Uudellamaalla toimivat yritykset maksoivat veroja ja maksuja vuonna 2017 yhteensä 27 miljardia euroa,. Tästä yli 11,6 miljardia euroa oli arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardia yhteisöveroja, yli 225 miljoonaa kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardia palkkaveroja ja 5,5 miljardia eläkevakuutusmaksuja.
Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Yritysten todellinen jalanjälki -tutkimuksesta, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki.
Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä pelkästään yritysten maksamasta yhteisöverosta. Se on kuitenkin vain pieni osa yritysten koko verojalanjäljestä. Yritykset maksavat niin polttoaineiden valmistusveroa, sähköveroa, virvoitusjuomaveroa, jäteveroa kuin vakuutusmaksuveroa sekä lukuisia muitakin verolajeja.
"Esimerkiksi kiinteistövero mielletään usein vain omakotiasujien ja mökkiläisten murheeksi. Yritystoimintaan liittyvää kiinteistöveroa kerättiin viime vuonna Uudellamaalla liki 260 miljoonaa euroa. Se on 37 prosenttia koko maan vastaavasta saldosta ja 42 prosenttia kaikista Uudenmaan kiinteistöveroista, Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja, huomauttaa.
Kiinteistöveron lisäksi uusmaalaisista yrityksistä kertyy puolet koko Suomen yhteisöveroista, liki 40 prosenttia arvonlisä- ja tuoteveroista sekä 38 prosenttia palkansaajien maksamista tulo- ja kunnallisveroista.
”On tärkeää miettiä, kerätäänkö euroja uusilla veronkiristyksillä vai luomalla yrityksille olosuhteet, jossa ne kasvavat ja työllistävät. Tätä kautta ne tuovat entistä enemmän verotuloja ja hyvinvointia", Silen haastaa.
Satu Alavalkama
