Tällainen on pörssiin kiikaroiva Evli

KARON PÖRSSI Meillä toimittajilla on paha tapa nauttia yritysten ylenpalttisesta kestityksestä ja sen jälkeen paitsi purra myös haukkua tarjoavaa kättä.

Eikä se mikään tapa ole. Se on toimittajien työtä.

Kun kutsu kävi Laajasalon öljysäiliöön juhlimaan 30-vuotistunutta Evliä, nousin laivaan ja nautin tyytyväisenä samppanjasta ja ahvenanmaalaisesta karitsasta ja mitä kaikkea muuta neljän vuodenajan mukaan rakennettuun neljän ruokalajin päivälliseen sitten kuuluikaan.

Kun sain juhlista mukaani Petre Pomellin kirjoittaman Evlin historiikin Kolme vuosikymmentä otollisen hetken matkassa, aloin ensimmäiseksi etsiä it-kuplavuosia koskevia lukuja. Olin kuullut, että historiikki on tehty avoimella otteella. Millaisia paljastuksia siitä irtoaa?

Evli Corporate Finance järjesteli 1990-luvun lopussa pörssiin useita hetken tähtiä, sellaisia kuin TJ Group ja Stonesoft. Tarkkavainuisesti kumpikin yhtiö järjesti osakeannit ja suuromistajien osakemyynnit vuoden 2000 alussa juuri ennen it-kuplan puhkeamista. Eritoten TJ Groupin tapausta puitiin useita vuosia eri oikeusasteissa. Kärhämä jätti Evliin pitkäksi aikaa ikävän sivutuoksun.

"Korpin", niin kuin Evli Corporate Financea kirjassa kutsutaan, it-kupla-ajan tapahtumien käsittely alkaa sivulta 52. En tiennyt tai ainakaan muistanut, että kyseessä oli Evlin tytäryhtiö, josta emo omisti 51 prosenttia. Yhtiön vetäjät Kai Karttunen, Jari Piiponniemi ja Christer Niemi olivat onnistuneet neuvottelemaan järjestely-yksiköstä itselleen hyvät siivut.

Mitä hulluista vuosista kerrotaan?

"Pääomistajina huomasimme, että korpissa tapahtui liikeidea-driftiä. Korpissa tunnuttiin tekevän mitä vain, vastoin tahtoamme. Meno oli holtitonta, emmekä saaneet sitä pysähtymään, vaikka väkisin yritimme. Toki korppi toi meille paljon tuloja, mutta moraaliset ristiriidat olivat kovat. Tilanne piinasi minua rajusti", Evlin perustajiin kuulunut Henrik Andersin muistelee aikoja kirjassa.

Siinä kaikki. Lisäksi muutama viittaus katumusharjoituksiin, joita Evlissä kirjan todistuksen mukaan tehtiin 2000-luvun alussa. Pääpaha tai ainakin sellaiseksi kuvattu Kai Karttunen ei kuulu kirjan lukuisiin haastateltuihin.

Etenkin Andersinin mainitsemasta väkisin yrittämisestä olisi ollut kiinnostava kuulla yksityiskohtia. Kuka veti turpaan ja ketä? Kuinka enemmistön yhtiöstä omistava taho ei voi vaikuttaa menoon?

Kirja jättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa, mutta ehkäpä se, joka odottaa löytävänsä 170-grammaiselle Original Gmund Tactilelle painetusta yrityshistoriikista kiusallisia paljastuksia, on yhtä optimisti kuin tuulipukujonossa seisova osakemerkitsijä. 

Ympäristöstä toiseen

Kolme vuosikymmentä otollisen hetken matkassa keskittyy strategiatasoon. Kirjallista jännitettä tuovia tiivistyneitä hetkiä on vain muutama, lähinnä perustajanelikon irtisanoutuminen Bensowilta ja jännärimäinen "päätös on tehtävä heti" -kertomus Maunu Lehtimäen nousemisesta yhtiön toimitusjohtajaksi perustajaosakkaiden ulkopuolelta. Kirosanakin löytyy repliikistä, jossa reagoidaan finanssikriisiin.

Kolmesta vuosikymmenestä olisi varmasti löytynyt paljon muitakin kiinnostavia tarinanpätkiä rytmittämään strategiakalvojen esittelyä.

Isoihin linjoihin keskittymällä teos toisaalta näyttää tehokkaasti, kuinka paljon finanssiala on muuttunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Kasinotalouden kahdeksankymmentäluvulla tärkeää oli osakevälitys, joka nykyisin on robottien käymää matalan palkkion toimintaa. It-huumassa rahaa vuoltiin listauksilla, kun taas 2000-luvulla varainhoidosta on tullut sijoituspalveluyritysten ruisleipä.                        

Markkinan nopea muuttuminen ja lainsäädännön ja vaatimusten uudistuminen avaavat ja sulkevat ovia nopeasti. Täytyy olla oikealla ovella, ja vieläpä mielellään vähän mutta ei liian kauan ennen kuin muut.

Hyvin on onnistunut. Kesäkuun lopussa Evlillä oli hallinnoitavanaan 8,4 miljardin euron asiakasvarat. Oma pääoma on karttunut lähes 50 miljoonaan euroon. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Evli teki 5,0 miljoonan euron nettotuloksen.

Kohti pörssiä 

Kolmekymmentävuotisjuhlapäivällisillään Evli kertoi kartoittavansa mahdollisuutta listautua. Tiedotteessa ei mainita mahdollista listautumispaikkaa, mutta öljysäiliön lavalta Evlin hallituksen puheenjohtaja Henrik Andersin viittasi paikalla olleeseen Helsingin pörssin toimitusjohtajaan Lauri Rosendahliin. Helsinkiin Evli siis olisi tulossa samoin kuin viime vuosina Taaleritehdas ja United Bankers, joiden osakkeilla käydään kauppaa First Northissa. Samaan poppooseen kuuluva eQ on ollut päälistalla jo kauemmin.                         

Nelikko on päässyt esittelemään tulosjulkistuksissaan komeasti nousevia pylväsdiagrammeja. Finanssibisnes on vedossa.

Viime vuoden liiketuloksella mitattuna nelikon suurin on kovassa kasvussa ollut Taaleritehdas. Taaleritehtaan alkuvuoden huimaa nettotulosta selittävät osin Garantia-kaupasta koituneet kertaerät. Sen sijaan henkilöstön määrällä ja hallinnoitavilla varoilla mitattuna Evli on nelikon kookkain. Yhtiöt poikkeavat toisistaan jonkin verran liiketoiminnan painotusten vuoksi, mikä näkyy tunnusluvuissa.

Lähde: Yhtiöiden puolivuosiraportit. Markkina-arvot perjantain 27.8.2015 päätöskurssien mukaan. 

Listautumisikkuna yhä auki

Tyystin toissijaista on kuitenkin se, päättääkö Evli listautua tai millainen sijoituskohde se listautuessaan olisi. Ensisijaisesti luen ilmoituksesta sen viestin, että Evlissä pidetään mahdollisena, ehkä todennäköisenäkin, että listautumisikkuna avautuu alavireisen kesän ja Kiina-turbulenssin värittämän elokuun jälkeen.

Siis: Kurssit nousevat vielä, ja ehkä jossain loka-marraskuun tienoilla on hyvä aika kerätä rahaa uusilta omistajilta.

Ilmoitus ei tietenkään velvoita mihinkään, ja Evli pystyy hyvin keksimään muitakin keinoja hamuamansa kasvun rahoittamiseen. Ilmoitus tulkitaan kuitenkin herkästi listautumislupaukseksi, ja hankkeesta vetäytymistä pidettäisiin tappiona. Siksi ilmoitusta ei laiteta vähäisin perustein. Eikä ilmoitusta lähetetä maailmalle vielä siinä vaiheessa, kun hallituksen kokouksessa joku ajattelee ääneen, että voisihan sitä pörssiinkin mennä. 

Viikon trio: Sijoittaja.fi:n suosikit

Sijoittaja.fi:n Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun kärkipaikkaa pitää Nordea, joka on saanut kympit laadukkuudesta, kokonaisriskistä, tulosmomentista ja osinkoarvostuksesta. Nordean heikko kohta on kurssikehitys, josta se on saanut ykkösestä kymppiin ulottuvalla asteikolla vain kolmosen.

Lähde: Sijoittaja.fi, tilanne 15.8.2015.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.