Ruotsin koronatilanne on ollut Suomea vaikeampi pandemian alusta lähtien. Miten tämä näkyy maiden talouskehityksessä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen?
”Tilanne on aika lailla samanlainen sekä Suomessa että Ruotsissa. Pohjoismaiden taloudet ovat selvinneet muuta Eurooppaa paremmin koronapandemiasta. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomen ja Ruotsin taloudet supistuivat viime vuonna noin kolme prosenttia. Tälle vuodelle odotetaan jo samansuuruista kasvua – Ruotsissa ehkä vielä vähän nopeampaa.
Toki ennusteet ovat epävarmoja. Kaikki riippuu siitä, milloin tautitilanne saadaan rauhoittumaan ja talous vakaammalle pohjalle.”
Mistä syystä Ruotsin talouden odotetaan piristyvän Suomea nopeammin?
”Tähän vaikuttaa yksityinen kulutus, jonka odotetaan lähtevän Ruotsissa nopeammin kasvuun kuin Suomessa. Viime vuonna kulutus putosi Ruotsissa viisi prosenttia, kun Suomessa pudotusta oli neljä prosenttia. Tällä perusteella arvioidaan, että Ruotsissa olisi enemmän patoutunutta kysyntää. Rahaa on jäänyt säästöön, kun kuluttajat eivät ole päässeet ostamaan tuotteita ja palveluja.
Myös Ruotsin valtion odotetaan elvyttävän taloutta voimakkaammin kuin Suomessa. Viimeisimpien tietojen Ruotsin elvytyspaketit vastaisivat noin kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Suomessa vastaava luku on vain pari prosenttia.”
Valtiovarainministeriön helmikuisen arvion mukaan Suomen talous kasvaa vuosina 2019–2030 kymmenen prosenttia, mutta Ruotsissa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen. Mihin Ruotsin talouden vahvuus perustuu?
”Ruotsilla on muun muassa Suomea monipuolisempi viennin rakenne. Sieltä viedään esimerkiksi Suomea enemmän kulutustavaroita, joita menee kaupaksi kaikissa suhdanteissa.
Vieläkin oleellisempi asia on erilainen väestörakenne. Ruotsissa väestö ei ikäänny yhtä voimallisesti kuin Suomessa. Siellä työikäisen väestön määrä kasvaa, kun se meillä supistuu. Tämä johtuu pitkälti maahanmuutosta.
Myös Ruotsin julkinen talous on Suomea vahvemmalla pohjalla. Siellä julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on alle 40 prosenttia, kun se meillä nousee todennäköisesti jo 70 prosenttiin.
Etua Ruotsille tuovat myös oma valuutta ja sen mahdollistama joustava rahapolitiikka. Pitkällä aikavälillä Ruotsi pystyy aina sopeuttamaan rahapolitiikkaansa taloustilanteen mukaan. Suomi on riippuvainen Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta. Ei ole itsestään selvää, että EKP ottaisi päätöksissään aina huomioon yhden pienen maan tilanteen.”
Matti Remes
