veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Ennätysosingot kertovat uskosta tulevaan – pörssiyhtiöiden tuloskunto on vahva

Ennätysosingot kertovat uskosta tulevaan – pörssiyhtiöiden tuloskunto on vahva
20.2.2019

Ennätyksiä lyövä osinkovuosi kertoo, että pörssiyhtiöiden hallitukset arvioivat myönteisen kehityksen jatkuvan epävarmoista ajoista huolimatta.

Helsingin pörssin osinkokeväästä on ennustettu jo pitkään ennätysmäisen hyvää, eivätkä suomalaiset pörssiyhtiöt näytä pettävän osakkeenomistajien odotuksia.

Kaikkien yhtiöiden hallitukset eivät ole vielä antaneet osingonjakoesitystään yhtiökokoukselle. Nyt voi kuitenkin jo sanoa, että osinkojen yhteissumma nousee jonkin verran edellisvuoden 12,7 miljardista eurosta, arvioi Danske Bankin osakesalkunhoitaja Patrik Kanerva.

”Yhtiöt näyttävät jakavan osinkoja pääosin ennalta määritellyllä osingonjakosuhteella (maksetun osingon määrä suhteessa yhtiön tulokseen). Kun yhtiöiden tulokset paranevat, myös maksettujen osinkojen määrä nousee”, Kanerva toteaa.

Hän arvioi, että suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkotuotto asettuu tänä keväänä keskimäärin 4,5 prosenttiin. Tätä korkeampia tuottoja saa hakemalla hakea muista Euroopan pörsseistä.

"Osinkotuotto on houkutteleva, kun sitä vertaa tällä hetkellä korkomarkkinoilta saataviin tuottoihin. Tuottoero osinko-osakkeiden ja korkosijoitusten välillä on nyt historiallisen suuri." 

Pörssin osinko-osakkeita

Esimerkkejä Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, joiden osinkoesitykset lupaavat hyvää tuottoa.

Yhtiö Esitetty osinko/osake Osinkotuotto-%
Nordea 0,69 8,7
Ramirent 0,46 8,1
Evli Pankki 0,61 6,9
Cap Man 0,12 6,9
Sampo 2,85 6,7
Telia 0,23 6,1
Lassila & Tikanoja 0,92 6
Tokmanni Group 0,5 5,9
Tieto 1,45 5,7
Nokian Renkaat 1,58 5,5

Tuottoprosentti on laskettu suhteuttamalla esitetyt osingot osakkeiden päätöskursseihin 11.2.2019. 

Lähde: Yhtiöt, Kauppalehti

Vahva tuloskunto näkyy osingoissa

Sijoittaja ja sijoituskirjailija Tom Lindström odottaa, että osinkokeväästä tulee Helsingin pörssissä paras sitten vuoden 2007. Tuolloin, vuotta ennen finanssikriisiä, jaettiin 12,3 miljardin euron osingot.

”On kuitenkin muistettava, että pörssiin on tullut lisää yhtiöitä, mikä kasvattaa osinkojen määrää. Toki pörssistä on myös poistunut osinkoja maksaneita yrityksiä”, Lindström toteaa.

Helsingin pörssissä osingon kasvattajia ja jo ennestään hyvää osinkoa maksavia yhtiöitä on tänä keväänä selvästi enemmän kuin leikkaajia. Tämä ei yllätä Lindströmiä.

”Moni yhtiö on hyötynyt myönteisestä taloussuhdanteesta. Lisäksi niillä on takanaan kova kulukuuri, mikä alkaa näkyä tuloksessa ja sitä myöten osingoissa. Osingonjakoa helpottaa, että yhtiöiden taseet ovat erittäin vahvassa kunnossa ja velkaa vähän.”

MIKÄ ON OSINKOKEVÄÄN YLLÄTYS? ”Hyvää tulosta tekevä Neste on nostanut viime vuosina osinkojaan tasaisesti, mutta nyt tehty esitys osingon nostamisesta 2,28 euroon oli positiivinen yllätys. Edellisvuonna osinko oli 1,70 euroa osakkeelta.” Sijoittaja Tom Lindström, Cardia Invest 

Uskoa myönteiseen kehitykseen

Runsaskätisellä osingonmaksulla voi olla kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä se vähentää yrityksen käytettävissä olevia varoja investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

”Tästä olen hieman huolissani, sillä tekemättä jäävät investoinnit ovat pois tulevaisuuden kasvusta. Toisaalta myös ymmärrän, että yritykset varovat luomasta tuotantoon ylikapasiteettia. Varovaisuutta lisää epävarmuuden kasvu kansainvälisillä markkinoilla.”

Lindströmin mielestä hyvä osinkokevät kertoo kuitenkin ennen muuta siitä, että valtaosa pörssiyhtiöistä uskoo liiketoiminnan myönteiseen kehitykseen, vaikka talouskasvun odotetaankin hieman hiipuvan tänä vuonna.

”Yhtiöt eivät mielellään nosta osinkoa vain yhden vuoden vuoksi. Ne haluavat, että hyvää osinkoa pystytään maksamaan myös tulevina vuosina.”

Lindströmin mielestä hyvä esimerkki on tappiollisen tuloksen tehnyt kiinteistöpalveluyhtiö Caverion, joka esittää nyt 0,05 euron osinkoa kahden osingottoman vuoden jälkeen.

”Se valaa sijoittajiin uskoa, että pahimmat ongelmat ovat takanapäin ja tulevaisuus näyttää valoisammalta.” 

Finanssiala paras osingonmaksaja

Helsingin pörssin parhaimpia osingonmaksajia ovat tänäkin vuonna finanssialan yhtiöt. Esimerkiksi Nordean osinkotuotto lähentelee nykyisellä kurssitasolla yhdeksää prosenttia ja Sammon seitsemää prosenttia.

Hyviä osinkotuottoja tarjoavat myös suomalaiset metsäyhtiöt ja teleoperaattorit. Myöskään Fortum ei tuota sijoittajille pettymystä tänäkään vuonna. Yhtiön esittämä 1,10 euron osinko tarkoittaisi nykykurssilla runsaan viiden prosentin osinkotuottoa.

Helsingin pörssin konepajayhtiöillä osinkotuotot asettuvat tyypillisesti 3–4 prosentin tienoille.

”Teknologiayhtiöt ovat perinteisesti matalamman osinkotuoton yhtiöitä, sillä ne tarvitsevat rahaa kasvuun, tuotekehitykseen ja investointeihin. Jaettavaa osakkeen omistajille jää silloin vähemmän”, Patrik Kanerva sanoo.

MIKÄ ON OSINKOKEVÄÄN YLLÄTYS? ”Fiskarsin päätös jakaa omistamansa Wärtsilän osakkeet osakkeenomistajille perusosingon lisäksi. Fiskars on ollut pitkään omistaja Wärtsilässä, mutta omistus ei ole kuitenkaan osa kulutustavarayhtiön liiketoimintaa.” Osakesalkunhoitaja Patrik Kanerva, Danske Bank 

Yritysten kyvyssä maksaa osinkoja voi olla isoja eroja jopa saman toimialan sisällä. Hyvä esimerkki on rakennusala, jossa erinomaisen tuloksen tehnyt YIT esittää osinkoon pientä korotusta. 0,27 euron osinko osakkeelta tarkoittaisi nykykurssilla runsaan viiden prosentin osinkotuottoa.

SRV ja Consti sen sijaan esittävät, ettei osinkoa makseta tänä vuonna lainkaan.

”Nollalinja oli odotettu. Rakentamisen korkeasuhdanne ei näy näiden yhtiöiden tuloksissa, vaan rahat ovat menneet epäonnistuneisiin projekteihin. Suurin niistä on 40 miljoonan euron tappiot SRV:lle tuonut kauppakeskus Redi”, Tom Lindström sanoo.

Matti Remes 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.