aika luopua.
Janne Kalluinen
* Päivitys 13.11.2025: ETS2-päästökauppaa koskien EU on päättänyt lykätä liikenteen päästökaupan voimaantuloa vuodesta 2027 vuoteen 2028 blogitekstin julkaisun jälkeen.
Kommentoi