Suomalaisen elintarvikealan päämarkkinat ovat kotimaassa, mutta osa yrityksistä hakee kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta.
Miten ruoan vienti vetää, Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang Business Finlandista?
”Viime vuonna elintarvikeviennin arvo oli noin 1,8 miljardia euroa, mikä oli puolitoista prosenttia edellisvuotta enemmän. Eli jopa korona-aikana pystyimme nostamaan hieman rimaa.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että ehdottomasti merkittävin tekijä kasvulle oli vientimme todella voimakas kasvu Kiinan markkinoille. Lihasektorilla etenkin possun lihan vienti on kasvanut sinne voimakkaasti, kun luvat saatiin kuntoon. Myös maitojauheen vienti muun muassa Kiinan lastenruokavalmistajille vetää hyvin.”
Miten korona-aika on vaikuttanut vientiin?
”Positiivinen kehitys on hieman kärsinyt koronasta, mutta suhteellisesti vähemmän kuin monella muulla toimialalla. Entiset asiakkuudet on pystytty pääsääntöisesti pitämään.
Sen sijaan uusia asiakkaita on pitänyt hankkia lähinnä virtuaalisesti matkustusrajoitusten vuoksi. Messuja ei ole järjestetty, eikä asiakkaita ole muutenkaan pystytty tapaamaan kasvokkain. Yritykset ovatkin laajasti siirtyneet digitaalisiin toimintamalleihin. Esimerkiksi Food from Finland järjesti viime vuonna yli 40 virtuaalista tapahtumaa.”
Mitkä alan vientiyritykset ovat kärsineet eniten koronasta?
”Viime vuonna kärsi eniten alkoholin vienti, koska tärkeimmillä markkinoilla Euroopassa lähes koko ravintolasektori oli käytännössä suljettu. Myös matkustajaliikenteen romahtamisella oli iso vaikutus alkoholijuomien myyntiin niin matkustajalaivoissa kuin lentokentillä. Uskon kuitenkin alkoholin viennin nopeaankin korjaantumiseen, kunhan koronarajoitteet poistuvat.”
Millaista potentiaalia näet elintarvikeviennin kasvussa?
”Euroopan osuus elintarvikeviennistä on edelleen 60 prosenttia. Siellä pyrimme arvonnousuun eli myymään yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita.
Volyymikasvu tulee sen sijaan tulevina vuosina Aasiasta. Kiinan ohella potentiaalia on etenkin Japanissa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa.
Olemme tehneet valikoidusti töitä myös Yhdysvalloissa, Intiassa ja Afrikassa, mutta kyse on vasta alkuvaiheen toiminnasta.”
Mitkä ovat viennin suurimmat haasteet?
”Elintarvikeviennistä edelleen iso osa on raaka-aineita ja puolivalmisteita. Tavoitteemme onkin nostaa tuotteiden arvoa kaikissa tuoteryhmissä ja viedä entistä enemmän valmiita tuotteita kuluttajille ja ravintoloille. Toki myös teollinen vienti ja tuotteiden kehittäminen teollisille asiakkaille on jatkossakin tärkeää.
Iso kasvualue ovat terveysvaikutteiset elintarvikkeet, ja tässä korostuu esimerkiksi kauran ja muiden kasviproteiinituotteiden merkitys. Suomi vie kauraa viljana maailmalle 400 miljoonaa kiloa vuodessa ja on Kanadan jälkeen maailman suurin kauran viejä. Tässä jalostusarvoa pitäisi ehdottomasti saada nostettua.”
Matti Remes
