Vuokramarkkinoiden alamäki on rassannut etenkin pääkaupunkiseudulla yksiöitä omistavia sijoittajia. Victor Rubanovitsch on hankkinut kaksioita ja kolmioita kauempaa. Nyt hintataso alkaa houkuttaa myös Helsingissä.
Aalto-yliopistossa väitöskirjatutkijana työskentelevä helsinkiläinen Victor Rubanovitsch aloitti asuntosijoittamisen vuonna 2023.
Tuolloin hän päätti yhdessä ystävänsä kanssa hankkia pari kolme sijoitusasuntoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Samalla Rubanovitsch laittoi vuokralle oman, muutamaa vuotta aiemmin hankkimansa yksiön Espoon Niittykummussa.
Potentiaalisia paikkakuntia seuloessaan kaksikko päätyi asuntokaupoille Hämeenlinnaan, Vaasaan ja Ouluun.
Hämeenlinnassa houkuttimena olivat Rubanovitschin mukaan edullinen hintataso, pk-seudun läheisyys sekä hyvät yhteydet Helsingin ja Tampereen suuntaan.
Myös Vaasassa ja Oulussa hinnat olivat selvästi Helsinkiä ja sen lähialueita edullisemmat.
”Lisävalttina oli se, että molemmat ovat yliopistokaupunkeja ja seudun työllisyystilannekin varsin hyvä. Löysimme kaupungeista myös kohteet merkittävästi alle markkinahinnan – syynä oli yleisesti haastava asuntomarkkinatilanne”, Rubanovitsch kertoo.
Isompaan asuntoon saa varmemmat vuokralaiset
Kaikki asunnot sijaitsevat lähellä kaupunkien keskustoja tai hyvien liikenneyhteyksien päässä niistä. Yksiöiden sijaan ostokohteina olivat pykälää isommat asunnot eli kaksiot ja kolmiot.
Tähänkin sijoittajalta löytyy selvä selitys.
”Yksiöissä vuokralaiset voivat vaihtua elämäntilanteiden muuttuessa hyvinkin tiiviiseen tahtiin. Kaksioihin ja kolmioihin on helpompi löytää pidempiaikaisia vuokralaisia”, Rubanovitsch selvittää.
Yksi yksiö hankittiin silti Espoon Nöykkiöstä. Sen vuokraaminen osoittautui helpoksi huolimatta siitä, että vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa.
”Myimme sen aika nopeasti eteenpäin, koska kassavirta oli reippaasti pakkasella. Tuo Niittykummun asuntoni saa toistaiseksi riittää tässä kokoluokassa.”
Kulut peittoon vuokratuloilla
Kaksikko omistaa kaikki asunnot puoliksi. Joukossa on myös muutama uudiskohde, joissa on vielä varsin mojovasti rakennusaikaista yhtiölainaa.
Ne eivät kuitenkaan Victor Rubanovitschia hirvitä, vaikka koroissa onkin jälleen nousupainetta. Isojen yhtiölainojen ansiosta asuntoihin on päässyt kiinni kohtuullisilla pääomilla.
”Tavoitteena on, että vuokratuloista kertyvällä kassavirralla katetaan kaikkien asuntojen laina-, vastike- ja remonttikulut. Tähän asti se on onnistunut.”
Monella vuokranantajalla tuskana ovat tyhjät asunnot, joihin ei tahdo löytyä uutta asukasta edes vuokraa laskemalla.
Rubanovitschin mukaan heillä ei ole vielä ollut tätä ongelmaa. Asuntojen vuokraus on sujunut kitkattomasti, ja vuokralaiset on valittu itse ilman välittäjien välikäsiä. Samalla vuokralaisiin on syntynyt luonteva kontakti myös arkista yhteydenpitoa ajatellen.
Helsingissäkin jo kiinnostava hintataso
Sijoittajakaksikolle ei ole tähän mennessä kertynyt vuokrarästejä yhdestäkään asunnosta. Kassavirta- ja kululaskelmissa niihin on varauduttu noin 500 eurolla kuukaudessa.
Vuokrat ovat kyseisten asuinalueiden keskitasoa.
”Sijainnin lisäksi vuokraamista on helpottanut asuntojen hyvä kunto.”
Entäpä tulevaisuus? Realisoidaanko sijoitusasunnot hintojen noustessa rahaksi vai houkuttaako nykyinen markkinatilanne hankkimaan niitä lisää?
”Emme tähtää asunnoilla nopeaan arvonnousuun ja rikastumiseen. Hintataso on kieltämättä houkutteleva jopa Helsingissä, jossa pudotusta on tullut muutamassa vuodessa 20–25 prosenttia. Tässä on kuitenkin tarkkailtava myös korkojen nousua, kun omat vakuudet ja pääomat ovat rajallisia.”
Timo Sormunen
Kuva: Patrik Lindström
VUOKRATUILOT MIINUKSELLA? HELPOTTAAKO VEROTUS? | Jos sijoitusasunto on tyhjillään, vuokranantajan kulut juoksevat, mutta vuokratuloja ei kerry. Miten vuokranantaja silloin saa kuluja ja tappioita vähennettyä verotuksessaan? Kirjaudu jäsen- tai tutustumistunnuksilla ja lue juttu Taloustaito Bonuksesta.
