veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä tapahtuu II-oluen verotukselle – ja muuttaako se suomalaisten juomatottumuksia?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Alkon myynti on tavallisesti joulun aikaan kuumimmillaan, minkä vuoksi ei välttämättä ole suurikaan ihme, että tipaton tammikuu on muodostunut tavalliseksi ilmiöksi vuosittain. Tämän ohella kokonaisvaltaisempi raitistelu on alkanut kiinnostaa kansainvälisestikin.

Ryhtiliikkeet juomatottumuksissa eivät totta tosiaan ole viime aikoina rajoittuneet pelkästään vuoden ensikuukausiin: panimoala on viestinyt (2.11.2021) vähäalkoholisten ja alkoholittomien juomien menekin kasvaneen ”kumulatiivisesti 36,17 prosenttia” viime vuonna. Kasvuvauhti on ollut samanmoista aiempinakin vuosina lähimenneisyydessä.

Vuodenvaihteessa alkoholin valmisteverotuksessa tapahtuukin tässä mielessä relevantti muutos, kun oluen alennetun verokannan soveltamisalaa laajennettiin. Samassa yhteydessä alennetun verokannan verotasoa korotettiin hieman.

Aiemmin alennettua verokantaa sovellettiin yli 0,5 til-% ja enintään 2,8 til-% sisältävään olueen. Muutoksessa alennetun verokannan ylärajaa korotettiin, minkä myötä alennettu verokanta koskee enintään 3,5 til-% alkoholia sisältävää olutta.

Edellä mainittujen muutosten seurauksena 0,6–2,8 til-% alkoholia sisältävien oluiden verot (alv:eineen) nousevat noin 1–4 senttiä per 33 senttilitraa (cl). Samaan aikaan 2,9–3,5 til-% alkoholia sisältävien oluiden verot (alv:eineen) laskevat noin 12–14 senttiä per 33 cl.

Mitä on II-olut ja miten sitä verotetaan?

Vuosien varrella II-oluen suosion on toivottu saavan sijaa suomalaisten juomatottumuksissa, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Mutta mitä edes tarkalleen ottaen on II-olut?

Ennen nykyistä alkoholiverolainsäädäntöä oluen verotuksessa käytettiin jaottelua, jossa oluet jaettiin eri luokkiin alkoholipitoisuuksiensa mukaan. II-olueksi luettiin 2,9–3,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävä olut. III-olueksi katsottiin vastaavasti 3,8–4,6 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävä olut.

Sikäli kun oluen valmisteverotason aleneminen koskee 2,9–3,5 til-% alkoholia sisältävää olutta, voitaneen määritelmien näkökulmasta aika huoletta sanoa, että II-oluen verotus kevenee. Vanhassa laissa kuvailtu II-oluen määritelmä toki lukee mukaan myös 3,6–3,7 til-% alkoholia sisältävän oluen, jonka valmisteverotaso ei muutu aiemmasta.

Aiemmin II-olut on verotettu oluen ”tavanomaisen” valmisteverotason (alkoholi- ja alkoholijuomaverotaulukon tuoteryhmä 12) mukaan. Vuonna 2022 valmisteverotaso on 38,05 senttiä/cl puhdasta alkoholia. Oluen alennettu verokanta, johon kuuluu nykyään myös 3,5 til-% vahvuiset oluet, on vuoden 2022 alusta alkaen 28,35 senttiä/cl puhdasta alkoholia.

Näin ollen II-oluen valmistevero on III-olueen nähden matalampi kahdesta syystä: siihen sovellettavan alemman verokannan sekä absoluuttisesti matalamman alkoholimäärän tähden. Pieni tölkki (33 cl) 3,5 %:n vahvuista II-olutta sisältää 1,16 senttilitraa alkoholia, sikäli kun 4,6 %:n vahvuinen III-olut vastaavasti 1,52 senttilitraa alkoholia.

Täten II-oluttölkissä on noin 0,33 euroa valmisteveroa ja III-oluessa noin 0,58 euroa. On luontevaa ajatella, että valmistevero vyörytetään kuluttajahintaan, jolloin käytännössä valmisteverosta tulee maksettavaksi myös arvonlisäveroa (24 %): II-oluelle noin 0,08 euroa ja III-oluelle 0,14 euroa.

Summa summarum: alkoholiverosta aiheutuu noin 30 sentin juopa kulutusveroina (valmistevero + alv) 3,5 til-% ja 4,6 til-% alkoholia sisältävien oluiden välille. Se voi olla hintatietoiselle kuluttajalle vaikuttava summa –  makuja korostavalle olutharrastelijalle ei välttämättä niinkään.

Voiko II-olut vallata alaa III-oluelta?

Vastaus otsikon kysymykseen: voihan se. Panimoalankin mukaan vähäalkoholiset juomat ovat kasvattaneet suosiotaan suhteellisesti varsin nopeasti. On kuitenkin huomattava, että suomalainen oluen litramääräinen kulutus on erittäin III-olutpainotteista, joten mietojen oluiden absoluuttinen kulutus on vielä varsin maltillista III-oluihin nähden.

Matalampi alkoholipitoisuus tietää eri juomien tapauksissa kevyempää veroa ja tästä syystä panimoilla on kannustin tuottaa miedompia oluita ja muitakin juomasekoituksia. Tämä lienee huomattu panimoalallakin, sillä kauppojen valikoimiin onkin huomattu ilmestyneen III-oluita, joiden alkoholipitoisuus on madaltunut.

II-olut kykenee jatkossa alemman verokantansa ansiosta kilpailemaan hinnallaan entistäkin paremmin III-olutta vastaan. Jos sekä trendi että hinnoittelu ovat yhä enemmän II-oluen puolella, nähtäväksi jää, alkaako II-olut saada toden teolla sijaansa myös kulutustottumuksissa. Sillä olisi fiskaalista ja ehkäpä kansanterveydellistäkin merkitystä.

Kommentit (5)
 
  • Raine 5.1.2022 13.23
     
    Eikö kolmos oluen yläraja ole 4,7 prosenttia
    Ilmoita asiaton viesti
  • Jaska 5.1.2022 17.29
     
    Kolmosolut on alle 4,7 %
    Ilmoita asiaton viesti
  • VÄITÄN 7.1.2022 14.33
     
    "ehkäpä kansanterveydellistäkin merkitystä." Tämä kohta erityisesti kiinnitti huomioni.
    Itse en pidä juomien alkoholia itsessään epätervyestekijänä, jopa päinvastoin. Kyse on enemmänkin siitä mitä ja kuinka paljon juo.

    En ole mikään alkoholijuomien tai ihmisen elimistöntoiminnan asiantuntija, mutta väitän silti. Jos juo esim 2 pulloa 0,33 olutta on terveyden hyvinvoinnin kannalta parempi olla niin kutusuttua 3-olutta tai vahvempaa, kuin kitata pullokaupalla kakkosolutta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Juhani 10.1.2022 22.01
     
    Veroilla ei tässä ole merkitystä kuluttajan kannalta, sillä kaupassa matala-alkoholiset oluet maksavat saman verran kuin muutkin.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Roine 11.1.2022 13.42
     
    Kalliimmat juomat virkokkeet ja alkoholi saa edelleen helposti hakaisemalle Virosta(Etelä) tai Ruotsista (Ruotsinlaiva tai Pohjoisessa vielä helpommin) Suomi menettää tässä vain verotuloja, koska virvokkeet, energiajuomat ja oluet ovat paljon halvempia rajan tuolla puolen. Miksi Suomessa ei haluta lisää verotuloja vaan menettää niitä Ruotsiin ja Viroon?
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit