KARON PÖRSSI Rahaa on. Pörssiyhtiöt ovat säästäneet itsensä kuntoon, ja kun ne eivät keksi sohjoisessa markkinaympäristössä fiksuja sijoituskohteita, ne ulkoistavat investointihuolensa omistajilleen jakamalla tukevia osinkoja.
Helsingin pörssin eniten vaihdetuista 25 suuryhtiöstä peräti yksitoista tarjoaa tänä keväänä yli neljän prosentin osinkotuoton. Määrä nousee kahteentoista, mikäli Metson Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan myynti Valmetille toteutuu ja Metson hallitus käyttää yhtiökokoukselta haettavaa valtuutta jakaa vuoden aikana vielä 40 sentin lisäosinko. Lisäosinko mukaan luettuna Metson osinkotuotto nykykurssilla olisi 5,1 prosenttia.
Suuryhtiöiden osinkotuottokunkku on Fortum, joka nosti osinkoaan tuntuvasti viime keväästä. Fortumille kertyi rahaa sähkönjakeluverkkojen ja Gasumin vähemmistöomistuksen myynnistä. 1,30 euron osingolla Fortumin osinkotuotto nousee 6,7 prosenttiin.
Suuryhtiöistä kevään toiseksi paras osinkolappu on Teliasonera, 5,8 prosenttia. Teleoperaattorit ovat perinteisesti olleet osinkotuottolistan kärkipaikoilla. Kotimainen operaattori Elisa on kuitenkin joutunut päästämään edelleen it-konsulttiyhtiö Tiedon, jonka osinkotuotto on 5,6 prosenttia.
Alla olevassa taulukossa olevat tiedot ovat – yhtiökokouksensa jo pitänyttä Konetta lukuun ottamatta – hallitusten yhtiökokouksille tekemiä osinkoesityksiä. Osinkotuottoprosentit on laskettu 20.2.2015 vallinneiden päätöskurssien perusteella.
Parhaat osinkoyhtiöt
| Osake | Osinko | Osinkotuotto-% |
| Fortum | 1,30 | 6,7 |
| TeliaSonera | 0,32 | 5,8 |
| Tieto | 1,30 | 5,6 |
| Elisa | 1,32 | 5,5 |
| Nokian Renkaat | 1,45 | 5,4 |
| Nordea | 0,62 | 5,3 |
| Kemira | 0,53 | 4,9 |
| Orion B | 1,30 | 4,6 |
| Sampo | 1,95 | 4,4 |
| Kesko B | 1,50 | 4,4 |
| UPM-Kymmene | 0,70 | 4,2 |
| Metso | 1,05 | 3,7 |
| Stora Enso R | 0,30 | 3,5 |
| Konecranes | 1,05 | 3,3 |
| YIT | 0,18 | 3,1 |
| Kone | 1,20 | 3,0 |
| Neste Oil | 0,65 | 2,9 |
| Wärtsilä | 1,15 | 2,8 |
| Amer Sports | 0,45 | 2,3 |
| Huhtamäki | 0,60 | 2,3 |
| Valmet | 0,25 | 2,2 |
| Nokia | 0,14 | 2,0 |
| Outotec | 0,10 | 1,8 |
| Cargotec | 0,55 | 1,7 |
| Outokumpu | 0,00 | 0,0 |
OMXH25-indeksin yhtiöiden osinkotuotot. Osinkotietojen lähde: Kauppalehden osinkotaulukko. Osinkotuotot laskettu päätöskurssilla 20.2.2015.
Tieto ja Nokian Renkaat osinkoyllättäjiä
Tuottolistan kolmonen Tieto on yksi kevään osinkoyllättäjistä. Viime keväänä suomalais-ruotsalainen yhtiö maksoi 90 sentin osakekohtaisen osingon, kun nyt hallitus ehdottaa 1,30 euron osinkoa. Tieto on ja on ollut hyvä, jopa kohtuuttoman hyvä osingonmaksaja. Viime vuonna yhtiö teki 48 sentin osakekohtaisen tuloksen, joten osingonjakosuhde (osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos) on peräti 271 prosenttia.
Myös kahtena edellisenä keväänä Tieto on jakanut osinkona ulos enemmän rahaa kuin on tienannut osakekohtaista tulosta. Selitys ovat negatiiviset kertaluonteiset erät. Ilman kertaeriä viime vuoden osakekohtainen tulos olisi ollut 1,56 euroa. Siitä laskettuna osingonjakosuhde olisi "vain" 83 prosenttia.
Nokian Renkaiden 1,45 euron osakekohtaista osinkoa ei voi pitää suurena yllätyksenä, maksoihan yhtiö saman verran myös viime keväänä, vaikka vuoden 2013 tulos oli huonompi kuin vuoden 2014 tulos. Sen sijaan yllättävää on, että teollisuusyritys pystyy noin kovaan osinkotuottoon.
Osinkotuottoprosenttia selittää se, että vahvasti Venäjä-yhtiöksi mielletyn Nokian Renkaiden kurssi laski Venäjän viime vuoden kuohuntojen myötä. Tänä vuonna rengasyhtiön kurssi on ollut taas hyvässä vedossa ylöspäin.
Huomionarvoinen on myös Kemiran lähes viiden prosentin osinkotuotto.
Osingot peittoavat bondit
Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman yhtiön keskimääräinen osinkotuotto on 3,7 prosenttia. Luku on saatu laskemalla osinkotuottoprosenttien keskiarvo. Tuon osinkotuoton saisi siis salkulla, jossa olisi tasapainoin kaikkia OMXH25-indeksin yhtiöitä.
3,7 prosentin tuotto on hyvä. Hyvästä mainioksi sen nostaa vaihtoehtoisten tuottojen kehnous. Kahden vuoden määräaikaistalletukselle irtoaa Big Bankilta 1,35 ja Hypolta 1,10 prosentin vuotuinen korko, jos sijoitussumma on kymppitonni (lähde. Kauppalehden talletuskorkovertailu, tilanne 23.2.2015).
Yrityslainoissa tuotot ovat vielä huonompia. Frankfurtin pörssistä ostettava, syksyllä 2022 erääntyvä Fortumin laina antaa tällä hetkellä laskennallisen 0,98 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Elisan tammikuussa 2021 erääntyvällä lainalla saa 0,99 prosenttia vuodessa.
Kovempia korkoja toivova voi sitoa rahansa esimerkiksi Nokian toukokuussa 2039 erääntyvään lainaan, jonka laskennallinen vuosituotto on 5,6 prosenttia. Se ylittää selvästi Nokian osinkotuoton, joka 0,14 sentin osinkoesityksellä jää kahteen prosenttiin. Nokian osinkoesitys oli yksi kevään pienoisista pettymyksistä, vaikka tiedossa olikin, ettei viime vuoden kaltaista kassantyhjennystä olisi luvassa.
Orion ja Kesko parempaa keskikastia
Perinteisesti Helsingin pörssin hyviä, vakaita osingonmaksajia ovat olleet Orion ja Kesko. Tänä keväänä kummastakin irtoaa niukasti yli neljän prosentin osinko. Hyvä tuotto mutta ei huumaava.
Kummallakin yhtiöllä osinkotuotto on laskettu vaihdetummalle B-osakkeelle. Orionin A- ja B-osakkeiden noteeraukset ovat suunnilleen tasoissa, mutta Keskossa vaihdetumpi B-osake on kiirinyt äänivaltaisemman A-osakkeen ohi. A-osakkeella Keskon osinkotuotto nousee taulukossa Orionin rinnalle, Sammon ohi.
Listan ainut nollaosinkoyhtiö on Outokumpu. Teräsyhtiön osakkeenomistajat ovat saaneet viime vuosina tottua nollalinjaan.
EQ ja HKScan pörssin parhaat
Taulukossa on tarkasteltu vain OMXH25-indeksin yhtiöitä. Pienemmistä yhtiöistä löytyy pari Fortumiakin kovempaa osinkotykkiä. Inderesin parhaiden osinkoyhtiöiden tietokannassa ykkössijalla on eQ (9,3 %) ja kakkosena HKScan (9,1 %).
Kovia osinkoja irtoaa myös Rautesta (6,4 %), yritysmyynnin tulosjulkistuspäivänään tehneestä F-Securesta (6,2 %), CapManista (5,8 %), Ramirentistä (5,6 %) ja Asposta (5,6 %).
Osinkoja metsästävän pitää olla tarkkana, sillä osinkojen irtoileminen on jo alkanut. Suurista yhtiöistä ensimmäisenä yhtiökokouksensa järjesti Kone, joka kokousti kuluvan viikon maanantaina.
Lähes poikkeuksetta osinko on kiinni osakkeessa yhtiökokouspäivänä. Yhtiökokousta seuraavana päivänä osakekurssi tapaa laskea suunnilleen osingon verran. Saadakseen osingon osaketta pitää siis ostaa viimeistään yhtiökokouspäivänä ja sen voi myydä aikaisintaan yhtiökokousta seuraavana päivänä. Tärkeimmän poikkeuksen muodostavat hallitukselle mahdollisesti myönnettävät lisäosinkovaltuudet, kuten Metson tapauksessa tänä keväänä. Tällaisen lisäosingon täsmäytyspäivä ratkeaa myöhemmin – jos sitä ylipäätän jaetaan.
Lyhyen aikavälin osingonmetsästyksessä ei osakkeen kurssimuutoksen vuoksi ole yleensä mitään järkeä. Osinkotuottoprosenttia kannattaa katsoa ennemmin pitkän aikavälin kautta ja suhteessa vaihtoehtoisiin tuottoihin. Tällöin olennaista on selvittää myös yhtiön mahdollisuus kasvattaa osinkoaan tulevaisuudessa – osinkosijoittajan unelma on hyvää osinkotuottoa maksava ja osinkoaan vakaasti kasvattava yhtiö. Sellainen tapaa tuoda iloa myös kurssinousun kautta.
Viikon trio: Alkuvuoden raketit
Helsingin pörssin alkuvuosi on sujunut melkoisessa myötätuulessa. Osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on ylittynyt selvästi, vaikka vuodesta ei ole ennättänyt kulua kuudennestakaan. Kovimmat kyydit ovat irronneet seuraavista suomalaisista pörssiyhtiöistä.
| Neo Industrial | 374 % |
| Vaahto | 82 % |
| Wulff | 68 % |
Tilanne 23.2.2015 klo 11.31. Lähde: Kauppalehti.fi.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Voit tavata Karo Hämäläisen myös Vero2015-tapahtumassa 11.-12.3.
