veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Mitä metsältä halutaan? Metsänomistajat tuottivat yllätyksen tutkijoille

Mitä metsältä halutaan? Metsänomistajat tuottivat yllätyksen tutkijoille
16.9.2020

Pitkin 2000-lukua on ennakoitu, että yleinen yhteiskunnallinen kehitys heijastuu suomalaisten metsänomistajuuteen selvästi ainakin kahdella tavalla:

  • Metsänomistajat kaupunkilaistuvat vauhdilla samalla, kun Suomikin kaupungistuu.
  • Kasvava joukko metsänomistajista elää muusta kuin metsästä ja haluaa suojella tai muuten säilyttää metsänsä – eli välttää hakkuita.

Tuore tutkimus Suomalainen metsänomistaja 2020 osoittaa nämä ennakkokäsitykset osin virheellisiksi ja paljastaa muitakin kiinnostavia tuloksia. Vastaava tutkimus on tehty vuosina 1999 ja 2009, joten tutkimustuloksista nähdään jo selviä kehityssuuntia.

Siis eivätkö metsänomistajat muuttaneetkaan kaupunkeihin?

Kaupungissa asuvien osuus metsänomistajista on kyllä lisääntynyt, mutta muutos on ollut odotettua hitaampaa. Kaupungissa asuvia on vasta 29 prosenttia. Valtaosa metsänomistajista asuu haja-asutusalueella tai kirkonkylässä tai muussa taajamassa, ei kaupungissa.

Metsä- tai maatilallaan asuvien osuus on selvästi vähentynyt, mutta heitä on edelleen 35 prosenttia metsänomistajista.

Suurin piirtein yhtä suuri (noin 37 prosenttia) on etämetsänomistajien osuus. Etämetsänomistajaksi lasketaan, jos asuu eri kunnassa kuin siinä, jossa metsä on. Tutkimuksen mukaan etämetsänomistajan metsä on keskimäärin 205 kilometrin päässä hänen asuinpaikastaan.

”Lähimetsänomistajiksi” lasketaan henkilöt, jotka asuvat tilallaan tai tilan sijaintikunnassa. Heitä on yli 62 prosenttia metsänomistajista.

Metsänomistajat keskimääräistä iäkkäämpää ja varakkaampaa väkeä

Enää alle 10 prosenttia metsänomistajista on päätoimisia maatalousyrittäjiä.

Palkansaajien osuus (nyt 37 %) kasvaa, mutta eniten on kasvanut eläkeläisten osuus: eläkeläisiä on 47 prosenttia.

Eläkeläisomistajat ovat muuttaneet pois tiloiltaan, mutta he ovat lähteneet palveluiden perässä useimmiten taajamiin ja kirkonkylille. Osittain siksi metsänomistajakunnan kaupunkilaistuminen ei vielä ole saanut vauhtia.

Metsänomistajat ovat selvästi muuta väestöä vanhempia. Heidän keski-ikänsä on 62 vuotta. Tutkimuksen mukaan ikääntymiskehitys näyttäisi kuitenkin olevan taittumassa, sillä suurten ikäluokkien osuus metsänomistajista on kutistumassa. Se on nyt 19 prosenttia.

Metsänomistajien koulutustaso on noussut. He ovat koulutetumpia kuin väestö keskimäärin – ja myös varakkaampia. Noin 45 prosentilla on opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto.

KUOLINPESIEN omistuksessa on enää joka kymmenes metsätila. Kuolinpesien metsänomistus on vähentynyt ja niiltä on siirtynyt metsiä yhtymiin.

Mitä metsänomistajat haluavat metsältään?

Metsänomistajatutkimuksen kyselyyn vastanneet on tutkimuksessa ryhmitelty tavoitteidensa perusteella viiteen ryhmään.

Suurin ryhmä ovat ”monitavoitteiset”. Heitä on yli 28 prosenttia ja heille ovat tärkeitä sekä metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt ja työtilaisuudet että ulkoilu ja aineettomat tavoitteet, kuten luontoarvot, maisemat ja suojelu.

Virkistyskäyttäjät” (20 prosenttia metsänomistajista) painottavat eniten metsän aineettomia arvoja ja ”metsässä tekevät” (myös noin 20 prosenttia) mahdollisuutta tehdä metsänhoitotöitä ja saada metsästä työtuloja sekä tehdä kotitarvepuuta, marjastaa ja metsästää.

Metsän taloudelliset arvot tärkeitä yhä useammalle

Tutkimuksen mukaan monitavoitteisten ja virkistyskäyttäjien osuudet ovat 2000-luvulla koko ajan pienentyneet.

Sen sijaan neljännen ryhmän eli ”taloudellista turvaa ja tuloja korostavien” osuus noussut selvästi. Vuonna 1999 heitä oli 13 prosenttia, mutta nyt noin 20 prosenttia metsänomistajista.

Heille taloudellinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi, että metsäomaisuus voi helpottaa luotonsaantia ja että metsä tarjoaa turvaa vanhuuden tai yllättävien tilanteiden varalle. Säännölliset puunmyyntitulot ovat tärkeitä – tässä ryhmässä metsä nähdään entistä selvemmin sijoituskohteena.

METSÄNOMISTAJA ymmärtää klapien arvon! Puolet metsänomistajista on korjannut metsästään polttopuuta tutkimuksen kattamalla kolmivuotiskaudella 2016-18.

Epätietoisten metsänomistajien ryhmä jää pieneksi

Kaiken kaikkiaan metsänomistajat vaikuttavat aika päämäärätietoisilta, sillä viides omistajaryhmä, ”epätietoiset”, jää pieneksi. Siihen kuuluu vajaa 11 prosenttia vastanneista. Heille ei ole selvää, mitä he metsältään haluavat tai mikä heille on siinä tärkeintä.

Puun myynti kiinnostaa – myös virkistyskäyttäjiä

Sekä ”taloudellisia arvoja korostavat” että ”monitavoitteiset” ovat muita aktiivisempia puukaupassa. He ovat myyneet puuta hehtaaria ja vuotta kohti selvästi enemmän kuin muihin ryhmiin kuuluvat metsänomistajat.

Kuitenkin myös ”virkistyskäyttäjistä” lähes joka kolmas myi puuta, joten hekin saivat – ja ilmeisesti halusivat – metsästään tuloja.

Kaupungissa asuvat metsänomistajat ovat hakanneet enemmän kuin maalla asuvat ja nuoremmat enemmän kuin iäkkäät. Naiset hakkaavat yhtä tehokkaasti kuin miehet.

Metsänomistajan ikä vaikuttaa puukauppoihin

Puun myyjiä ylipäätään on lukumääräisesti vähemmän kuin ennen. Osasyynä lienee metsänomistajakunnan vanheneminen: mitä vanhempi metsänomistaja, sitä vähemmän ja harvemmin hän myy. Se näkyy myös tämänkertaisessa tutkimuksessa.

Puukaupan keskikoko on kuitenkin reippaasti kasvanut parinkymmenen viime vuoden aikana. Se lisää puunkorjuun taloudellista tehokkuutta.

Puusto kasvaa yksityismetsissä

  • Suomessa on kaikkiaan noin 600 000 metsänomistajaa.
  • Yksityiset metsänomistajat omistavat yli 60 prosenttia Suomen metsistä.
  • Puuston kasvusta 70 prosenttia syntyy yksityismetsissä.
  • Puun myynnistä eli hakkuista yksityismetsien osuus on 80 prosenttia.
  • Yksityismetsien hakkuut ovat 20 vuodessa lisääntyneet 50 miljoonasta kuutiosta noin 60 miljoonaan kuutioon.
  • Metsänomistus on melko pirstaleista. Metsätilan keskikoko on noin 30 hehtaaria. Esimerkiksi Ruotsissa se on noin 50 hehtaaria.
  • Metsät kulkevat suvussa, niitä jätetään perinnöksi tai lahjoitetaan tai niillä käydään kauppaa sukulaisten kesken. Pieni osa metsätiloista myydään vapailla markkinoilla.

Ulla Simola

Lähde: Heimo Karppinen, Harri Hänninen, Paula Horne: Suomalainen metsänomistaja 2020. Luonnonvarakeskus, Helsinki 2020.

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti