Pääjohtajanimitys vaikuttaa olevan yllätys kaikille muille paitsi Markku Heikuralle itselleen. Valtioneuvosto sivuutti ”ennakkosuosikit” ja nimitti virkaan Verohallinnon pitkäaikaisen tietohallintojohtajan.
Verohallinto on ollut julkishallinnon palvelujen sähköistämisen edelläkävijä. Sellaisessa organisaatiossa tietohallintojohtaja on usein myös muutosjohtaja, joka ymmärtää digitalisen toimintamallin mahdollisuudet ja vaatimukset.
Ja jotta muutoksen voi viedä läpi, on pakko ymmärtää organisaation prosessit perinpohjaisesti.
Juuri Verohallinnon kokonaisuuden hallinta ja siihen liittyvä laajakatseisuus painoivat valitsijoiden vaakakupissa. Ei siis esimerkiksi verolakien tuntemus, jota edustivat hakijoiden joukossa muun muassa Vaasan yliopiston vero-oikeuden määräaikainen professori Juha Lindgren ja Keskuskauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell.
”Muutosten tahti on tulevaisuudessa vain kiihtymään päin. Verohallinnon reagointikyvyn pitää olla kunnossa, muuten jäämme jalkoihin”, Heikura sanoo.
Alustat verolle
Niin sanotun alustatalouden yleistyminen ei ole muutoksista vähäisin.
Kun kansalaiselle kertyy tuloja esimerkiksi asunnon vuokraamisesta Airbnb-välitysalustan kautta tai verkon keikkatyöpalveluista, verottajan vaikeuskerroin nousee. Tulotiedot eivät välity maailmanlaajuisilta nettitoimijoilta viranomaisille automaattisesti kuten normityönantajalta.
Muutosherkkyys koskee myös Verohallinnon työntekijöitä. Siitä ei Heikura tunnu olevan lainkaan huolissaan.
”Meillä on todella kehitysmyönteinen henkilöstö. Uskomme vahvasti myös parhaiden asiantuntijoiden käyttöön – niin talon sisällä kuin ulkopuolelta.”
Suomalaiselle veronmaksajalle uusi pääjohtaja haluaa tarjota ennen kaikkea veronkannon vaivattomuutta. ”Mitä vähemmän pitää tehdä, sen parempi.”
Kun palvelujen käyttö on mahdollisimman helppoa, niin Verohallintokin onnistuu päätehtävässään:
”Pidämme toiminnan kunnossa ja turvaamme siten yhteiskunnan rahoituksen.”
Antti Oksanen