KARON PÖRSSI Kun pörssiyhtiö päätyy yritysoston kohteeksi, omistajille on yleensä tarjolla makoisat pikavoitot: jotta omistajat myisivät osakkeensa ostavalle yritykselle, ostajan täytyy tarjota houkuttelevaa preemiota eli ylihintaa pörssikurssiin nähden.
Toissa viikolla lunastuskohteeksi päätyi piikiekkovalmistaja Okmetic. Kiinalainen National Silicon Industry Group tarjoaa Okmeticista pyöreästi kolmekymmentä prosenttia ostotarjousta edeltänyttä kurssia enemmän. Käynnissä on myös yhdysvaltalaisen Acorda Therapeuticsin Biotie Therapiesista tekemä ostotarjous, jossa preemio Biotien edelliseen päätöskurssiin verrattuna oli peräti 95 prosenttia.
Lunastustarjous ei tietenkään suinkaan aina ole sijoittajalle iloinen asia. Jos on saanut olla erinomaisen laatuyhtiön kyydissä, lunastuksesta saaduille rahoille täytyy löytää toinen kohde. Usein varsinkin pienemmät lunastuskohteet ovat juuri nousevia helmiä, joilla on edessään loistava tulevaisuus.
Pikavoitonmetsästäjälle ostotarjouksilla spekuloiminen on kiehtovaa aivojumppaa. Käytäntö tosin on osoittanut, että ostotarjousspekulaatiomielessä tehtyjen sijoitusten kanssa aika tuppaa käymään pitkäksi – ja kalliiksi. Kyse on enemmän vedonlyönnistä kuin sijoittamisesta, jossa arvioidaan yhtiön tulevia kassa- tai osinkovirtoja.
Se ei silti estä spekuloimasta.
Keskuspankkien löysän rahan myötä yritysostomarkkina on lämmennyt. Kun liiketoiminta ei oikein kasva, yritykset etsivät kasvua epäorgaanisesti. Viime aikoina kiinalaiset ovat tulleet länsipörsseihin rahatukkujensa kera. Jo näistä syistä ostotarjouksia saataneen jatkossakin.
Mokanneita tai teknologiassa vahvoja
Danske Capitalin Alpha-sijoittamisesta vastaava johtaja Rami Hakola hahmottelee kaksi yritystyyppiä, joihin monet Helsingin pörssistä lunastetut yhtiöt ovat kuuluneet.
"On yhtiöitä, jotka ovat epäonnistuneet omien strategisten valintojen tai markkina-ympäristön vaikutuksesta, mutta joissa on silti jäljellä paljon tervettä liiketoimintapotentiaalia. Tällaisia ovat esimerkiksi Merita, Sonera ja Ruukki. Toinen ryhmä koostuu yhtiöistä, jotka ovat teknologisesti vahvoja mutta joilla ei ole ollut mahdollisuutta, halua tai kykyä kasvattaa teknologisella alustallaan riittävää kansainvälistä kasvua. Tällaisia ovat esimerkiksi Vacon ja Okmetic."
Ensimmäisessä yhtiöjoukossa silmään pistää se, että ostajat tai kauniimmin sanottuna yhdistymiskumppanit ovat olleet ruotsalaisia kilpailijoita – ja yhtenä myyjänä pörssitunarina kunnostautunut Suomen valtio. Hakola tosin ei allekirjoita usein kuultua väitettä, jonka mukaan suomalaiset yhtiöt kategorisesti myytäisiin liian halvalla.
"Se, mikä kohde lopulta valikoituu kaupan kohteeksi, on aina erittäin monen tekijän summa. Joskus on etua hajanaisesta omistajarakenteesta, joskus taas muutamasta pääomistajasta kaupan edesauttajana", Rami Hakola pohtii.
"Me salkunhoidossa annamme toki tietyn optionaalisen arvon kauppamahdollisuudelle, mutta pääasiallisena sijoituskriteerinä yrityskauppa toimii huonosti", hän muistuttaa.
Evlin tärpeissä teknologiaa ja lääketukkuri
"Viimeaikaisia lunastustarjouksia on yhdistänyt teollisen ostajan halu hankkia suomalaista osaamista. Tällaisissa tapauksissa teollinen ostaja tyypillisesti näkee ostettavan yhtiön tulevaisuuden potentiaalin suurempana osana omaa verkostoaan ja on näin ollen valmis maksamaan preemiota osakekurssiin nähden", Evlin analyytikko Jaakko Tyrväinen pohjustaa.
Hän nostaa esiin seitsemän mahdollista yritysnimeä, jotka voisivat päätyä yritysoston kohteeksi Helsingin pörssistä. Evlin keskisuuriin yhtiöihin painottuvalla tärppilistalla ovat Basware, Digiasta irtautuva Qt, Exel, Outotec, Konecranes, Revenio ja Oriola-KD.
"Basware on viime vuosina ollut aktiivinen yritysostojen tekijä ja laajentanut niiden kautta omaa markkinapeittoaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Basware itse on mahdollinen yritysostokohde itseään suuremmalle ohjelmistotoimialan yritykselle, joka haluaisi laajentaa tuote- ja palveluvalikoimaansa tai kasvattaa osuuttaan erityisesti Euroopassa", Tyrväinen perustelee.
Digia jakautuu vappuna "vanhaksi Digiaksi" ja Qt:ksi, jotka kumpikin listataan itsenäisenä pörssiin – ja helpommin nielaistaviksi. Tyrväinen nostaa esiin erityisesti Qt:n, jonka voisi ostaa esimerkiksi ohjelmistokehitystoimialla toimiva globaali yritys.
"Exel Composites on yksi maailman suurimmista pultruusiotekniikkaan nojaavista komposiittivalmistajista. Exelin myynti on erittäin keskittynyt Eurooppaan, ja yhtiö hyötyisi laajemmasta valmistus- ja jälleenmyyntiverkostosta Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Exel pyrkii itse olemaan konsolidioja, mutta alhaisen markkina-arvonsa ja hajautuneen omistajarakenteen myötä yhtiö voisi olla mahdollinen ostokohde", Tyrväinen jatkaa.
"Outotec olisi kiinnostava lisä monen kaivoksiin laitteita ja palveluita toimittavan yhtiön kylkeen. Pitkään jatkuneesta heikosta markkinatilanteesta huolimatta yritysjärjestelyt toimialalla ovat harvassa. Kaivosten tavoite säästää laiteinvestointien ohella enenevässä määrin huollon kuluista voisi ennen pitkää käynnistää konsolidaation. Solidiumin 15 prosentin omistus vaikeuttaa käytännön toteutusta. Sama tilanne on Metsossa, jossa kaivosteollisuuden lisäksi haasteena on öljyn hinnan laskun aiheuttamat investointien leikkaukset öljy- ja kaasuteollisuudessa."
Konecranes pyrki yhdistymään Terexin kanssa, mutta kiinalaisyhtiö Zoomlion teki Terexistä kilpailevan ostotarjouksen.
"Konecranes olisi kiinnostava kohde kiinalaiselle kilpailijalle samoista syistä kuin Terex Zoomlionille: korkealaatuiset, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä vahva markkina-asema Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilla", Tyrväinen uskoo.
"Revenio silmänpainemittareilla on potentiaalia syrjäyttää vanhempia teknologioita ja menetelmiä ja yleistyä alan standardiksi globaalisti. Reveniolla on kuitenkin rajalliset resurssit jakelun ja teknologian kaupallistamisen suhteen", hän perustelee yhtiön paikkaa tärppilistalla.
Teknologiavetoisten yhtiöiden listalla poikkeus on lääketukkuri Oriola-KD.
"Liiketoiminta on vahvasti volyymivetoista ja katteet rajallisia. Oriola-KD on suhteellisen pieni toimija globaalissa mittakaavassa. Kansainväliselle pelurille jakelun laajentaminen maantieteellisesti voi merkitä myös mahdollisuutta hankkia uusia päämiehiä."
Mika Heikkilän listalla loistavat it-yhtiöt
Taalerin Suomi-osakerahastoja hoitava salkunhoitaja Mika Heikkilä joutuu etsimään uusia kohteita Okmeticista vapautuville rahoille. Taaleritehdas Mikro Markka oli viime kuunvaihteessa piikiekkoyhtiön yhdeksänneksi ja Taaleritehdas Arvo Markka kahdenneksitoista suurin omistaja.
Pari vuotta sitten Okmeticin pääomamarkkinapäivässä tavatessamme Heikkilä kertoi pelkäävänsä, että jonain aamuna hän herää siihen, että Okmetic lunastetaan. Aiemmin suosikkiosakkeista on lunastettu muun muassa Stonesoft.
Heikkilän arvelulista mahdollisista seuraavista lunastuskohteista on it-yhtiövoittoinen. Hän on poiminut listansa yhtiöitä myös rahastosalkkuihinsa.
"Comptel on 160 miljoonan euron markkina-arvollaan sopivan kokoinen ostokohde. Sillä on laaja asiakaskunta maailmanlaajuisesti ja hyvä kasvu molemmissa tuotealueissa. Ohjelmistot mahdollistavat verkkolaitevalmistajista riippumattomien ohjelmistojen käytön, ja uusi FWD-tuote tarjoaa onnistuessaan ison mahdollisuuden kehittyvien markkinoiden operaattoreille."
"SSH:n markkina-arvo on sata miljoonaa euroa, eikä se ole ihan halvin tunnusluvuiltaan, mutta sopisi hyvin jollekin isommalle tietoturvayhtiölle – isommalla jakeluketjulla isokin markkina-arvo kannattaisi maksaa. Patenttisalkkua hyödynnetään koko ajan aktiivisesti, ja jos oikeussaleista saadaan hyväksyntä patenttien oikeutukselle, voi joku patenteista maksamaan joutuva ostaa koko yhtiön pois", Heikkilä pohdiskelee.
"Nixun p/s-tunnusluku on tämän vuoden ennusteilla 1,5, kun esimerkiksi F-Secure maksoi kilpailija NSensestä 2,5 kertaa liikevaihdon verran. Alalla on huutava pula osaavasta henkilöstöstä, ja suomalaiset tietoturvafirmat ovat maailman huippua. Tietoturvan palveluyhtiöiden toimialalle ovat tulossa myös muiden toimialojen yhtiöt, joista jollekin Nixu sopisi paremmin kuin hyvin."
"Teleste on erityisen vahva omalla operaattorisektorillaan, ja isommat verkkovalmistajat voisivat olla kiinnostuneita parantamaan asemiaan näiden asiakkaiden ja Telesten osaamisen vuoksi."
Heikkilän listalla on myös lentoyhtiö Finnair, jonka myymisestä on liikkunut huhuja. Ehkä huhut muuttuvat todeksi?
Myytäväksi voisi Heikkilän mielestä päätyä myös jokin Cargotecin kolmesta osasta.
"McGrecorin, Kalmarin ja Hiabin välillä on kovin vähän synergiaa, ja jollain aikavälillä olisi luontevaa irtautua jostain ja jatkaa panostuksia toiseen. Se tosin tapahtuisi vasta useamman vuoden kuluttua", hän arvelee.
Viikon trio: Janne Kujalan pienyhtiövalinnat
Kymmenen vuoden tuottohistorialla mitattuna paras Suomeen sijoittava osakerahaston on Janne Kujalan hoitama Evli Suomi Pienyhtiöt, joka aloitti toimintansa Carnegien suojissa. Kujala on hoitanut rahastoa jo toistakymmentä vuotta. Kymmenen vuoden aikana rahaston keskimääräinen vuosituotto hallinnointipalkkion jälkeen on ollut 7,1 prosenttia.
Maaliskuun lopussa rahaston suurimmat sijoitukset olivat seuraavat. Maaliskuun aikana Kujala myi salkustaan positiot Spondassa ja Outotecissa ja vähensi omistusta Yhdysvalloissa takaiskun ja sen seurauksena kurssilaskun kokeneessa Revenio Groupissa. PKC Groupin osuutta salkussa hän lisäsi.
| Yhtiö | Paino |
| Amer Sports | 8,2 % |
| Metsä Board | 6,3 % |
| Revenio Group | 5,3 % |
Lähde: Rahaston kuukausikatsaus
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
