Energiaa tuottavilla ja sitä runsaasti kuluttavilla pörssiyhtiöillä on edessään iso muutos, kun fossiiliset polttoaineet vaihtuvat uusiutuvaan energiaan. Millainen yhtiö pärjää isossa energiamurroksessa?
Teollisuusmaat tavoittelevat ilmastonmuutoksen torjumiseksi mittavia päästövähennyksiä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista. Muutoksella on tulevina vuosina isoja vaikutuksia myös Helsingin pörssiyhtiöihin.
"Vaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Ohjelmistoalalle päästöjä aiheuttavan energian käyttö on pieni osa liiketoimintaa. Sen sijaan energiaa tuottaville ja sitä runsaasti kuluttaville yhtiöille muutokset ovat merkittäviä", Mandatum Asset Managementin seniorisalkunhoitaja Topias Kukkasniemi arvioi.
Aloitetaan energiasektorista. Nesteen liikevoitosta jo 94 prosenttia tuli viime vuonna uusiutuvista polttoaineista. Fossiilisen öljyn jalostaminen tuo kuitenkin edelleen merkittävän osan yhtiön kassavirrasta.
Fortum aikoo tehdä vuoteen 2025 mennessä kolmen miljardin euron investoinnit uusiutuvaan energiaan, ennen muuta tuuli- ja aurinkovoimaan. Tytäryhtiö Uniper Saksassa on kuitenkin merkittävä fossiilisen maakaasun myyjä. Se jauhaa maassa myös sähköä hiilivoimaloilla.
MITÄ SIJOITTAJAN KANNATTAA SEURATA? "Yritysten liiketoimintaan vaikuttavaa regulaatiota. Sijoittajana kiinnittäisin huomiota siihen, mihin suuntaan poliittisiin päätöksiin perustuvaa sääntelyä ollaan viemässä."
Seniorisalkunhoitaja Topias Kukkasniemi, Mandatum Asset Management
Terästehtailla edessä iso päästöleikkaus
Helsingin pörssin metsäyhtiöt tarvitsevat runsaasti energiaa, mutta Suomessa tehtaat pyörivät pitkälti biomassasta saatavalla uusiutuvalla energialla.
Toisessa ääripäässä teollisuudessa ovat terästehtaat, joille kivihiilestä luopuminen ja siirtyminen hiilivapaaseen tuotantoon tarkoittaa valtavia investointeja ja kehitystyötä tulevina vuosina.
Paineet ovat kovat, sillä yksistään SSAB:n Raahen-tehtaan päästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen kaikista hiilipäästöistä.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen aiheuttaa päänvaivaa myös kuljetusalalle ja kuljetuksista riippuville yhtiölle. Finnairin lentokoneisiin tarvitaan vielä pitkään raakaöljystä jalostettavaa kerosiinia. Myös Suomen viennille elintärkeä meriliikenne kulkee pitkälle tulevaan fossiilisilla polttoaineilla.
Konepajat auttavat säästämään energiaa
Suomalaiset konepajat käyttävät itse suhteellisen vähän fossiilisia polttoaineita suoraan, mutta niille on tärkeää saada vähäpäästöisesti tuotettua sähköä. Tässä auttaa tuulivoiman tulo entistä vahvemmin vesi- ja ydinvoiman rinnalle Suomen energiantuotannossa.
Konepajat korostavat ilmastoasioissa mielellään kädenjälkeään eli sitä, millaista energian kulutusta ja päästöjä leikkaavaa uutta teknologiaa ne asiakkailleen tarjoavat ‒ Koneen hisseistä Valmetin paperikoneisiin.
Wärtsilä on esimerkki konepajasta, jonka liiketoiminta on perustunut fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin ja laivamoottoreihin. Yhtiö valmistaa edelleen dieselvoimaloita, mutta liiketoiminnan painopiste on siirtynyt uusiutuvaa energiaa hyödyntävään tekniikkaan.
"Wärtsilä voi olla toimialallaan pahiksista vähiten pahin kehittämällä kilpailijoitaan puhtaampia voimaloita ja laivatekniikkaa", Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi huomauttaa.
MITÄ SIJOITTAJAN KANNATTAA SEURATA? "Edelläkävijän tunnistaa keskustelusta, jota yritys käy julkisuudessa. Mitä enemmän se kertoo seisovansa kestävän kehityksen etujoukoissa, sitä todennäköisemmin se myös tekee niin."
Talousasiantuntija Martin Paasi, Nordnet
Vihjeitä tulevasta täytyy kaivella
Pitkän aikavälin osakesijoittajalle on oleellista pyrkiä hahmottamaan, mitkä yhtiöt kuuluvat voittajiin ja häviäjiin suuressa energiamurroksessa. Kysymys ei ole helppo, Martin Paasi ja Topias Kukkasniemi myöntävät.
"Alansa edelläkävijän tunnistaa keskustelusta, jota yritys käy julkisuudessa. Mitä enemmän ja pidempään yritys on kertonut seisovansa kestävän kehityksen etujoukoissa, sitä todennäköisemmin se myös tekee näin käytännössä nyt ja tulevaisuudessa", Paasi huomauttaa.
Kukkasniemi vinkkaa tutustumaan tarkemmin yritysten tutkimustoimintaan. Sieltä voi löytyä nykyisen ydinliiketoiminnan ulkopuolelta alkuja, josta voi tulla tulevaisuudessa merkittävää bisnestä.
"Nesteen uusiutuvat polttoaineet olivat vielä 10–15 vuotta sitten verso, josta on kasvanut merkittävää liiketoimintaa. Tällaisia potentiaalisia asioita kannattaa etsiä eri yhtiöiden liiketoiminnasta", Kukkasniemi sanoo.
Sääntelyllä suuri vaikutus yrityksiin
Energian tuotantomuotoihin ja kulutukseen vaikuttaa tulevaisuudessa oleellisesti EU:n ja Suomen kansallinen sääntely, jolla vauhditetaan päästövähennyksiä.
"Sijoittajana kiinnittäisin huomiota siihen, mihin suuntaan poliittisiin päätöksiin perustuvaa sääntelyä ollaan viemässä. Auki olevia kysymyksiä on paljon. Suunta on kuitenkin selvä. Sääntely kiristyy ja ulottuu uusille toimialoille", Kukkasniemi toteaa.
EU-komission kesällä julkistama suuri ilmastopaketti esittää muun muassa hiilimaksuja EU:hun tuotaville saastuttaville tuotteille. Se saattaisi hyödyttää esimerkiksi suomalaista terästeollisuutta, kun kiinalaisen teräksen hinta nousisi Euroopan markkinoilla.
Toisaalta komissio esittää päästökaupan kiristämistä ja laajentamista meri- ja tieliikenteeseen. Tämä tietäisi fossiilisten polttoaineiden hintojen nousua ja siten lisäkustannusta kuljetuksista riippuvaisille yrityksille.
Kukkasniemen mielestä moni suomalaisyhtiö on kuitenkin lähtökohtaisesti kansainvälisiä kilpailijoita paremmassa asemassa, sillä ne ovat lähteneet usein ensimmäisten joukossa muuttamaan liiketoimintaansa vähäpäästöisempään suuntaan.
"Moni suomalaisyhtiö voi jopa hyötyä kiristyvästä sääntelystä, koska niiden tarvitsee tehdä vähemmän investointeja määräysten täyttämiseen kuin globaalit kilpailijat."
Matti Remes