Kullan hinta saavutti syyskuun ensimmäisellä viikolla kaikkien aikojen huipun. Ei siis ihme, että markkinoille on löytänyt uusia romukullan ostajia pilvin pimein. Kannattaako kultakorut muuttaa nyt rahaksi? Asiantuntija kehottaa tarkkaavaisuuteen.
Suomessa on useita tahoja, jotka ostavat romukultaa. Miten kannattaa siis toimia, jos laatikon pohjalta löytyy esimerkiksi rikkinäisiä kultaketjuja? Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman kertoo vinkit tuottoisiin kauppoihin.
Kihlman kehottaa tarkkaavaisuuteen. Jotta ei tule vedetyksi höplästä, kannattaa vertailla, eikä välttämättä tarttua ensimmäiseen tarjoukseen, joka tulee vastaan vaikkapa kauppareissulla.
”Yksi suurimmista toimijoista Suomessa on K.A. Rasmussen. Heidän kotisivullaan on maailmanmarkkinahinnat ja sinne päivitetään joka päivä, mitä he romukullasta maksavat. Muutenkin suosisin yrityksiä, joilla on nettisivuilla selkeät päivitetyt hinnastot.
Markkinoilla on paljon pieniä toimijoita, jotka voivat luvata mainonnassaan kovia hintoja, mutta lopullinen korvaus ei vastaakaan sitä, mitä on annettu ymmärtää.
Tällä alalla on tahoja, jotka lupaavat kullasta jonkin hinnan, mutta sitten syntyy muita hallinnollisia kuluja, mihin myyjä ei olekaan varautunut. Tällä alalla yrityksiä on paljon ja kaikilla on eri toimintatapansa. Kehottaisin katsomaan muutamia tahoja ennen myyntipäätöstä ja tekemään vertailuja.”
Paljonko romukultaa myymällä voi tienata?
”Kullan hinta saavutti tällä viikolla korkeimman hintansa koskaan. Puhutaan aika huikeasta kehityksestä viimeisten 20 vuoden aikana.
Kullalla on maailmanmarkkinahinta, joka toimii ikään kuin referenssinä. Romukullasta ei kuitenkaan makseta maailmanmarkkinahintaa, sillä romun käsitteleminen vaatii työtä. Se pitää esimerkiksi puhdistaa.
Lisäksi pitää muistaa, että kultaa on eri pitoisuuksia. Jos sormus on esimerkiksi 14 karaatin kultaa, sen painosta vain reilu puolet on kultaa. Maailmanmarkkinahinta on puhtaalle kullalle.”
K.A. Rasmussenin sivuilta selviää, että esimerkiksi 3.9.2025 he maksoivat 18 karaatin romukullasta 59,33 euroa grammalta. Esimerkiksi kultasormus voi painaa keskimäärin ehkä 4‒8 grammaa.
Mitkä asiat vaikuttavat kullan hintaan ja mitä hinnalle tapahtuu jatkossa?
”Maailmantilanne ja USA:n poliittinen tilanne ovat aiheuttaneet sen, että kullan hinta on koko ajan noussut. Aina, kun on epävarmuutta, kulta muuttuu kiinnostavaksi ja hinta nousee. Näköpiirissä ei ole helppoja ratkaisuja maailman epävarmuuteen. Kullan hinta tulee pysymään jatkossakin vielä korkealla. Toki, jos seuraa hintakäyriä, kullan hinta vähän laskee ja nousee. Kun maailmassa tapahtuu jotain surullista, silloin tulee usein hintapiikki. Trumpin tariffit ja kaikki tällaiset asiat satavat kullan hinnan nousun laariin.”
Onko nyt hyvä hetki myydä romukultaa?
”Jos on ylimääräistä kultaa, nyt on hyvä aika muuttaa sitä rahaksi. Mutta minulla ei ole ennustustaitoja. Niin kuin osakkeissa, myös kullassa sen arvo on oikea vain silloin kun sitä myydään ja ostetaan. Kaikki mitä hinnalle tapahtuu siinä välillä, on spekulatiivista. En kuitenkaan näe mitään dramaattista kullan hinnan laskua lähitulevaisuudessa. Pientä sahausta varmaankin.”
Miten voi varmistaa, että saa hyvän hinnan?
”Kannattaa aina kysyä tarjousta parista kolmesta paikasta ja katsoa, mitä ostajat tarjoavat, vertailla hintoja ja myös ehtoja. Tärkeää on ottaa selvää siitä, onko hinta se, minkä saa suoraan käteen, vai vähennetäänkö siitä jotain.
Jos hinnat vaihtelevat suuresti, kannattaa valita yritys, joka tuntuu vakavaraiselta ja luotettavalta ja jonka hinnoitteluperiaate on selkeä. Romukullan panon voi selvittää etukäteen esimerkiksi keittiövaa’alla.”
”Kullan maailmanmarkkinahinta on referenssi. Kullan ostajilla on lisäksi voittomarginaali. He maksavat tietyn hinnan kullasta, sitten kulta puhdistetaan ja vanhat korut sulatetaan. Hinnassa, mitä kullasta maksetaan ovat puhdistuskulut ja marginaali. Lisäksi pitää muistaa, että 14 karaatin korusta vain vähän yli puolet on kultaa. Samoin 18 karaatin kullasta kolme neljäsosa. Leimat ovat olennaisia pitoisuuden määrittämiseksi, kun kullalla käydään kauppaa.”
Ostavatko kultakaupat romukultaa?
”Kyllä, aika usein tilausten yhteydessä voi tuoda vanhaa kultaa ja sitten siitä valmistetaan uusia koruja. Se on ekoteko ja raaka-aine lasketaan hyvityksenä. Mutta myös kultakaupoissa romukultaan liittyy työtä, ennen kuin se on käyttökelpoista materiaalia.”
Onko joskus kannattavampaa myydä vanha koru koruna?
”Jos koru on arvokas ja sillä on muistoarvoa, pitää miettiä, kannattaako se myydä. Vanhat, hyväkuntoiset ja hienot korut kannattaa yleensä myydä koruina. Ostajan pitäisi kertoa myyjälle, että kyseessä on arvokoru, joka kannattaisi mieluummin myydä esimerkiksi huutokaupassa. Se kuuluu hyvään tapaan.”
Saako korusta enemmän rahaa, jos siinä on timantteja?
”Jos koru myydään kultana, silloin kulta on raaka-aine, josta ostaja on kiinnostunut.
Jalokiville ei ole olemassa kierrätysjärjestelmää. Jos timantit haluaa säilyttää, ne pitää otattaa korusta irti ja antaa asiakkaalle. Monesti timantit ovat pieniä kiviä, jotka eivät ole kovin arvokkaita ja niiden irrottaminen maksaa. Timanteista ei saa lisähintaa.”
Millaisia leimoja kultakoruista kannattaa etsiä?
”Korujen leimoista löytyvät pitoisuusmerkinnät. Kullassa ne ovat yleensä 585 eli 14 karaattia ja 750 eli 18 karaattia. Esimerkiksi leimat.fi-sivustolta voi tarkistaa suomalaisista jalometallileimoista, miten niitä luetaan ja tulkitaan.”
Taloustaito on haastatellut Henrik Khilmania samasta aiheesta 21.9.2023
Outi Airaksinen
