Terveysperusteisen veron laatiminen ei ole helppoa. Veronmaksajien viime kevään Vero2024-tapahtumassa arveltiin, ettei terveysperusteisen veron asettaminen ole mahdotonta – kun otetaan huomioon, että kuussakin on käyty.
Kuussa ei liene käynyt muita maita kuin Yhdysvallat. Samainen maa on muuten maailmassa yksi harvoista, joka ei ole ylipäätään ottanut vielä käyttöön arvonlisäveroa. Haasteensa kaikilla!
Terveysverohaasteeseen tartuttiin Suomessa noin vuosi sitten, kun pääministeri Orpon hallitus linjasi kevään 2024 kehysriihessä makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta. Esityksestä valmistui luonnos lausuntokierrokselle joulukuussa 2024.
Veronkorotuksen tavoite oli luonnoksen mukaan käytännössä fiskaalinen eli valtiontaloudellinen. Luonnoksessa arvioitiin, ettei veromuutoksella olisi todennäköisesti vaikutusta makeisten ja suklaan kokonaiskulutukseen.
Valmistelu keskeytyi, kun valtiovarainministeri puhalsi pelin poikki maaliskuun alussa 2025 EU-oikeudellisiin syihin vedoten.
Vaikka herkkujen arvonlisäverokannan eriyttäminen muista elintarvikkeista koettiin Suomessa haastavaksi, aivan yhtä haasteelliseksi se ei toisaalta lausuntoluonnoksen (kappale 2.3) mukaan ole kuitenkaan osoittautunut useissa muissa EU-maissa.
Voidaanko epäterveelliseen ravitsemukseen vaikuttaa muuten kuin verotuksella?
Valtiovallat pyrkivät vaikuttamaan kansanterveyteen ja ravitsemustottumuksiin paitsi Suomessa myös muissa EU-jäsenmaissa. Veroihmisten – ja ehkä tavallistenkin ihmisten – ällistykseksi ongelmaan on olemassa muitakin työkaluja kuin verotus.
Tuoreehko väline kuluttajien terveellisempään ostokäyttäytymiseen tuuppimiseksi on Nutri-Score-pakkausmerkintä. Nutri-Score on suunniteltu auttamaan kuluttajia helppotulkintaisten arvosanojen avulla tekemään terveellisempiä valintoja ruokakauppojen hyllyillä.
Arvosana perustuu elintarvikkeen
ravintosisältöön, josta johdetaan pistemäärä, jonka perusteella tuote saa arvosanan A:sta (terveellisin) E:hen (vähiten terveellinen).
Pakkaukseen näkyvästi sijoitetun merkinnän avulla kuluttaja voi nopealla silmäyksellä saada tuotteesta ohjeellisen käsityksen elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta. Näin voi helposti vertailla saman tuotekategorian elintarvikkeita keskenään. Elintarvikkeiden pisteytys perustuu algoritmeihin, jolla arvioidaan kukin elintarvike.
Pääosa tuotteista pisteytetään ns. pääalgoritmilla, jossa elintarvike saa ”myönteisiä” pisteitä proteiini-, kuitu- sekä hedelmä-/kasvis-/palkokasvipitoisuudesta. ”Kielteisiä” pisteitä kertyy energia-, suola-, sokeri- ja tyydyttyneen rasvan pitoisuudesta.
Tietyille elintarvikeryhmille (esim. juomat) pisteytyksessä on omia erityislaskentasääntöjä. Järjestelmän algoritmeihin on tehty lanseerauksensa jälkeen parannuksia, joilla on korjattu havaittuja ongelmakohtia. Nykyisen 2023 pääalgoritmin arvosana-asteikko on seuraava:
- A: ≤ 0 p
- B: 1–2 p
- C: 3–10 p
- D: 11–18 p
- E: ≥ 19 p
Siinä missä Nutri-Score-arvosanalla pyritään ohjaamaan kuluttajien ostopäätöksiä, se samalla kannustaa elintarvikkeiden valmistajia hiomaan reseptejään terveellisempään suuntaan parempien arvosanojen toivossa: vaikkapa pienentämällä reseptiensä suolapitoisuutta.
Nutri-Score muualla ja meilläkin
Nutri-Score on kehitetty Ranskassa kymmenisen vuotta sitten, ja se on enemmän ja vähemmän yleinen pakkausmerkintä muissakin Euroopan maissa, kuten Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Sveitsissä.
EU:n nk. Pellolta pöytään -strategian yhtenä tavoitteena on ollut päättää EU:n laajuisesta yhtenäisestä ravintoainemerkinnästä, joksi Nutri-Scorekin on ollut ehdolla.
Viimeaikaisten uutisten perusteella Nutri-Scoren edistäminen EU:n yhteiseksi pakkausmerkinnäksi on kuitenkin kohdannut voimakasta vastustusta erityisesti Italiassa.
Nutri-Scoren sinänsä neutraaliin laskenta-algoritmiin perustuvat arvosanat esimerkiksi italialaisille perinneherkuille kuten juustoille ja kinkuille ovat olleet kehnonpuoleisia, mikä ainakin osaltaan selittänee italialaisen elintarviketeollisuuden ja valtiovallankin neliraajajarrutusta pyrkimystä kohtaan.
Samalla italialaiset ovat puolustautuneet sillä, että kyseisiä herkkuja kuuluu nauttia kerralla vain pieniä määriä, mitä Nutri-Score ei toki huomioi.
Voimakkaan vastustuksen saattelemana näyttää siltä, että Nutri-Scoresta ei tule EU:ssa yhtenäistä ravintoainemerkintää ihan vähään aikaan. Se ei kuitenkaan estä jäsenmaita ottamasta merkintää käyttöön kansallisesti. Nykyisten käyttäjämaiden ohella kiinnostusta järjestelmään on ilmaantunut ainakin paitsi Itävallassa ja Virossa myös Suomessa.
Suomi ei ole virallisesti ottanut Nutri-Score-merkintää käyttöön ainakaan vielä, mutta merkintä ei ole tuiki harvinainen näky suomalaisten markettien hyllyillä. Vaikka kyse ei olisikaan aivan kirjaimellisesti Bryssel-efektistä, mm. keskieurooppalaisten elintarvikevalmistajien ylikansallisten pakkauksien mukana merkinnät ovat jo rantautuneet meille Pohjolaan.
Toimivatko Nutri-Scoren algoritmit?
Norjalaisiin ravitsemussuosituksiin nähden Nutri-Score erottelee tuoreen norjalaisvetoisen tutkimuksen mukaan sikäläisiä elintarvikkeita yleisellä tasolla ”hyväksyttävästi” (Amberntsson ym. 2025), mutta samalla Nutri-Scoressa tunnistetaan joitakin haasteita ja epäjohdonmukaisuuksia.
Ajankohtaiset Norjan ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravintosuosituksiin (NNR2023), joihin myös suomalaiset nykyiset ravitsemussuositukset perustuvat.
Ongelmallista tutkimuksen mukaan on se, ettei merkintä ole pakollinen hevi-tuotteissa, jotka ovat terveysnäkökulmasta elintarvikkeita parhaimmasta päästä. Pisteytyksen katsottiin myös olevan liian antelias ”puhdistetun” viljan tuotteille suhteessa täysjyvätuotteisiin. Se ei liioin erottele riittävästi vähärasvaisia juustoja rasvaisemmista verrokeista eikä vähärasvaisia kermoja rasvaisemmista.
Algoritmi ei tutkimuksen mukaan rankaise riittävästi esimerkiksi sokeroituja tuotteita, kuten muroja, eikä se palkitse riittävästi kalaa. Lisäksi se palkitsee laadukkaita kasviöljyjä valikoiden.
Amberntssonin ym. kanssa jokseenkin yhtäläisiin näkemyksiin järjestelmän puutteista on päädytty myös Suomessa.
Mitä tuleman pitää?
On kiinnostavaa nähdä, antaako valtiovalta lähitulevaisuudessa Nutri-Scoren käytöstä suosituksen tai velvoitteen Suomessa.
Nutri-Score ei nykyisellään vaikuta olevan vielä täysin virheetön, kun sitä peilaa pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Olennaisempaa lienee kuitenkin pohtia, olisiko Nutri-Score nykyiselläänkin jo riittävän hyvä – etenkin jos havaittuja puutteita voisi kehittää sujuvammin osana käyttäjämaiden joukkoa.
Ja toisaalta, sikäli kun Nutri-Score-merkinnät ovat alkaneet ilmestyä kauppojemme hyllyille meistä riippumattakin, passiivinen jättäytyminen järjestelmän ulkopuolelle ei vaikuta aivan ideaalitilanteelta sekään.
Jos otetaan huomioon, missä määrin suomalaiset yltävät annettuihin ravitsemussuosituksiin (s. 18–19), voisi kansanterveyttä parantaville ei-täydellisillekin uudistuksille katsoa olevan Suomessa tilaa, vaikka vaikkei niillä aina kuuhun mentäisikään. Kun otetaan huomioon suomalaisten ylipaino ja lihavuus sekä heikko kestävyyskunto, kansanterveyden parantamiseen soisi tomerampaa otetta yleisemminkin.
Lisätietoja:
Open Food Facts: Vapaaehtoisvoimin ylläpidetty sivusto, jolle on eritelty Nutri-Score-arvosanoja lukuisille suomalaisillekin tuotteille.
Ranskan kansanterveysviraston englanninkielinen sivu, jolta löytyy lisätietoja Nutri-Scoresta ja linkki laskuriin (Excel), jolla voi laskea päivitetyn algoritmin mukaisia arvosanoja eri elintarvikkeille.
Nutri-Score: Questions & Answers (pdf): Ranskan kansanterveysviraston opas Nutri-Scoresta ja sen päivityksestä 2023.
Janne Kalluinen
Kommentoi