Hyvä osinkotuotto – ennen muuta se kiinnostaa piensijoittajia ns. kansanosakkeissa eli Helsingin pörssin omistajamäärältään laajimmissa yhtiöissä. Jäävätkö muut tekijät osingon varjoon? Entä millaisia ovat ”uudet” kansanosakkeet?
Nordea, Nokia, Fortum, Sampo, Elisa... Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin lista omistajamääriltään Helsingin pörssin suurimmista yhtiöistä pysyy vuodesta toiseen lähes samana.
Ainoa kymmenen kärkeen kiilannut uusi yhtiö oli viime vuonna Mandatum. Pankkiiriliike pääsi kertaheitolla kansanosakkeeksi, kun Sammon jakautumisessa Sammon osakkeenomistajat saivat jokaista omistamaansa osaketta kohti yhden uuden Mandatumin osakkeen.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava sanoo, että piensijoittajien suosimat kansanosakkeet ovat tyypillisesti markkina-arvoltaan suuria yrityksiä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä yhtiöitä tasapainoisempia ja paremmin ennustettavia.
"Isot ja vakaat yhtiöt tunnetaan hyvin. Niillä on pitkä historia. Tavallinen osakesijoittaja tietää, mitä ne tekevät. Tällaiset yhtiöt koetaan turvallisiksi valinnoiksi, mitä ne eivät ole tosin aina olleet", Alava toteaa.
Osakesäästäjän hermoja ovat koetelleet viime vuosina esimerkiksi Stockmannin, Nokian ja Fortumin vaikeudet ja rajut kurssilaskut.
Anteliaita osingonmaksajia
Yksityissijoittaja Tomi Salo huomauttaa, että suosituimmat kansanosakkeet ovat lähes poikkeuksetta anteliaita osingonmaksajia. Esimerkiksi Fortumin, Keskon, Nordean ja Sammon omistajat voivat nykykursseilla päästä nauttimaan 6–8 prosentin osinkotuotoista vuoden 2023 tuloksesta.
"Vain harva kansanosake jakaa alle neljän prosentin osingon. Ja vielä harvempi yhtiö ei jaa osinkoa lainkaan", Salo sanoo.
Hänen mukaansa kansanosakkeeksi pääsy Suomessa käytännössä edellyttää, että yhtiö jakaa hyvää osinkoa.
"Rahoitusteorioiden mukaan tässä ei ole kuitenkaan mitään järkeä. Osinkojen sijaan yhtiön kannattaisi pitää rahat yrityksen sisällä tuottamassa lisää tuottoa."
Salo huomauttaa, että pörssiyhtiö pystyy tyypillisesti saamaan omalle pääomalleen 10–20 prosentin tuoton. Sen sijaan piensijoittajalle maksettu osinko jää usein makaamaan nollakorkoiselle talletustilille.
Monelle piensijoittajalle antelias ja mielellään vuosi vuodelta kasvava osingonmaksu on kuitenkin osakkeiden keskeisimpiä valintakriteereitä.
"Perussijoittajalle osinkotulot tarjoavat mukavaa lisätuloa, eikä osakkeita tarvitse välttämättä alkaa myydä vielä eläkkeelläkään."
Piensijoittaja on uskollinen omistaja
Tomi Salon mukaan kansanosakkeeksi pääsy edellyttää riittävää vaihtoa pörssissä. Osaketta pitää pystyä ostamaan, ja halutessaan siitä pääsee myös eroon.
"Usein riittävä vaihto toteutuu, kun mukana on riittävästi kansainvälisiä sijoittajia. He myyvät välillä osakesalkkunsa tyhjäksi reuna-alueisiin kuuluvassa Helsingin pörssissä. Silloin kansanosakkeet ovat hyvässä alennusmyynnissä", Salo vinkkaa.
Hänen mukaansa samojen kansanosakkeiden vuodesta toiseen jatkuvaan suosioon vaikuttaa piensijoittajien uskollisuus.
"Osaketta ei myydä ensimmäisessä notkahduksessa pois. Sitä päinvastoin ostetaan lisää, jos yhtiö on hyvä ja liiketoiminta terveellä pohjalla", Salo sanoo.
Myös Hertta Alava arvioi, että pörssin suurimpiin yhtiöihin sijoittavat osakesäästäjät eivät hevillä lähde myymään osakkeitaan isompienkaan myllerrysten aikana.
"Sen sijaan rahastosijoittamisessa on havaittavissa ilmiö, jossa osa piensijoittajista lähtee lunastamaan osuuksiaan, kun pörssissä alkaa mennä kehnosti", Alava vertaa.
Riittävä hajautus mahdollistaa tuotot
Helsingin pörssin heikko kehitys on näkynyt väistämättä myös kansanosakkeiden kursseissa.
Alava huomauttaa, että Helsingin pörssi ei ole ollut viime aikoina kovin hyvä sijoituskohde verrattuna siihen, että saman rahan olisi sijoittanut kansainvälisille osakemarkkinoille.
"Vuonna 2023 Helsingin pörssi kehittyi selvästi heikommin kuin globaalit osakeindeksit. Se oli hyvä muistutus sijoitussalkun kansainvälisen hajautuksen merkityksestä", Alava sanoo.
Hän korostaa myös Helsingin pörssissä riittävää hajautusta, mikä mahdollistaa pitkän aikavälin tuotot.
"Yksittäinen osake voi pudota, eikä se nouse enää koskaan. Sen vuoksi vain muutama kansanosake sijoitussalkussa on liian vähän. Kymmenen osaketta eri toimialoilta alkaa tarjota jo jonkinlaista hajautusta."
Uusissa tulokkaissa kiinnostaa tarina
Viime vuosina muutamista pörssiin listautuneista yhtiöistä on tullut piensijoittajien suosikkeja. Esimerkiksi Harviaa, Kempoweria, Qt Groupia ja Tokmannia voi tähänastisen pörssitaipaleen perusteella kutsua jo uusiksi kansanosakkeiksi.
"Esimerkiksi Harvia ja Tokmanni ovat suomalaisten tuntemia brändejä. Sähköautojen latausjärjestelmiä valmistavassa Kempowerissa kiinnostaa puolestaan sen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa", Alava sanoo.
Muun muassa osakesäästötilien innoittamina sijoittajakuntaan on tullut nuorempia ihmisiä. Alavan mukaan on mahdollista, että he valitsevat yhtiöitä eri tavalla kuin varttuneemmat osakesäästäjät.
"Uusia kansanosakkeita yhdistää kiinnostava yritystarina ja selkeät kasvun ajurit. Uusissa yhtiöissä on lisäksi enemmän kasvuhakuisuutta verrattuna suurimpiin yhtiöihin, jotka edustavat enemmän vakaampaa liiketoimintaa", Alava toteaa.
Matti Remes
