”Väliaikaista kaikki on vaan.” Onko inflaatiokin, joka pitkästä aikaa nostaa päätään Suomessa ja maailmalla?
Niin talouden auktoriteetit ainakin kovasti toitottavat. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki (EKP) on vakuutellut, että hintojen nousu tasaantuu heti ensi vuoden puolella. Tämän puolesta puhuu vielä maltillinen pohjainflaatio, josta on riisuttu pois nopeasti suuntaan ja toiseen reagoivat energian ja elintarvikkeiden hinnat.
Fossiilisiin energialähteisiin kohdistuva hintapiikki kestääkin todennäköisesti vain talven ajan. Tämä ei kuitenkaan paljon lohduta esimerkiksi Helsingin kaukolämpöasiakkaita, joille pamahti 30 prosentin hinnan nousu loppuvuodeksi.
Vaikka piikki olisi kuinka väliaikainen, laskulla se näkyy tuskallisen monena oikeana eurona. Ne ovat pois muusta kulutuksesta. Kaukolämpö lämmittää muutenkin pääkaupunkilaisten kukkaroa lähes tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Aggressiivisimmissa arvioissa euroalueen kuluttajahinnat huitelevat neljän prosentin nousutasolla silloin kun ihmiset lähtevät jouluostoksille. Vaikka patoutunutta kysyntää esiintyy pandemian jälkeen runsaasti, eri tuoteryhmien hinnoissa on kipupisteitä, joiden jälkeen niiden kulutus kääntyy laskuun.
The Economist -lehti kirjoitti hiljattain amerikkalaisekonomisteista, jotka löysivät selvän yhteyden nousevien energian hintojen ja laskevan kulutuksen välillä.
Kymmenen prosentin hinnankorotus energiassa rokotti kestokulutushyödykkeiden menekkiä lähes viidellä prosentilla. Esimerkiksi autoissa pudotus oli vielä jyrkempi. Inflaation kiihtyminen voi hyydyttää lupaavan talouskasvun pyytämättä ja yllättäen.
Hankalinta EKP:n kannalta on se, että inflaatioon vaikuttavat samaan aikaan sekä kysyntä- että tarjontapuolen voimat. Keskuspankki voi rahapolitiikallaan vaikuttaa kuluttajien kysyntään, mutta kansanvälisen kaupan toimitusketjujen tukoksiin ei sen pitkä käsi yllä.
Kustannusinflaatio ei välttämättä rauhoitu sovinnolla, kun satamien päällimmäiset konttiruuhkat saadaan purettua ja sirutehtaat kunnolla käynnistettyä. Tuotannon ja jakelun eri vaiheissa on pulaa myös työntekijöistä, mikä siirtää inflaatiota palkkoihin ja nostaa siten yritysten kustannuksia entisestään.
Pitkällä aikavälillä inflaatiota rauhoittavat trendit voimistuvat taas. Verkkokauppa ja globaalit digialustat pitävät hintakilpailun vireänä ja kuluttajien vaihtoehdot loputtomina.
Sitä ennen keskuspankki voi kuitenkin joutua viheliäisen valinnan eteen. Suojellako hintavakautta ja nostaa korkoja vai varjellako ensisijaisesti julkisia talouksia ja pitää valtioiden rahahanat auki?
Fiksu taloustallaaja varautuu siihenkin vaihtoehtoon, että inflaatio pysyy laukalla. Silloin alkavat myös koronnostot. Onko oma taloutesi ja sijoitussalkkusi siihen valmis?
Antti Oksanen
Kommentoi