veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Suhdanteet: Kerkiääkö kuluttajakin kasvun imuun?

Suhdanteet: Kerkiääkö kuluttajakin kasvun imuun?
15.9.2017

Suomen talous on lähtenyt yllättävän ripeään kasvuun. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala ei kuitenkaan odota kasvun jatkuvan tällaisena kovin pitkään.

Kuva Patrik LindströmPitkän pysähtyneisyyden jälkeen Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Miten merkittävä käänne sinusta on?

”On se merkittävä odotuksiin nähden. Kasvuennusteet ovat tänä vuonna parantuneet reilusti osittain siksi, että viime vuoden tiedot ovat tarkentuneet. Itse asiassa talouden käänne tapahtuikin jo viime vuonna, jolloin sekä yksityinen kulutus että rakennusala vahvistuivat.

Tänä vuonna myös vienti on piristynyt. Meillä on nyt aika hyvä tilanne monella sektorilla. Kotimarkkinoilla riittää kysyntää, vienti vetää ja rakentamisen lisäksi muutkin investoinnit ovat kasvussa. Esimerkiksi yritysten kone- ja laiteinvestoinnit ovat lisääntyneet.”

Tuliko talouden elpyminen yllätyksenä?

”Ennusteissa talouden käännepisteisiin reagoidaan usein myöhässä. Sekä kotitalouksien että yritysten toimintaa ohjaavat toteutuneen kehityksen lisäksi odotukset. Kun odotukset paranevat, ne luovat vipuvaikutuksen, jonka ennakoiminen on vaikeaa.

Tämä vipuvaikutus on nyt ollut poikkeuksellisen suuri. Siihen on vaikuttanut usea tekijä, esimerkiksi kilpailukykysopimus, joka pitkän vääntämisen jälkeen saatiin aikaan, sekä monet hyvät uutiset, kuten laivatilaukset, Uudenkaupungin autotehtaan tilaukset ja Äänekosken suuri biotuotetehdasinvestointi.”

Monissa ennusteissa talouskasvun odotetaan tänä vuonna olevan 2,5–3 % ja ensi vuonna noin 2 %. Miten pitkään kasvu jatkuu?

”Siihen pitää varautua, että tällä vauhdilla ei jatketa kovin pitkään. Syitä on kaksi:

1. Nyt nähty kasvunykäyksemme johtuu osittain siitä, että takanamme on pitkä taantumajakso. Se on synnyttänyt patoutunutta, tilapäistä kysyntää. Lisäksi taloudessa on ollut käyttämättömiä resursseja, jotka on kysynnän virkistyessä saatu helposti käyttöön.

Tällaiset tekijät tuovat talouteen buusteja, jotka yleensä menevät nopeasti ohi.

2. Olemme tänä vuonna päässeet maailmantalouden kasvun imuun. Toisaalta olemme myös hyvin riippuvaisia kansainvälisen talouden kehityksestä.

Eurooppa näyttää olevan hyvässä noususuhdanteessa, joten lähialueellamme ei ole suuria riskejä.

Nähtävissä on kuitenkin jo merkkejä siitä, että Yhdysvaltojen nousu ei välttämättä jatku kovin pitkään. Myös Kiinan taloudessa on paljon riskejä. Nämä kaksi – Yhdysvallat ja Kiina – johtavat maailmantalouden suhdannevaihteluja.”

Onko hyviä vuosia kuitenkin vielä edessä?

”Ensi vuonna ja ehkä vielä vuonna 2019 talouden kasvuvauhti pysyy reippaana.  Sen jälkeen Suomen talouskasvu todennäköisesti hidastuu pitkän aikavälin perusuralleen eli 1-1,5 prosentin vaiheille.

Kasvun rajoitteena meillä on etenkin väestön ikääntyminen ja työikäisten väheneminen, joten työn määrä ei lisäänny. Pitkällä aikavälillä talouskasvumme onkin pääasiassa tuottavuuden kasvun varassa. Nyt Suomessa kannattaisi käyttää kasvun vuodet hyväksi ja tehdä tärkeitä talouden, työmarkkinoiden ja koulutus- ja innovaatiojärjestelmän rakenneuudistuksia.”

Miten kuluttajien tulot ja ostovoima kehittyvät tänä ja ensi vuonna?

”Hyvä uutinen kuluttajille on, että inflaatio eli hintojen nousu pysyy hitaana.

Kilpailukykysopimus kutisti ansioita. Sen vaikutuksia kompensoidaan palkansaajille veroratkaisuilla. Julkisella sektorilla kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset kuitenkin pienentävät ansiotasoa.

Yleisesti ottaen reaaliansiot kehittynevät ’maltillisen positiivisesti’. Syksyn sopimuskierrokselta voisi olla luvassa ehkä suunnilleen prosentin palkankorotukset.”

Työllisyyden kasvu, väestön ikääntyminen ja kaupungistumistrendi tuovat yhä uusia asukkaita kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat näyttävätkin lähteneen pitkästä aikaa kestävämpään nousuun. Onko riskinä, että asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ponnahtavat pilviin?

”Riski saattaa olla, mutta tällä hetkellä sellaista ei ole näköpiirissä. Suomessa asuntohintojen kehitys on kaikilla mittareilla ollut maltillista toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.”

Saako asuntovelallinen vielä nauttia matalista koroista pitkäänkin?

”Vaikka taloustilanne on euroalueella parantunut, se on edelleen haastava ja inflaatio kaukana tavoitteista. Oletettavasti euriborit (asuntolainojen yleisimmät viitekorot) pysyvät ainakin pari vuotta vielä matalina.

Silti velallisen on viisasta varautua korkojen nousuun. Järkevää olisi lyhentää asuntolainaa nyt, kun korkomenot ovat vielä pienet.”

Asuntovelalliset siis hyötyvät, mutta tallettaja ei ilmeisesti lähivuosinakaan saa järjellistä korkoa säästöilleen?

”Tuskin saa. Jos haluaa säästöilleen tuottoa, on oltava valmis ottamaan huomattavasti enemmän riskiä kuin vaikkapa 10-20 vuotta sitten.”

Usein riskin lisääminen tarkoittaa sitä, että säästäjä panee aiempaa suuremman osan säästöistänsä osakesijoituksiin. Nyt osakesäästäjät kuitenkin arpovat, ovatko osakkeet jo liian kalliita ostettavaksi.

”Riskittömän koron lasku on houkutellut yhä enemmän sijoituksia osakkeisiin, joten osakkeet ovat kallistuneet. Sijoittajan pitää ottaa huomioon, että riskit ovat kasvaneet. Sijoitusten hyvän hajautuksen merkitys on entisestään korostunut.”

Ulla Simola

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.