Sijoittaja janoaa innovaatioita

Tutkimus ja kehittäminen ovat jääneet monessa pörssiyrityksessä taka-alalle, kun yhtiöt ovat keskittyneet lähinnä toimintojensa tehostamiseen. Millä pörssiyhtiöillä on kiikarissa houkuttelevia innovaatioita?

Suomessa käytetään tutkimukseen ja kehittämiseen vuosittain reilut kuusi miljardia euroa. Vuoden 2009 jälkeen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin laskenut peräti noin neljänneksen aiemmasta.

”Suunta pitäisi saada kääntymään, sillä tieto ja tutkimusosaaminen ovat paitsi yritysten myös valtioiden menestystekijöitä. Sijoittajana arvostaisin paljon enemmän yhtä tai kahta supermenestystuotetta tai -tuotelupausta uskottavasta t&k-putkesta kuin yhtä tai kahta analyytikko-odotukset lyönyttä kvartaaliraporttia”, Alexandrian päästrategi Tero Wesanko sanoo.

Wesangon mielestä suomalaisyritykset ovat lyöneet useita vuosia laimin t&k-toimintaa, kun ne ovat keskittyneet lähinnä tuloksen tekoon toimintojaan tehostamalla.

Innovaatio voi olla yritykselle rahasampo

Parhaimmillaan t&k-panostukset kertovat siitä, että yritys pystyy vahvistamaan markkina-asemiaan ja kannattavuuttaan pitkällä aikavälillä. ”Investoiminen tutkimukseen ja kehittämiseen kertoo siitä, että yhtiöt analysoivat systemaattisesti asiakkaidensa nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä markkinatrendejä ja vastaavat niihin innovoimalla ja patentoimalla uusia tuotteita ja sovelluksia”, Wesanko kuvaa.

Tutkimus- ja kehitystyö ei kuitenkaan automaattisesti kasvata tulosta. Esimerkiksi biotekniikkaan on Suomessa investoitu paljon, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Taalerin osakesijoitusjohtajan Mika Heikkilän mielestä määrän sijaan tärkeää onkin laatu ja se, mihin rahat käytetään.

Esimerkiksi Outotec on saattanut käyttää toimialaan nähden t&k:hon jopa liikaa rahaa. ”Outotecillä on valtava määrä patentteja, mutta markkina on sulanut alta pois. Jos metallien hinnat laskevat 60 prosenttia, asiakkaita ei kiinnosta, että laitokset ovat entistä tehokkaampia”, Heikkilä toteaa.

Heikkilän mielestä vastuu t&k:sta on yritysjohdolla, jonka pitää tunnistaa kehityskohteet sekä olla valmis ottamaan riskejä ja luopumaan vanhasta. ”Innovatiivisille johtajille, jotka pystyvät tuomaan markkinoille hittituotteita, pitäisi maksaa huomattavasti enemmän kuin sellaisille johtajille, jotka vain saneeraavat. Saneeraus on henkisesti raskasta, mutta sen jälkeen tarvitaan hyviä innovatiivisia tuotteita”, Heikkilä sanoo. 

Stora Enso ja Nokia houkuttelevat

Millaisia lupaavia tuoteaihioita suomalaisilla pörssiyhtiöillä sitten on?

Käänteentekeväksi innovaatioksi voi osoittautua vaikkapa Neste Oilin hanke, jossa se on tutkinut, miten levistä saisi energiaa. Omaa biodieseliä tuottava yhtiö on muutenkin selvästi onnistunut tuotekehityksessään.

T&k:hon merkittävästi sijoittavista yhtiöistä sekä Wesanko että Heikkilä poimivat Stora Enson ja Nokian. Wesangon mielestä metsäyhtiöiltä voi löytyä ratkaisuja muovin käytön vähentämiseen ja fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen.

”Puu on harvoja raaka-aineita, jotka ovat todella uusiutuvia ja myös kierrätettäviä. Stora Enson päämarkkina-alueilla suhdannenäkymät ovat vahvistuneet ja yhtiön mittava investointiohjelma on tulossa nyt päätökseen. Se vahvistaa jatkossa kassavirtaa ja mahdollistaisi esimerkiksi suuremman osingonjaon”, Wesanko perustelee.

Heikkilän mielestä Nokian osakkeen hinta on tällä hetkellä jopa houkuttelevalla tasolla. ”5G:n myötä tapahtuu isoja mullistuksia. Alcatel-Lucentin fuusion jälkeen yhtiöllä on paljon tuoteaihioita ja ison tuotekehitysyksikön edut sekä brändi. Comptelin osto kertoo siitä, että Nokia panostaa tällä hetkellä ohjelmistoihin”, Heikkilä sanoo.

Heikkilän ykkössuosikki on kuitenkin F-Secure, joka on kertonut keskittyvänsä tuloksenteon sijaan tällä hetkellä kasvuun. Perinteisen t&k:n rinnalla yhtiö sijoittaa muun muassa markkinointiin ja jakelukanavien kehittämiseen.

”F-Securella on vahva kassa ja mahdollisuuksia kasvaa. On hienoa, että kassaa käytetään kasvuun eikä osinkoihin. Jos yritys aikoo olla kasvuyritys, sen täytyy näkyä myös luvuissa”, Heikkilä sanoo.

Wesangon kolmas suosikki on Wärtsilä, joka on kehittänyt digitaalisia, kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja meriliikenteeseen. ”Merkittävä osa Wärtsilän t&k-investoinneista tähtää alati kiristyvien ympäristömääräysten täyttymiseen, mikä hyödyttää asiakkaita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, Wesanko sanoo.

Uusiutuvan energian kysynnän kasvu tukee myös Wärtsilän voimalamyyntiä, sillä sen toimittamat kaasuvoimalat soveltuvat hyvin tuuli- ja aurinkoenergian säätövoimaksi.

Viiden vuoden salkkuun?

 ”Kasvu edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä”

• F-Secure
• Nokia
• Stora Enso

Osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä, Taaleri

”T&k-investointeja pitäisi kasvattaa”

• Stora Enso
• Wärtsilä
• Nokia

Päästrategi Tero Wesanko, Alexandria

Pitkä ja lyhyt tuotto

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Taulukko perustuu yhtiöiden kursseihin 1.8.2017.

Tarkastelussa on nyt joukko yhtiöitä, jotka ovat saaneet viime vuosina Tekesiltä merkittävästi t&k-rahoitusta. Kuviosta näkee, että esimerkiksi UPM Kymmenen kurssi on puolen vuoden aikana noussut 3 %, mutta viiden vuoden aikana 171 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Halpa vai kallis? 

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2017 ennuste) on laskettu käyttämällä 1.8.2017 kurssia.

Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM

Outi Airaksinen