veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Mikä neuvoksi säästäjälle, kun inflaatio syö talletusten ostovoimaa?

Mikä neuvoksi säästäjälle, kun inflaatio syö talletusten ostovoimaa?
1.8.2019

Löydät parhaat vastalääkkeet nollakorkojen ja inflaation myrkylliselle yhdistelmälle, jos otat säästämisessä lähtökohdaksi omat tarpeesi ja katsot omaa talouttasi kokonaisuutena.

Tallettaja häviää sitä enemmän, mitä kauemmin ja mitä suurempia summia hän niitä tilillään säilyttää.

Esimerkiksi 10 000 euron säästöjen ostovoima heikkenee vuodessa 120 euroa, jos talletuskorko on nolla prosenttia. Näin käy, jos inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos on 1,2 prosenttia niin kuin se oli toukokuussa. Jos sama tilanne jatkuu kymmenen vuotta, ostovoimasta on hävinnyt yli tuhat euroa.

Talletuksen turvasta kannattaa kuitenkin  maksaa, jos rahat on tarkoitettu lähiaikoina käytettäviksi esimerkiksi uuden auton tai asunnon ostoon. Tili on hyvä paikka myös yllättävien ikävyyksien varalta jemmatuille rahoille. Pesukoneen rikkoutuminen tai hammasremontti harmittavat vähemmän, jos rahaa on helposti saatavilla tilanteen korjaamiseen.

Turvan määrä kannattaa kuitenkin säätää itselleen sopivaksi. Mitä pienempi osa kuukausituloista kuuluu pakollisiin menoihin, sitä pienempi puskuri riittää. Yhtä lailla vakinaisessa työssä olevalle piisaa pienempi hätävara kuin pätkätöiden tekijälle.

Katso säästöissä kokonaisuutta

Pitkäaikaisemmille säästöille kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Inflaatiosuoja rakennetaan usein osakkeista, koska niiden pitkän ajan tuotto-odotus on selvästi korkeampi kuin korkosijoitusten.

Jos kymppitonnin säästöistä pitää puolet nollakorkoisella pankkitilillä ja sijoittaa loput edullisen osakerahaston kautta osakkeisiin, yhdistelmältä voi kulujen jälkeen odottaa keskimäärin 2–4 prosentin vuotuista tuottoa. Tuotto jää alalaitaan, mikäli rahaston tuotto jää neljään prosenttiin ja nousee ylälaitaan, jos tuotto nousee kahdeksaan prosenttiin.

Olennaista on, että jo neljän prosentin tuotto osakemarkkinoilta riittäisi suojaamaan koko potin ostovoiman, mikäli vuotuinen inflaatio jää alle kahteen prosenttiin.

Osakemarkkinoille ei kuitenkaan kannata suin päin rynnätä. Viemisiksi tarvitaan riskinkantokykyä ja -ottohalua, koska osakekurssit heilahtelevat nopeasti ja arvaamattomasti. Riskinkantokyky tarkoittaa sitä, ettei sijoittaja joudu pakon edessä myymään sijoituksiaan. Käytännössä riskinkantokyky rakentuu muista tuloista, varallisuudesta tai pitkästä sijoitusajasta.

Kalleimmat virheet osakemarkkinoilla tehdään, kun kurssit romahtavat ja sijoittaja myy paniikissa.

Älä odota osakkeilta liikoja

Historian perusteella osakemarkkinoiden voi odottaa tuottavan keskimäärin 8-9 prosenttia vuodessa. Sijoittajan saama tuotto riippuu kuitenkin siitä, millä hinnalla hän osakkeensa ostaa. Jos niistä innostuu pitkän nousun jälkimainingeissa, tuotto jää todennäköisesti keskimääräistä matalammaksi. Mikäli alkaa tehdä hankintoja kurssilaskun jälkeen, voi odottaa korkeampaa tuottoa.

Nurinkurista on se, että osakkeet kiinnostavat sijoittajia yleensä kaikkein eniten, kun ne ovat kalleimmillaan. Vuosituhannen vaihteen teknokupla oli tästä oiva esimerkki.

Nytkin osakemarkkinoille kannattaa astua varoen. Voi hyvin olla, että lähivuosien tuotot jäävät pitkäaikaisia keskiarvoja matalammiksi.

Varoituksen sanoja voi lukea esimerkiksi ammattisijoittajien arvostaman Credit Suisse Global Investment Returns 2019 -vuosikirjasta, joka kattaa 23 maan arvopaperimarkkinat ja vuodet 1900–2018. Kirjoittajat huomauttavat muun muassa, että pörssiyhtiöiden kannattavuushuippu meni jo. Lisäksi  matalilla reaalikoroilla on taipumus latistaa sekä osakkeiden että joukkolainojen tuottoja.

Helena Ranta-aho

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.