veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Sijoittaja, tarkkaile yhtiön hinnoitteluvoimaa – inflaatio iskee yrityksiin eri tavoin

Sijoittaja, tarkkaile yhtiön hinnoitteluvoimaa – inflaatio iskee yrityksiin eri tavoin
20.5.2022

Kiihtyvästä inflaatiosta on tullut iso päänvaiva pörssiyhtiöille. Tuotantokustannusten nousu syö yleisesti yhtiöiden kannattavuutta, mutta jotkin toimialat kärsivät inflaatiosta muita enemmän.  

Euroalueen inflaatio nousi maaliskuussa ennätykselliseen 7,5 prosenttiin. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat kohoavat tätäkin nopeammin.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo, että kiihtyvä inflaatio aiheuttaa paljon päänvaivaa myös Helsingin pörssiin listatuille yhtiöille.

"Inflaatio on huono uutinen käytännössä kaikille yhtiöille. Se myös ruokkii itseään. Kun hinnat nousevat, halutaan lisää palkkaa. Se taas lisää yritysten kustannuksia, minkä vuoksi niiden on korotettava hintoja", Suominen toteaa.

Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat esitelleet viime viikkojen aikana varsin hyviä tammi–maaliskuun tuloksiaan. Siitä huolimatta osakekurssien pääsuunta on ollut alaspäin.

Varainhoitoyhtiö Front Capitalin päästrategi Vesa Engdahl sanoo, että yritysten tuloksia enemmän kursseihin vaikuttavat nyt kasvaneet huolet inflaation kiihtymisestä ja korkotason noususta.

Sijoittajia huolettavat myös talouskasvun kestävyys ja lisääntyneet geopoliittiset riskit Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

"Merkillepantavaa on, että erityisesti kasvuosakkeiden kurssit ovat olleet paineessa. Samaan aikaan niin sanotut arvo-osakkeet ovat tarjonneet sijoittajille varsin hyvin suojaa yleistä kurssilaskua vastaan", Engdahl sanoo.

MITKÄ YHTIÖT KÄRSIVÄT ENITEN INFLAATIOSTA? "Usein yritykset, jotka valmistavat ei-välttämättömyyshyödykkeitä, kuten elektroniikkaa, autoja, sisustustuotteita, kalliita brändituotteita, sekä ravintolat ja matkailuyritykset."
Päästrategi Vesa Engdahl, Front Capital

Ketkä pärjäävät kustannuspaineissa?

Lippo Suominen huomauttaa, että osakkeet menestyvät tavallisesti varsin hyvin nopeankin inflaation aikana.

"Inflaatio kiihtyy yleensä silloin, kun taloudessa menee hyvin. Historiallisesti katsottuna koronnostojen aloitus ei ole ollut siksi huolestuttava asia osakemarkkinoiden kannalta."

Nyt nopeasti kiihtynyt inflaatio näyttää kuitenkin huolestuttavan sijoittajia.

"Raaka-aineiden ja energian kallistuminen sekä yleisesti nopeassa tahdissa kohoava hintataso luovat kustannuspaineita yrityksille. Liikevaihdot voivat kasvaa, mutta tulosmarginaalit uhkaavat kutistua", Engdahl sanoo.

Inflaatio kohtelee eri yrityksiä kuitenkin eri tavalla. Parhaassa asemassa ovat yhtiöt, jotka kykenevät siirtämään kohonneet tuotantokustannukset lopputuotteidensa hintoihin.

"Sellaisia ovat yleensä raaka-aineiden tuottajat, energiayhtiöt, yleishyödyllisiä palveluja tarjoavat ja peruskulutustavaroita valmistavat yhtiöt", Engdahl listaa.

Sen sijaan yritykset ja toimialat, joilla kilpailu on kovaa, eivät välttämättä pysty siirtämään kohonneita kustannuksia lopputuotteiden hintoihin.

"Tällaisia yrityksiä ovat usein yritykset, jotka valmistavat jotain muuta kuin välttämättömyyshyödykkeitä. Niitä ovat esimerkiksi elektroniikka, autot, kodin sisustus, kalliit brändituotteet, ravintolat, matkailu ja muut vapaa-ajan palvelut", Engdahl luettelee.

Lippo Suomisen mukaan inflaatiosta kärsivät muita enemmän myös yhtiöt, joiden hinnoittelu perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi konepajojen toimitukset tehdasinvestointeihin.

"Myös rakennusyhtiöille inflaatio on iso haaste. Projektin toteuttamisesta on sovittu tietty hinta, mutta rakentamiskustannukset nousevat koko ajan", Suominen vertailee.

MITKÄ YHTIÖT KÄRSIVÄT ENITEN INFLAATIOSTA? "Sellaiset yhtiöt, joiden tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Sellaisia ovat esimerkiksi rakennusyhtiöiden projektit."
Päästrategi Lippo Suominen, S-Pankki

Myös koronnostot syövät kannattavuutta

Inflaation kiihtymisen vuoksi keskuspankit ovat kiristämässä rahapolitiikkaansa ja nostamassa ohjauskorkoja. Vesa Engdahlin mukaan kohoava korkotaso vaikuttaa yritysten tuloksentekokykyyn ja heijastuu myös osakkeiden hinnoitteluun.

"Nousevat korot kasvattavat yritysten rahoituskuluja ja leikkaavat siten suoraan niiden tuloksia."

Suominen muistuttaa, että suurin osa pörssiyhtiöiden rahoituksesta tulee yleensä joukkolainamarkkinoilta kiinteällä korolla. Korkotason nousu näkyy näin rahoituksessa vasta pidemmällä aikavälillä.

"Sen sijaan tuotteiden ja palvelujen kysynnässä korkojen nousu alkaa näkyä nopeammin."

Yritykset harkitsevat investointejaan entistä tarkemmin, jos niihin on hankittava rahoitusta vaikkapa prosenttiyksikköä korkeammalla korolla. Sama pätee kuluttajien asuntokauppoihin.

"Koronnostot myös lisäävät asuntolainan hoitokuluja, mikä vaikuttaa kulutukseen", Suominen sanoo.

Myös Engdahl korostaa koronnostojen epäsuoria vaikutuksia pörssiyhtiöihin. Suurin pelko markkinoilla on, että Yhdysvalloissa pitkään jatkunut superelvyttävä rahapolitiikka vaihtuu keskuspankki Fedin liian nopeisiin ja suuriin ohjauskorkojen nostoihin.

"Se tappaisi talouskasvun ja ajaisi pahimmillaan Yhdysvaltain ja koko globaalitalouden taantumaan."

Arvoyhtiöt nyt parhaissa asemissa

Korkojen noustessa parhaassa asemassa ovat Engdahlin mukaan yhtiöt, joilla on vähän velkaa, vahva tase ja hyvä kassavirta. Yleensä tällaiset arvoyhtiöt tarjoavat omistajilleen myös kohtalaisen osinkotuoton.

"Altavastaajan asemassa ovat sen sijaan velkaiset yhtiöt ja kasvuyhtiöt, joilla osakkeen arvo perustuu kaukaisessa tulevaisuudessa odotettavissa oleviin positiivisiin kassavirtoihin."

Engdahlin mukaan nousevat korot näkyvät osakkeiden hinnoittelussa yleisesti käytettyjen kassavirtamallien kautta. Osakkeiden hinta perustuu tulevaisuuden odotettavissa olevien kassavirtojen nykyarvoon. Korkotason kohotessa malleissa käytetty diskonttokorko nousee, jolloin tulevien kassavirtojen nykyarvo laskee.

"Tällöin osakkeelle perusteltavissa oleva hinta laskee myös", Engdahl sanoo.

Korkojen nousu saattaa painaa osakekursseja yleisesti myös siksi, että sijoittajat alkavat siirtää varojaan osakesijoituksista korkoinstrumentteihin.

"Korkotaso on ollut pitkään matala, eikä korkojen ole katsottu tarjoavan houkuttelevia tuottoja suhteessa osakkeisiin. Tilanne on kuitenkin nyt muuttumassa", Engdahl arvioi.

Matti Remes 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti