Mitä tapahtuu, kun talouden ennätyselvytys loppuu? Osinkoyhtiöihin keskittyvä sijoittaja varautuu valitsemalla salkkuunsa vakaita toimialoja.
Osakekurssit Helsingin pörssissä ehtivät nousta lähes yhtäjaksoisesti noin seitsemän vuotta, kunnes viime syksynä kurssiheilunta ja epävarmuus nousun jatkumisesta alkoivat lisääntyä.
Kun kurssinousu jatkuu riittävän pitkään, sijoittajien kuva osakkeiden riskeistä alkaa helposti virttyä. Ehkä siksi kurssiheilunnan paluu on nyt saanut osan sijoittajista hermoilemaan.
Kevään uutiset ovat kuitenkin viestineet enimmäkseen myönteistä sekä Suomen talouden että pörssiyhtiöiden tilasta. Suhdanne on hyvä, ja maailmantalouden kasvu on vihdoin temmannut mukaansa myös suomalaisia vientiyhtiöitä. Ne voivat nyt saada aikaan tulosta muutenkin kuin säästämällä kuluissa.
Miltä tilanne näyttää sijoittajan silmin, rahastoyhtiö Dividend Housen toimitusjohtaja Risto Päivänsalo? Joko ollaan suhdanteen huipulla, josta suunta on vain alaspäin – sekä pörsseissä että taloudessa ylipäätään?
”Vaikea sanoa. Korjausliikkeen riski osakemarkkinoilla on joka tapauksessa suurempi kuin aikoihin.”
”Pohjoismaisilla markkinoilla korjausta on kyllä jo nähtykin. Etenkin pienten ja keskikokoisten yritysten osakkeet ovat halventuneet”, Risto Päivänsalo kertoo.
Mukana mätiä omenoita
Risto Päivänsalo on arvioissaan varovainen, sillä tilanne on uusi: kukaan ei tiedä, mitä taloudessa tapahtuu, kun keskuspankit vähentävät ja aikanaan kaiketi lopettavatkin talouden voimakkaan elvytyksen. Ne ovat vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien pumpanneet ennennäkemättömästi rahaa markkinoille.
”Keskuspankkien tuki on ollut niin vahvaa, että on vaikea arvioida, millainen on talouden itsenäinen toimintakyky.”
”Velkaraha on ollut hyvin edullista. Jos pankit vähänkin kiristävät rahoituspolitiikkaansa, vaikutukset alkavat nopeasti näkyä yrityksissä.”
Risto Päivänsalo sanoo, että ”nousuvesi nostaa kaikkia laivoja” eli kun taloutta on voimakkaasti tuettu, sellaisetkin yhtiöt ovat voineet pärjätä, jotka ehkä muuten olisivat pudonneet kelkasta.
Elvytyksen loppuminen voi siis tuottaa yllätyksiä, mutta miten niihin voisi varautua?
”Me emme sijoita toimialoihin, jotka ovat herkkiä syklien ja korkojen muutoksille. Sijoitamme aloille, joita tarvitaan myös talouden laskusuhdanteissa, ja yhtiöihin, jotka eivät ole raskaasti velkaantuneita”, Risto Päivänsalo selostaa Dividend Housen linjaa.
Painopiste palveluissa
Dividend Housen ideana on sijoittaa hyvää ja kasvavaa osinkoa maksaviin yhtiöihin. Niitä se etsii kolmeen rahastoonsa, joista yksi sijoittaa Pohjoismaihin, yksi Eurooppaan ja yksi maailmanlaajuisesti.
Sijoitusten painopiste on suhdannevakaissa kaupan, kulutuksen ja palveluiden yhtiöissä. ”Digitalisaation ja globalisaation aikana kansantalous kasvaa enemmän palveluista kuin perinteisestä teollisuudesta”, Risto Päivänsalo sanoo. Viime aikoina Dividend Housen suurin suomalainen sijoitus on ollut tilitoimisto Talenom. ”Tilitoimistopalveluja tarvitaan suhdannetilanteesta riippumatta.”
”Sen sijaan suhtaudumme varovaisesti suhdanneherkkiin, esimerkiksi investointihyödykkeitä valmistaviin yhtiöihin.”
Mutta suurimmat suomalaiset vientiyhtiöthän ovat juuri investointihyödykkeiden tuottajia?
”Nykyään moni niistä on kuitenkin syvällä oman alansa palvelubisneksessä. Esimerkiksi Wärtsilä on aivan erilainen yhtiö kuin kymmenen vuotta sitten. Sen palvelubisnes ei ole suhdanneherkkää, kuten esimerkiksi laivan moottoreiden tuotanto on.”
Isoja kotimaisia konepajoja ei Dividend Housen rahastosalkuissa kuitenkaan ole. Ja vaikka palvelut ovat vahvasti edustettuina, myös finanssialan yhtiöt puuttuvat riskiensä vuoksi.
Yksityiset osakesijoittajat käyvät loputonta keskustelua siitä, milloin osinko-osakkeita kannattaisi ostaa, ennen vai jälkeen osingonjaon. Kumpi olisi kannattavampaa?
”Pitkäjänteiselle sijoittajalle sillä ei yleensä ole juuri merkitystä. Osingonjaon jälkeen kurssi kuitenkin laskee suunnilleen osingon verran. Tärkeämpää on, että löytää sijoituskohteeksi laadukkaita yrityksiä, joilla on hyvä tulevaisuus – ja että sijoittaa.”
Ulla Simola
