Kulujen kasvu ei enää ole ykköshuoli, vaan heikkenevä kysyntä. Vientiyhtiöt kärsivät etenkin Euroopan markkinoiden hiljenemisestä. Myös kotimarkkinoilla toimivat yhtiöt arvioivat ensi vuotta varovaisesti.
Tuloskausi oli vaisu, mutta pelättyä hieman parempi. Näin analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen luonnehtii kolmannen vuosineljänneksen kokonaiskuvaa Helsingin pörssissä.
Tätä kirjoitettaessa enää muutaman yhtiön tulos oli julkaisematta. Inderesin seuraamista yhtiöistä puolet ylitti tulosodotukset, kun taas vajaa kolmasosa teki ennusteita heikomman tuloksen. Liikevaihdossa ennusteista jäi jälkeen reilu kolmannes yrityksistä. Noin puolella liikevaihto oli linjassa suhteessa odotuksiin.
"Tänä vuonna pörssiyhtiöt ovat joutuneet kamppailemaan entistä enemmän heikkenevää kysyntää vastaan. Kohtuulliseen tulokseen ylsivät yhtiöt, jotka ovat pystyneet sopeutumaan markkinoiden hiljenemiseen", Viljakainen sanoo.
Kysynnän heikkeneminen iskee yhtiöihin kahta kautta, sillä myyntimäärien vähentymisen ohella se voi heikentää tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua.
Viljakainen huomauttaa, että vielä alkuvuodesta yhtiöiden suurin huolenaihe oli tuotantokuluja lisäävä inflaatio. Nyt kannattavuutta syövä kustannusten nousu on hiljentynyt merkittävästi. Poikkeuksena ovat usein henkilöstökulut, jotka etenkin palvelualan yhtiöissä ovat iso kuluerä.
Konepajojen tilaukset alkavat hiipua
Tuloskauden tähdeksi Viljakainen nostaa erittäin vahvaa tulosta tehneen pankkisektorin, jossa kirkkaimmin loisti Nordea. Pankkien kova tuloskunto johtuu ennen muuta koronnostojen myötä parantuneesta korkokatteesta, mikä tarkoittaa korkotuottojen ja -kulujen erotusta.
Konepajoista etenkin suurimpien yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset pysyivät varsin hyvällä tasolla, kiitos viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella saatujen tilausten. Heinä–syyskuun aikana sisään tulleet uudet tilaukset jäivät sen sijaan odotuksia heikommiksi.
Nokian tulos oli heikko, ja yhtiö oli yksi tuloskauden suurimpia pettymyksiä Viljakaiselle. Alakulo vaivasi myös it-palveluja tarjoavia yhtiöitä.
"It-sektorilla ja etenkin räätälöidyssä ohjelmistokehityksessä alkaa näkyä selvästi, että uusien investointien sijaan asiakkaat säästävät", Viljakainen tulkitsee.
Metsäyhtiöiden vaikeudet jatkuvat
Metsäyhtiöiden tulokset olivat edeltävän vuosineljänneksen tavoin erittäin heikot. Viljakaisen mukaan tämä johtuu ennen muuta päämarkkinan eli Euroopan kehnosta talouskehityksestä. Kuluttajien ostovoimaan kohdistuneen paineen takia tuotteiden kulutus on heikkoa.
Asiakkailla on myymätöntä tavaraa varastoissa, ja tuotteiden hintapaineet alaspäin ovat kovat. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat koholla erityisesti puun korkean hinnan vuoksi Pohjoismaissa.
"Metsäyhtiöiltä tuli ristiriitaisia arvioita myös tulevasta. UPM on lähitulevaisuudesta selvästi Stora Ensoa ja Metsä Boardia optimistisempi."
Rakennusalan yhtiöillä tuloskausi oli odotetun heikko. Lähikuukaudetkin näyttävät murheellisilta etenkin asuntorakentamisessa.
Myös kuluttajamarkkinoille tuotteita valmistavilla yhtiöillä oli vaikeaa. Tästä kertovat Fiskarsin ja Nokian Renkaiden tulosvaroitukset ennen tulosjulkistuksia.
"Kuluttajien ostovoima on paineen alla. Kysyntä kohdistuu nyt tavaroiden sijaan palveluihin. Helsingin pörssissä tästä hyötyivät ravintolayhtiö Noho Partners ja lentoyhtiö Finnair."
Elintarvikeyhtiöiden tuloskautta Viljakainen luonnehtii kohtuullisen hyväksi. Inflaation hidastuminen tuo helpotusta tuotantokustannusten nousuun. Samaan aikaan yhtiöt ovat pystyneet nostamaan tuotteidensa hintoja. Ne valmistavat päivittäistavaroita, joita kuluttajien on poimittava joka tapauksessa ostokoriinsa kohonneista hinnoista huolimatta.
Pörssiyhtiöt niukkasanaisia tulevasta
Korkean korkotason hiljentämä kysyntä, epävarmat talousnäkymät ja maailmanpoliittiset jännitteet tekevät tulevan ennakoinnista entistä vaikeampaa. Helsingin pörssiyhtiöt arvioivat tulevaa vuotta niukkasanaisesti.
"Toisaalta tämä oli myös odotettua, sillä tavanomaisen vuosisyklin mukaan yhtiöt kommentoivat perusteellisemmin seuraavaa vuotta vasta tilinpäätösten julkaisun yhteydessä. Epävarmat näkymät ovat saaneet yritykset entistä varovaisemmiksi lausumaan mitään", Antti Viljakainen huomauttaa.
Helsingin pörssi toipui marraskuun alussa hieman lokakuun lopun pohjalukemista, mutta osakekurssien kehitystä kuvaava yleisindeksi oli tätä kirjoitettaessa edelleen runsaat kymmenen prosenttia vuoden alkua alempana. Muissa länsimaisissa pörsseissä kurssikehitys on ollut selvästi parempaa.
Viljakaisen mukaan Helsingin pörssissä vauhtia hidastaa ennen muuta kansainvälisistä markkinoista riippuvaisten teollisuusyhtiöiden suuri painoarvo. Niiden tärkeimmät vientimarkkinat Euroopassa ovat jo taantumassa tai uhkaavat ajautua siihen.
Euroopan vaikeuksien ohella monia vientiyrityksiä painaa myös Kiinan talouden odotettua hitaampi toipuminen korona-ajan ahdingosta.
"Yhdysvaltain talouskehitys on ollut tähän saakka vahvaa, mutta monen talousmittarin mukaan taantuman riski on sielläkin kasvanut."
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous supistuu loppuvuonna. Yksi syy kysynnän hiipumiseen on korkojen nousu, joka vaikuttaa meillä monia muita Euroopan maita nopeammin. Suomessa asuntolainat ja yritysluotot sidotaan yleensä lyhyisiin viitekorkoihin, kun muualla suositaan kiinteäkorkoisia lainoja.
Pörssin aiemmat tähdet pettivät
Heinä–syyskuun tuloskaudella pettymyksiä tuotti moni aiemmin Helsingin pörssissä loistanut yritys. Tässä Inderesin analyytikon Olli Koposen nostot tuloskaudesta.
ONNISTUMISET
Huhtamäki
Pakkaustuoteyhtiön operatiivinen tulos ylitti markkinoiden odotukset melko selvästi. Yhtiö on onnistunut tehostustoimissaan ja kustannusten hallinnassa ennakoitua paremmin. Lisäksi markkinakommenteissa oli lievä positiivinen sävy kysynnän pohjan saavuttamisesta. Se voi auttaa yhtiötä jälleen kasvamaan.
Wärtsilä
Konepajayhtiön tilauskertymä ylitti selvästi ennusteet, ja se on myös pystynyt parantamaan tulosmarginaalejaan odotuksia paremmin. Näkymätkin olivat pääosin positiivissävytteisiä.
Oma Säästöpankki
Pankin tulos ylitti odotukset selvästi, kun yhtiön saama korkokate vahvistui ja kulujenhallinta oli odotuksia parempi. Myös myönnettyjen lainojen määrä kasvoi vastoin odotuksia.
Neste
Energiayhtiön uusiutuvat ja öljytuotteet vetivät koko konsernin tuloksen odotettua paremmalle tasolle niin myynnin kuin marginaalien osalta. Yhtiölle tärkeiden uusiutuvien tuotteiden näkymät ovat sumuisten lähivuosien läpi oikein hyvät.
Cargotec
Konepajayhtiön tilaukset jäivät odotuksista, mutta kannattavuus oli selkeästi markkinoiden odotuksia parempi. Etenkin tytäryhtiö Kalmarin ennätysvahva kannattavuus sai jatkoa.
PETTYMYKSET
Kempower
Sähköautojen latauslaitteita valmistavan yhtiön kannattavuus oli vahva, mutta kasvuyhtiölle tärkeä liikevaihto ja tilauskertymä jäivät odotuksista. Ne vetivät raportin kokonaiskuvan negatiiviseksi. Kasvun kulmakertoimeen kohdistuu nyt aikaisempaa enemmän epävarmuutta.
Nokia
Nokian tuloskausi oli selvästi odotuksia heikompi, kun jarrutus matkapuhelinverkoissa ja verkkoinfrastruktuurissa oli ennakoitua rajumpi. Loppuvuoden yllä leijuu tulosvaroituksen riski, mikäli patenttikiistat Oppon ja Vivon kanssa eivät ratkea. Myös lähivuosien näkymät heikentyivät ja yhtiö ilmoitti merkittävistä säästötoimista.
Nokian Renkaat
Rengasvalmistaja antoi tulosvaroituksen ennen tulosjulkistusta. Sekä liikevaihto että tulos olivat pettymykset markkinoille. Kysyntä on ollut heikkoa premium-tason talvirenkaille. Kapasiteettipula on taas vaikeuttanut muiden kysytympien renkaiden valmistusta.
Ponsse
Metsäkonevalmistajan tilauskertymä, liikevaihto ja tulos jäivät odotuksista. Metsäteollisuuden kysynnän heikentyminen ja yleinen epävarmuus vaikuttivat metsäkoneiden kysyntään negatiivisesti.
Fiskars
Käyttötavaroita valmistava yhtiö joutui varoittamaan tuloksestaan jo toista kertaa tänä vuonna markkinan säilyessä vaikeana. Tästä seurannut odotuksia heikompi liikevaihdon kehitys heikensi selvästi myös tulosta. Tehostustoimet eivät ole tepsineet odotetusti ja näkymä on heikentynyt.
Matti Remes
