Suomalaiset suunnittelevat käyttävänsä kesälomallaan tänä vuonna keskimäärin 1 279 euroa, mikä on noin 100 euroa enemmän kuin viime kesänä, kertoo Nordean teettämä tutkimus. Summa on seurantajakson korkein seitsemään vuoteen.
Lapsiperheet ja pääkaupunkiseudulla asuvat suunnittelevat muihin vastaajaryhmiin verrattuna kalliimpia lomia, ja heistä lähes neljäsosa arvioi käyttävänsä yli 2 000 euroa kesälomaan.
Alle 25-vuotiailla budjetit ovat keskimäärin pienimpiä, sillä heistä yli puolet suunnittelee käyttävänsä enintään 500 euroa lomansa aikana.
Noin puolet suomalaisista kokee yleisen kustannustason nousun vaikuttaneen omaan kesälomabudjettiinsa. Osuus on kuitenkin pienentynyt viimeisten neljän vuoden aikana, mikä kertoo suomalaisten taloudellisen luottamuksen vahvistumisesta.
Suomalaiset rahoittavat lomansa edelleen pääosin palkkatuloilla ja säästöillä.
”Säästöjen rooli loman rahoittamisessa on kasvanut hieman viime vuodesta, mikä heijastelee suomalaisten halua varautua lomamenoihin etukäteen. Luottokortteja ei hyödynnetä tänäkään kesänä laajasti loman rahoittamiseen”, kertoo tiedotteessa Nordea Suomen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Jani Eloranta.
Tutkimuksen mukaan Suomessa kesälomaansa viettävät käyttävät rahaa etenkin ravintola-, kahvila- ja kioskipalveluihin, kulttuurielämyksiin ja majoittumiseen.
Vastaajien sukupuoli ja vuositulot heijastuvat lomabudjetin käyttökohteisiin: kulttuuri ja oma hyvinvointi ovat naisten keskuudessa keskimäärin suositumpia rahankäytön kohteita, kun taas autoilu sekä kodin ja mökin remontointi korostuvat miesten vastauksissa.
Lapsiperheistä 20 prosenttia suunnittelee käyttävänsä lomallaan rahaa huvipuistoihin ja muihin elämyskohteisiin.
Jos kesälomabudjetti olisi suurempi, suomalaiset käyttäisivät enemmän rahaa erityisesti kodin remontointiin, omaan hyvinvointiin ja hotellimajoituksiin.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland online-paneelissa 12.-19.5.2026. Siihen vastasi 1 000 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on toteutettu säännöllisesti vuodesta 2019 alkaen, mutta ei vuonna 2020. Virhemarginaali on kyselyssä vastauksesta riippuen ±1,4−3,1 prosenttia.
Minna Petäinen
