Jos sait, veroilmoituksellasi voi olla merkintä käyttämättä olevista ulkomaisen veron hyvityksistä. Mitä niille pitäisi tehdä?
Nykyään on hyvin yleistä, että Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloja myös ulkomailta. Tavallisesti tulot ovat ulkomaisten pörssiyhtiöiden, esimerkiksi Nordean ja Telia Soneran, jakamia osinkoja.
Verosopimuksen mukaan tulon lähdevaltiolla (esimerkiksi Nordean ja Telia Soneran tapauksessa Ruotsilla) on oikeus periä Suomeen maksetusta osingosta enintään 15 prosentin suuruinen vero.
Suomi puolestaan verottaa täällä asuvan henkilön ulkomaisen osingon normaalisti Suomen verolakien mukaisesti, mutta ottaa huomioon Ruotsiin maksetun veron. Näin estetään osinkojen kaksinkertainen verotus.
Mikäli Verohallinnolla ei ole tietoa ulkomailla pidätetyn veron määrästä, tulee henkilön itse ilmoittaa se veroilmoituksellaan ja vaatia sen ottamista huomioon verotuksessaan.
Esimerkki: Jussilla ei ole vähennyksiä
Suomessa asuva Jussi saa Nordeasta osinkoa 1 000 euroa, josta on peritty Ruotsissa 15 prosentin lähdevero eli 150 euroa. Jussilla ei ole Suomessa muita pääomatuloja eikä pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.
Suomessa yksityishenkilölle EU-valtiosta maksetusta pörssiyhtiön osingosta menee veroa yhtä paljon kuin silloin, kun osingonmaksajana on kotimainen pörssiyhtiö. Jussin osingosta veronalaista pääomatuloa on 850 euroa eli 85 %, mistä menee veroa 30 prosenttia eli 255 euroa.
Koska Jussi on joutunut maksamaan samasta Nordean osingosta veron Ruotsiin, tulee tämä vero hyvittää verosta, joka samasta osingosta maksetaan Suomeen. Jussin vero Nordean maksamasta osingosta Suomessa on 105 euroa (255 e - 150 e).
Osingosta menevät verot yhteensä ovat siis 150 + 105 = 255 euroa.
Kun veroa ei voida hyvittää Suomessa
On mahdollista, että osingoista ulkomaille maksettua veroa ei voida hyvittää Suomessa.
Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun ulkomaista osinkotuloa saavalla henkilöllä on Suomessa pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Tällöin on mahdollista, että ulkomaille maksettua veroa ei voida vähentää Suomen verotuksessa, koska vähennysten vuoksi osingosta ei makseta veroa Suomeen.
Pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi asuntolainan korot. Myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut vähennetään pääomatuloista.
Pääomatuloista tehtävien vähennysten lisäksi myös verosta tehtävät vähennykset, kuten kotitalousvähennys, voivat johtaa tilanteeseen, jossa henkilölle ei jää ulkomaisesta pääomatulosta lainkaan veroa maksettavaksi Suomeen. Tällöin ulkomaille maksettua veroakaan ei voida hyvittää.
Näistä syistä henkilölle saattaa muodostua käyttämätöntä ulkomaisen veron hyvitystä.
Pääomatuloista tehtävien vähennysten tai kotitalousvähennyksen ohella käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys voi muodostua myös silloin, kun ulkomaille maksettu vero on suurempi kuin samasta tulosta Suomeen maksettava vero. Suomi ei hyvitä sitä ulkomaisen veron osaa, joka ylittää kyseisestä tulosta Suomeen maksettavan veron.
On huomioitava, että Suomi ei hyvitä ulkomaille maksettua veroa, mikäli ulkomaisella valtiolla ei ole verosopimuksen mukaan lainkaan verotusoikeutta tuloon.
Jos verotusoikeus on, mutta veroa on peritty yli verosopimuksessa sallitun määrän, ei Suomi hyvitä tulosta liikaa pidätettyä veroa. Tällöin henkilön tulee hakea liikaa peritty vero takaisin hakemuksella tulon lähdevaltiosta.
Esimerkki: Eeva vähentää eläkevakuutuksen maksuja
Suomessa asuva Eeva saa Ruotsista Nordean maksamaa osinkoa 1 000 euroa, josta Ruotsi pidättää pohjoismaisen verosopimuksen mukaisesti lähdeveron 150 euroa eli 15 %. Eevalla ei ole Suomessa muita verotettavia pääomatuloja.
Suomessa pörssiyhtiön osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa. Eevan Nordealta saamasta tuhannen euron osingosta siis 850 euroa on verotettavaa. Eeva on kuitenkin osingon maksuvuonna maksanut vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja 850 euroa, mikä on verotuksessa vähennyskelpoista pääomatuloista.
Koska vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu (850 euroa) vähennetään veronalaisesta 850 euron pääomatulosta, Ruotsissa pidätettyä lähdeveroa ei voida hyvittää Eevalle Suomen verotuksessa. Eevalle muodostuu siten käyttämätöntä ulkomaisen veron hyvitystä 150 euroa.
Miten hyvittämättä jäänyt vero voidaan vähentää?
Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys voidaan vaatia vähennettäväksi veroista, jotka verovelvolliselle määrätään seuraavalta viideltä verovuodelta samaan tulolähteeseen ja samaan tulolajiin kuuluvasta tulosta. Vähennystä on itse vaadittava.
Mikäli käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys on muodostunut esimerkiksi Nordean ja Telia Soneran osinkojen lähdeveroista, tulisi henkilöllä olla seuraavan viiden vuoden aikana Suomessa verotettavaa ulkomaista pääomatuloa, jotta hän voisi käyttämättömän hyvityksen hyödyntää.
Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset (esimerkiksi asuntolainan korot tai vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut) kattavat edelleen kokonaan ulkomaiset pääomatulot, ei henkilöllä ole vieläkään veroa, josta hyvitys voitaisiin tehdä.
Ulkomaisen pääomatulon ei tarvitse olla samasta maasta, jonka veroista käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys on muodostunut. Verohallinto ei kuitenkaan tunnusta tuloa ”ulkomaiseksi”, ellei tulon lähdevaltiolla ole Suomen kanssa tehdyn verosopimuksen mukaan tuloon verotusoikeutta.
Näin ollen pääsääntö on, että esimerkiksi ulkomaisten pörssiosakkeiden myynti ei ole sellaista ulkomaista pääomatuloa, josta käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys voitaisiin tehdä. Valtaosassa Suomen solmimista verosopimuksista on sovittu, että ainoastaan henkilön verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla on verotusoikeus pörssiosakkeiden luovutusvoittoihin. Lähtökohta on, että Suomessa asuvan henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio on Suomi ja voitot verotetaan vain täällä.
Usein hyvitys jää käyttämättä
Jos henkilölle on muodostunut käyttämätöntä ulkomaisen veron hyvitystä, tulee hänen vaatia tämän veron vähentämistä seuraavina verovuosina. Veroilmoituksella ei ole omaa kohtaa vähennyksen vaatimiselle, mutta vaatimus voidaan esittää esimerkiksi verolomakkeen Lisätietoja-kohdassa.
Verohallinto ei siis viran puolesta ota huomioon aikaisempina verovuosina hyvittämättä jäänyttä ulkomaista veroa. Hyvitys myönnetään vanhimmasta hyvittämättä jääneestä verosta alkaen.
Varsin tavallinen tilanne kuitenkin on, että käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys ehtii vanheta viidessä vuodessa.
Käytännössä tämä johtuu siitä, että henkilöllä on vuodesta toiseen sama ulkomaan pääomatulo, esimerkiksi Nordean jakama osinko, joka toki on erisuuruinen eri vuosina. Usein henkilöllä on myös vuodesta toiseen samat pääomatuloista tehtävät vähennykset, kuten asuntolainan korot tai vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut.
Mikäli tähän perustilanteeseen ei tule muutosta, pääomatuloista tehtävien vähennysten jälkeen Suomeen ei jää edelleenkään verotettavaa ulkomaista pääomatuloa. Käyttämätöntä ulkomaisen veron hyvitystä ei päästä vähentämään. Päinvastoin – sitä muodostuu vuosittain lisää.
Miten saada veron hyvitys käyttöön?
Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys voidaan käyttää seuraavan viiden vuoden aikana samaan tulolähteeseen ja samaan tulolajiin kuuluvasta ulkomaisesta tulosta määrättävästä verosta.
Esimerkiksi Nordean tai Telia Soneran osakkeenomistajille yksi keino varmistaa hyvityksen saaminen on tehdä sijoitus vaikkapa ulkomaisiin osinkoa maksaviin pörssiosakkeisiin. Parhaassa tapauksessa niistä voisi kertyä sen verran ulkomaista pääomatuloa, että pääomatuloista tehtävät vähennykset eivät syö sitä kokonaan. Silloin saisi käytettyä ”varastoon” kertyneen hyvityksen.
Toinen vaihtoehto on lisätä kotimaisia pääomatuloja. Jos niitä kertyy tarpeeksi, pääomatuloista tehtävät vähennykset eivät syö lainkaan tai ainakaan kokonaan ulkomaista pääomatuloa.
Tällöin aikaisempina vuosina muodostunutta ulkomaisen veron hyvitystä voidaan käyttää kyseisenä vuonna ulkomaan pääomatulosta määrättävään veroon.
On vielä kolmaskin vaihtoehto hyödyntää käyttämättä jäänyt ulkomaisen veron hyvitys. Jos jonain vuonna voisi jättää esimerkiksi vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut maksamatta, pääomatuloista tehtävät vähennykset eivät ehkä sinä vuonna söisi ulkomaista pääomatuloa. Silloin jäisi tilaa vähentää käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys. Vakuutusyhtiöstä riippuu, onko vakuutusmaksuissa mahdollista pitää taukoa.
Teemu Ylönen
Artikkeli on ilmestynyt Taloustaidossa 28.1.2015
